Väsytkö vai saatko energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä?

Väsyn ihan hirveästi, vaikka olis ollut mukavaakin. Tosi moni luulee, etteivät introvertit pidä ihmisistä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä, vaikkei asia ole niin. Intorvertti väsyy siitä huolimatta, vaikka olis ollut kuinka mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Introvertti saa energiaa rauhallisesta ja syvällisestä keskustelusta muutaman ihmisen kesken. Introvertti uupuu hyvänpäivänjutustelusta ja suuremmassa porukassa pajatuksesta. Eli ap, korjaa käsityksesi - sosiaaliset tilanteet itsessään eivät uuvuta perusintroverttiä, vaan tietynlainen sosiaalinen kanssakäyminen. Olen itse hyvin sosiaalinen introvertti, mutta uuvun pinnallisessa keskustelussa nopeasti. Syvällisempiä jaksan jutustella pitkäänkin, esim. kahdenkesken.

Itse asiassa olet väärässä sen suhteen, mikä on introversion määritelmä psykologiassa. Introvertiltä kyllä vie energiaa kaikki sosiaalinen kanssakäyminen. Mutta jossain sosiaalisissa kanssakäymisen muodoissa voi olla henkilön mielestä palkitsevia puolia, jolloin pieni väsyminen on hyvinkin sen arvoista. Syvällinen tai älykäs keskustelu voi vastapainoksi sosiaaliselle väsymiselle olla hyvinkin stimuloiva älyllisesti.

Ei tässä energian kulumisessa sinänsä mitään negatiivista ole. Introvertti lataa pattereitaan yksin, ja käyttää patterin energiaa seurassa. Kunhan ei joudu käyttämään enempää kuin ehtii latailemaan, on ihan ok käyttää patterin virtaa mieleiseen kommunikaatioon ihmisten kanssa. Jos nyt on niitä introverttejä jotka sellaista kaipaa. 

Väsyn. Pahimpia ovat esim. miehen suvun sukujuhlat, kun tuntee ihmisiä sen verran että 'pitäisi' keskustella, muttei kuitenkaan niin hyvin, että se tulisi helposti ja luontevasti. Tällaisten jälkeen olen henkisesti ja myös fyysisesti poikki. Tutussa porukassa väsyy myös, muttei niin pahasti, kun kanssakäynti on luontevampaa.

Väsyn enemmän. Sen sijaan yksin ollessani akkuni latautuvat eli energisoidun.

Tähän on yksi poikkeus minulla. Jos olen parisuhteessa, niin en väsy ollessani rakastamani miehen seurassa. Toisaalta en koe, että rakastamani miehen seurassa oleminen lataa akkujani kuten yksin oleminen, mutta se ei myöskään väsytä.

Näin siis ainakin menneisyydessä, kun olin parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tykkää olla isoissa porukoissa, en varsinaisesti väsy vaan lähinnä pelottaa ja tuntuu epämukavilta ne tilanteet.

Rakastan viettää aikaa ystävieni kanssa ja saan siitä energiaa.

Siis rakastan viettää aikaa jonkin ystäväni kanssa kahdestaan tai pienemmällä kaveriporukalla. Kirjoitin hieman epäselvästi, pahoittelut siitä.

Ei näin voi vastata. Joko olet ekstrovertti tai introvertti

Et ole koskaan kuullut ambiverteista?

Väsyn seurassa, MUTTA saan silti iloisen mielen hyvästä seurasta. Parasta on lähteä ystävien luota väsyneenä, mutta onnellisena. 🙂

Nautin paljon ystävieni Ja muidenkin ihmisten seurasta, mutta olen aina tosi helpottunut, kun pääsen omaan kotiin lepäämään. Sellainen neljä tuntia on aika maksimi, sitten ei enää jaksa.

Nautin kyllä ystävien näkemisestä, mutta teen sitä harvoin. Jos vaikka kahtena peräkkäisenä päivänä pitää jostakin syystä olla ns. ihmisten ilmoilla, olen aivan poikki ja  tarvitsen melkein loppuviikon lepoa ihan itsekseni kotona. Isommissa ihmisjoukoissa viihdyn todella kehnosti ja tulee hyvin äkkiä sellainen olo, että olisinpa jäänyt yksin kotiin. Olen jotenkin aivan liian tietoinen kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu ja se väsyttää.