Pahimmat migreenikokemuksenne
Tulkaa tänne ketjuun vertaistueksi kertomaan pahimpia migreenikokemuksianne. Minulla oli pari viikkoa sitten elämäni kovin migreeni, en nähnyt mitään pariin minuuttiin ja puhekyky meni hetkeksi kokonaan, kipu oli jumalattoman kovaa ja pelkäsin kuolevani. Nyt jomottaa taas, koska kuukautiset ovat lähellä. Millaisia kokemuksia teillä on?
Kommentit (8)
Mulla ei ole kipuun liittyen niin järkyttäviä kokemuksia, mutta pieni kammo jäi oksentamisesta kun meinasin kerran tukehtua.
Mulla ei onneksi mitään sellaista pahinta laatua olevaa migreeniä ole ollut, mutta pahaa nyt kuitenkin. Muista yhden kerran kun kävelin useita tunteja ympäri pientä yksiötäni ja tunsin olevani joku häkkieläin. Olo oli ihan sietämätön, vaikersin vain ääneen ja en vaan voinut olla paikallani. Lopulta oksentaminen laukaisi tilanteen. Kyllä tuollaisen jälkeen osaa arvostaa normaalia kivutonta olotilaa.
Sain elämäni pahimman migreenikohtauksen rippileirillä vähän aikaa sitten. Olimme ulkona, yhtäkkiä vaan tuli huono olo ja menin kauemmas oksentamaan. Oksentamisen jälkeen sain luvan mennä lepäämään, siinä nukkuessa alkoi ihan helvetillinen pääkipu ja oksensin 7 kertaa sen illan aikana. En ole koskaan tuntenut mitään niin kovaa kipua, en kyennyt puhumaan kunnolla eikä lääkkeetkään meinanneet pysyä sisällä.
Järkyttävä kipu ja jatkuva oksentaminen. Vesikään ei pysynyt sisällä. Terveyskeskukseen vaan tiputukseen ja kipulääkkeet. Triptaanit ei auttanut ja päivässä suositellaan vaan kahta tablettia. Lääkäri sanoi, että jatkossa suoraan sinne jos paha särky.
Kaikki kipulääkkeet ottaneena lopulta huusin suoraa huutoa kun eivät auttaneet, laskin kylmää vettä kraanasta vasempaan ohimoon ja mies soitti ambulanssin. Kohtaus laukesi vasta päivystyksen lääkkeillä. Näitä vastaavia keikkoja on takana useita. Toinen tyyli on viiden päivän migreeni joka just vielä antaa jotenkin toimia ettei tarvii sairaalaan lähteä mutta pimeää huonetta ja kylmää käärettä ja lääkkeitä tarvitaan.
Jos jätetään laskuista ne kolmen päivän migreenit, kun epätoivoisena lääkekaappia kaivaessa tulee nieltyä jo koiran matolääkkeet ja ehkäisypillerit, pahin tuli kerran autoillessa.
Autoon tuli joku vika ennen kuin minulle kuolema. Menin tietenkin lähimpään taloon pyytämään apua, kun ennen kännykkäaikaa tämä tapahtui. Ne varmaan luulivat minun olevan humalassa, kun puhe sammalsi ja muutenkin olin varmaan jotenkin omituinen.
Lääkeen otto jäi liian myöhäseen. Itkin kauheassa kivussa lattialla ämpäriin välillä oksentaen. Sänkyyn oli n. 3 metriä matkaa, mutta en kyennyt sinne siirtymään kivusta ja pahastaolosta johtuen. Onneksi nää mun kohtaukset menee tunneissa ohi, mutta tuon tapauksen jälkeen oon kyllä varmistanut, että on aina lääkettä lähettyvillä ja otan sen heti, kun tulee huono olo tai päässä tuntuu oudolta. Monesti varmasti turhaankin, mutta ennemmin niinpäin.
Kerran migreeni kesti kolme vuorokautta. Makasin koko ajan sängyssä pimeässä, viileä kääre otsalla. Valo otti ihan hirveästi silmiin.
Nyt mulla on lapsi ja toivon ettei vastaavat migreenit toistuisi. Lasta on vähän vaikea jättää heitteille kolmeksi vuorokaudeksi kun äiti makaa pimeässä huoneessa.
Migreenikohtaukset on pysyneetkin onneksi poissa, mutta joudun käyttämään paljon aurinkolaseja vaikka aurinko ei paistaisi. Pelkkä päivänvalo ottaa välillä niin paljon silmiin. Ehdottoman tärkeää on myös suojata niska tuulelta. Jos niskaan pääsee viimaa niin migreeni seuraa.