Kivunhoito on Suomessa todella surkeaa! Oletteko samaa mieltä vai erimieltä? Hermokipu todettu, mutta lääkäreitä ei kiinnosta.
Jouduin kolariin vuosi sitten, jolloin toinen jalkani vammautui pahasti ja sitä operoitiin useasti. Kipu ei ole kuitenkaan hellittänyt vaikka mitään fyysistä vikaa siinä ei enää olekaan. Lääkärit ovat jatkuvasti ottamassa kipulääkkeitäni pois ja kieltäytyvät uusimaan reseptejä. Tuolloin pitää aina varata aika uudestaan lääkärille, joka ehkä hyvällä tuurilla kirjoittaa taas reseptin. Näin silti vaikka uusimisen pitäisi onnistua myös kanta.fi:n kautta, mutta eipä onnistu ei! Olen työelämässä, mutta en pysty tekemään töitänikään normaalilla teholla tämän hirveän kivun vuoksi tai nukkumaan. Lääkärit jäkättävät ainoastaan kipulääkkeiden tuomista mahdollisista riippumuusongelmista, ei heitä potilaan kivut kiinnosta. Pitääkö minun vielä mennä päivystykseen viemään kaikkien aikaa, kun en saa lääkkeitä enkä kestä kipujani? Tuskin siitäkään mitään hyötyä olisi, mutta se on vielä kokeilematta. :(
Yhdellä ystävälläni taas on kädessä vamma, joka on todettu ihan hermoratatutkimuksessa, että siellä on hermo pinteessä. Silti ystävä saa ainoastaan Buranaa ja Paratabseja, eli ei käytönnössä mitään lääkkeitä. Hänenkään valituksensa eivät kiinnosta ketään. Hänen tilanteensa on sikäli vielä pahempi kuin minun, koska hän ei ole jaksanut taistella. Tämän ystäväni elämä on suistunut ihan raiteiltaan kuulemma hänen kipujensa vuoksi. Hän ei jaksa enää kiinnostua mistään vaan potee vaan kotona kipujaan ja sairaslomansa jatkuu.
Miksi ihmeessä niitä kipulääkkeitä pantataan tällä tavalla? Vai ollaanko me vaan ainoat ja harvat uhrit tässä ja muilla kivunhoito on ihan ok? Ihan normaaleja ihmisiä ollaan, ei mitään nistejä.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama se on unettomuuden kanssa. Lääkkeitä ei tahdo saada mitenkään, ei sinakaan julkiselta puolelta.
Jos 2% lääkkeen käyttäjistä on ongelmakäyttäjiä, miksi jokaista pitää rankaista? Me ovat niitä kotka sössivät elämäsä joka tapauksessa tavalla tai toisella. Muut käyttäytyvät asiallisesti ja hoitavat itsensä ohjeiden mukaan! Miksi meidän pannaan kärsimään pienen joukon takia?
Täysin eri asia. Unettomuus EI IKINÄ hoidu lääkkeillä. Koska ensinnäkin uni joka niillä lääkkeillä tulee ei ole normaalia unta ja näin ollen se on pitkällä tähtäimellä erittäin haitallista.
Toinen on se että joudut käyttämään niitä unilääkkeitä lopun ikääsi koska se ongelma ei lääkkeillä mihinkään häviä.
On hyväkin että niitä ei anneta liikaa.
Humpuukia. Ensinnäkin siinä vaiheessa kun olet ollut useita päiviä hereillä saamatta unta vaikka kuinka väsyttää niin se lääkkeillä tuotettu uni on vaan hyväksi. Toisekseen edes se että saa sen hetken joka yö unta vaikka lääkkeillä on parempi kuin päiväkausia ilman.
Lisäksi se unettomuus voi johtua stressistä tai muusta elämänvaiheessa ja ne lääkkeet saa jätettyä pois kun se on mennyt ohi.
Lääkkeitä ei pidä syödä elämänvaiheen takia. Jos sinulla on stressiä niin sinä heität sen stressin aiheuttajan pois elämästäsi.
Opettele elämänhallintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hermosärkyyn ei auta ibuprofeeni yhtään. Sitä kuitenkaan määrätään jatkuvasti. Ihan kuin lääkärit eivät tajuaisi lääketieteestä perusteitakaan.
Usein kipu on Suomessa kroonista juuri siksi, että sitä ei aluksi hoideta pois.
Opiaateilla on tietenkin riskinsä, mutta onhan lääkäreillä toisaalta myös velvollisuus auttaa kärsiviä. Jos eivät muuta lääkettä osaa määrätä eivätkä tiedä mitään tehokkaita terapioita, kyllä silloin pitäisi sitten määrätä edes opioideja. Kannabistuotteet tosiaan voisivat auttaa monia ilman sivuvaikutuksia ja pahoja riippuvuuksia, mutta typeryys lainsäädännössä jatkuu varmaan ikuisesti.
Kiva kun lauot omia totuuksiasi joissa ei ole mitään perää. Totta on, että akuutti kipu kroonistuu ellei sitä saada 6-8 viikossa hallintaan. Sen sijaan HERMOKIPUUN vahvat opioidit eivät auta kuin n.20%:ssa, ja niillä on todella vaarallisia haittoja: immuniteetti heikkenee ja syöpä infektiot jne tulevat herkemmin, hormonitoiminnat menevät sekaisin (muutkin kuin sukupuolihormonit), tasapainohäiriöitä, toleranssin takia tarvitaan aina vaan suurempia annoksia jotta hyötyä tulisi, ja aiheuttavat kyllä riippuvuutta jolla ON merkitystä EI-SYÖPÄPOTILAILLE. Hermokipuun on omat lääkkeensä, joita joutuu yleensä kokeilemaan yksilöllisesti ja teho tulee useamman päivän aikana. Lääkkeettömät kivunhallintamenetelmät ja mm. täällä huuhaaksi väitetty TNS-hoito ovat tärkeitä lääkehoidon tehosteena.
Myönnän että syöpäpotilaiden ja saattohoidossa olevien kivunhoito etenkin terveyskeskuksissa on retuperällä, mutta koulutusta järjestetään pikkuhiljaa enemmän.
Ne hermokipuesto lääkkeet on täyttä roskaa. Niistä ei ole mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulet että hermosärylle voidaan tehdä? Ei oikeastaan mitään. Tunnen useamman jolla hermosärkyjä on sekä Suomessa asuvia että ulkomailla ja kaikki sanoo ettei edes ne voimakkaasti kipulääkkeet auta. Ainoa mitä ne tekee saa vitutuksen hellittämään kun kolahtaa päähän.
Ei kolahda päähän jos ottaa Orionin Pregabaliinia aamuin illoin ja Klotriptyliä illalla. Vitututtaa jos on muuten vitutuksen aihetta, sitä eivät nuo lääkkeet estä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hermosärkyyn ei auta ibuprofeeni yhtään. Sitä kuitenkaan määrätään jatkuvasti. Ihan kuin lääkärit eivät tajuaisi lääketieteestä perusteitakaan.
Usein kipu on Suomessa kroonista juuri siksi, että sitä ei aluksi hoideta pois.
Opiaateilla on tietenkin riskinsä, mutta onhan lääkäreillä toisaalta myös velvollisuus auttaa kärsiviä. Jos eivät muuta lääkettä osaa määrätä eivätkä tiedä mitään tehokkaita terapioita, kyllä silloin pitäisi sitten määrätä edes opioideja. Kannabistuotteet tosiaan voisivat auttaa monia ilman sivuvaikutuksia ja pahoja riippuvuuksia, mutta typeryys lainsäädännössä jatkuu varmaan ikuisesti.
Kiva kun lauot omia totuuksiasi joissa ei ole mitään perää. Totta on, että akuutti kipu kroonistuu ellei sitä saada 6-8 viikossa hallintaan. Sen sijaan HERMOKIPUUN vahvat opioidit eivät auta kuin n.20%:ssa, ja niillä on todella vaarallisia haittoja: immuniteetti heikkenee ja syöpä infektiot jne tulevat herkemmin, hormonitoiminnat menevät sekaisin (muutkin kuin sukupuolihormonit), tasapainohäiriöitä, toleranssin takia tarvitaan aina vaan suurempia annoksia jotta hyötyä tulisi, ja aiheuttavat kyllä riippuvuutta jolla ON merkitystä EI-SYÖPÄPOTILAILLE. Hermokipuun on omat lääkkeensä, joita joutuu yleensä kokeilemaan yksilöllisesti ja teho tulee useamman päivän aikana. Lääkkeettömät kivunhallintamenetelmät ja mm. täällä huuhaaksi väitetty TNS-hoito ovat tärkeitä lääkehoidon tehosteena.
Myönnän että syöpäpotilaiden ja saattohoidossa olevien kivunhoito etenkin terveyskeskuksissa on retuperällä, mutta koulutusta järjestetään pikkuhiljaa enemmän.
Ne hermokipuesto lääkkeet on täyttä roskaa. Niistä ei ole mitään hyötyä.
Niitä on about 15 eri valmistetta. Ihan jokaista olet kokeillut?
Kyllä olis olemassa tarpeeksi vahvoja kipulääkkeitä..kodeiini/morfiinipohjaiset. Muttei niitä määrätä. Ja jos määrätään niin saatetaan yhtäkkiä lopettaa jolloin ihminen joutuu hakemaan ne kadulta ja avot:narkki on syntynyt:(
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Tässä niistä opioideista:
https://www.sciencedaily.com/releases/2016/05/160530153252.htm
Ei paras mahdollinen viite tähän aiheeseen. Opioidien aiheuttama hyperalgesia eli kipuyliherkkyys on riski myös ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hermosärkyyn ei auta ibuprofeeni yhtään. Sitä kuitenkaan määrätään jatkuvasti. Ihan kuin lääkärit eivät tajuaisi lääketieteestä perusteitakaan.
Usein kipu on Suomessa kroonista juuri siksi, että sitä ei aluksi hoideta pois.
Opiaateilla on tietenkin riskinsä, mutta onhan lääkäreillä toisaalta myös velvollisuus auttaa kärsiviä. Jos eivät muuta lääkettä osaa määrätä eivätkä tiedä mitään tehokkaita terapioita, kyllä silloin pitäisi sitten määrätä edes opioideja. Kannabistuotteet tosiaan voisivat auttaa monia ilman sivuvaikutuksia ja pahoja riippuvuuksia, mutta typeryys lainsäädännössä jatkuu varmaan ikuisesti.
Kiva kun lauot omia totuuksiasi joissa ei ole mitään perää. Totta on, että akuutti kipu kroonistuu ellei sitä saada 6-8 viikossa hallintaan. Sen sijaan HERMOKIPUUN vahvat opioidit eivät auta kuin n.20%:ssa, ja niillä on todella vaarallisia haittoja: immuniteetti heikkenee ja syöpä infektiot jne tulevat herkemmin, hormonitoiminnat menevät sekaisin (muutkin kuin sukupuolihormonit), tasapainohäiriöitä, toleranssin takia tarvitaan aina vaan suurempia annoksia jotta hyötyä tulisi, ja aiheuttavat kyllä riippuvuutta jolla ON merkitystä EI-SYÖPÄPOTILAILLE. Hermokipuun on omat lääkkeensä, joita joutuu yleensä kokeilemaan yksilöllisesti ja teho tulee useamman päivän aikana. Lääkkeettömät kivunhallintamenetelmät ja mm. täällä huuhaaksi väitetty TNS-hoito ovat tärkeitä lääkehoidon tehosteena.
Myönnän että syöpäpotilaiden ja saattohoidossa olevien kivunhoito etenkin terveyskeskuksissa on retuperällä, mutta koulutusta järjestetään pikkuhiljaa enemmän.
Itse olen seurannut läheltä yhden ihmisen kipuja. Kyseessä amputoinnista johtuva hermosärky, johon ei ole vuosienkaan jälkeen saanut toimivaa kipulääkitystä. Oikeasti hänen pitäisi päästä sairaseläkkeelle, koska ei hän pysty kunnolla mihinkään työhön, varsinkaan suht hankalaan asiantuntijatyöhönsä, koska valvoo jatkuvasti yönsä kipujen takia. On käynyt lääkärillä lukemattomia kertoja, mutta mitään ratkaisua ei ole löytynyt. Buranaa ja Panacodia hänelle on määrätty, vaikka niillä ei ole pienintäkään vaikutusta kipuun.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olis olemassa tarpeeksi vahvoja kipulääkkeitä..kodeiini/morfiinipohjaiset. Muttei niitä määrätä. Ja jos määrätään niin saatetaan yhtäkkiä lopettaa jolloin ihminen joutuu hakemaan ne kadulta ja avot:narkki on syntynyt:(
Jotenkin ottaa päähän kun kirjoitellaan tällaisia typeriä kommentteja lukematta lainkaan ketjussa olevia aiempia viestejä. Jos osaat lukea, voitko katsoa viestin n:o 20 ? Enkä ole sen viestin kirjoittaja, vaan lääkärini on minulle nuo samat asiat sanonut, ja minulla on nyt menossa CRPS-käden hoitoon viides hermokipulääke Lamotrigin, josta on alkanut parissa viikossa olla apua.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin kolonoskopiassa ilman mitään, vähäistäkään, kivunlievitystä. Huusin tuskasta koko tähystyksen ajan ja välillä silmissä pimeni. Lääkäri ja hoitaja käskivät vain olla rentona. Norjassa työskentelevä ystäväni, joka on sairaanhoitaja, suorastaan suuttui kun kerroin kokemuksestani.
USAssa kolonoskopia tehdaan aina kevyessa nukutuksessa. Ei ole kipua eika tarvitse haveta tuota inhaa toimitusta. Tule tanne!
Vierailija kirjoitti:
Tällaset kertomukset saa toivomaan että kunpa kannabis laillistettaisiin pian jotta kivun hoito sillä tulisi helposti saataville!!!
Kukkaa kasvamaan jos ei vaarannu työ sillä (esim työ hoitoalalla / lasten parissa).
Voimia!
Lääkäreiltä pitää joskus vaatia tosi tiukasti. Suomessa liian helposti näytetään jo ulospäin siltä että pyydellään anteeksi hoitotoivetta. Kipakasti vaan, itkeminen vastaanotolla myös kannattaa.
Kannabista on ollut vuosikausia laillista määrätä lääkekäyttöön. Ei kannabis auta kuin tietyn tyyppisiin kipuihin. Samalla lailla sitä lääkärit pihtaa kuin opioidejakin. Vielä pahemmin itse asiassa. Suomessa on älytön "kärsimys jalostaa" mentaliteetti lääkäreilläkin. Tämä on vaarallista peliä, sillä kroonisilla kipupotilailla kipukynnys laskee, EI nouse. Itseäni peloteltiin kipulääkkeiden riippuvuusriskeistä ja lopetusoireista. Lopettaessani kipulääkityksen, oireet olivat kymmenesosan kivuista. PKV-lääkevastaisuus on riistäytynyt Suomessa käsistä jo ajat sitten. No ehkä kipulääkkeetkin päätyvät romanimummujen myyntiin, kuten Rivotrilit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama se on unettomuuden kanssa. Lääkkeitä ei tahdo saada mitenkään, ei sinakaan julkiselta puolelta.
Jos 2% lääkkeen käyttäjistä on ongelmakäyttäjiä, miksi jokaista pitää rankaista? Me ovat niitä kotka sössivät elämäsä joka tapauksessa tavalla tai toisella. Muut käyttäytyvät asiallisesti ja hoitavat itsensä ohjeiden mukaan! Miksi meidän pannaan kärsimään pienen joukon takia?
Täysin eri asia. Unettomuus EI IKINÄ hoidu lääkkeillä. Koska ensinnäkin uni joka niillä lääkkeillä tulee ei ole normaalia unta ja näin ollen se on pitkällä tähtäimellä erittäin haitallista.
Toinen on se että joudut käyttämään niitä unilääkkeitä lopun ikääsi koska se ongelma ei lääkkeillä mihinkään häviä.
On hyväkin että niitä ei anneta liikaa.
Humpuukia. Ensinnäkin siinä vaiheessa kun olet ollut useita päiviä hereillä saamatta unta vaikka kuinka väsyttää niin se lääkkeillä tuotettu uni on vaan hyväksi. Toisekseen edes se että saa sen hetken joka yö unta vaikka lääkkeillä on parempi kuin päiväkausia ilman.
Lisäksi se unettomuus voi johtua stressistä tai muusta elämänvaiheessa ja ne lääkkeet saa jätettyä pois kun se on mennyt ohi.
Lääkkeitä ei pidä syödä elämänvaiheen takia. Jos sinulla on stressiä niin sinä heität sen stressin aiheuttajan pois elämästäsi.
Opettele elämänhallintaa.
Ai jos esim lapset iaheuttaa stressiä pitää antaa ne pois? Tai jos työ aiheuttaa stressiä pitää ottaa lopputili? Kaiken maailman idiootteja tämä maailma sikiää.
Mä sain aikoinaan Husin kipulääkäriltä panacod-reseptin vuodeksi, annoksella 6 tabl /vrk. Auttoi kyllä, mutta 3 vuotta käytettyäni olin jo täys nisti. Jos reseptiä ei uusittu,hain eri apteekeista yskänlääkkeitä vierotusoireisiin ja ihan narkkaamiseen. kävin yksityislääkäreillä ja opettelin kylmäerottamaan panadolin pois kodeiinista, että maksa ei poksahtaisi. Jouduin kolariin, ja siitä aukesi taivas: hermovaurio niskaan ja Tramal-resepti kouraan. Tramal potkas niin kovaa, että leijuin taivaissa vaikka niska oli tulessa. Toleranssi kasvoi 2 viikossa niin paljon,että jouduin ottamaan enemmän kuin oli määrätty, kuukauden resepti olikin kohta tyhjä. Vakuutus korvasi yksityislääkärin, vaihdoin vain lääkäriä ja pummasin uusia lääkkeitä. Kävin töissä ja olin äiti 3 lapselle, mutta suurin osa ajasta meni sen miettimiseen, miten saan pidettyä vierotusoireet poissa. Aloin juoda, ja käyttää unettomuuteen määrättyjä lääkkeitä sekaisin viinan kanssa. Kahden kuukauden kuluttua olin psykoosiosastolla ja siitä alkoi pitkä pitkä vieroitus opiaateista. Nyt opiaatti-kuivilla 2 vuotta, ja vieläkin tulee ajatuksiin lähes päivittäin, miten kivut, väsymys ja ahdistus häviäisivät parilla Tramalilla. Reuma- ja hermokipuun saan Lyricaa ja Panadolia, käyn akupunktiossa, käytän kylmä- ja kipugeelejä. Kiroan Husin kipulääkärin syvimpään helvettiin, ilman häntä en olisi tullut opiaattiriippuvaiseksi.
Jos luette kirjan Unileipää, kuolonvettä, spiidiä saatte hieman kuvaa siitä miksi nyt pihistellään lääkkeitä ja ollaan niin saatanan varovaisia.
Suomessa oli 1930-50 (muistanko nyt oikein?) ja varsinkin sotien aikoina niin villi meno lääkkeiden sekä huumeiden kanssa että Suomea huomautettiin Kansainliiton taholta.
Heroiinin kulutus oli suurempaa kuin muilla pohjoismailla yhteensä ja pollea sai apteekista helposti.
Huumeet ei ollu mikään yläluokan juttu vaan täällä on otettu droppia niin yskään kuin väsymykseenkin.
Suomen meno aiheutti kummastusta ulkomailla mutta täällä ei siitä välitetty.
Nyt välitetään naurettavuuteen asti.
Olen todella pahoillani teidän kaikkien puolesta jotka tästä joudutte kärsimään.
Monilla järeämmillä kipulääkkeillä on myös kovat haittavaikutukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama se on unettomuuden kanssa. Lääkkeitä ei tahdo saada mitenkään, ei sinakaan julkiselta puolelta.
Jos 2% lääkkeen käyttäjistä on ongelmakäyttäjiä, miksi jokaista pitää rankaista? Me ovat niitä kotka sössivät elämäsä joka tapauksessa tavalla tai toisella. Muut käyttäytyvät asiallisesti ja hoitavat itsensä ohjeiden mukaan! Miksi meidän pannaan kärsimään pienen joukon takia?
Täysin eri asia. Unettomuus EI IKINÄ hoidu lääkkeillä. Koska ensinnäkin uni joka niillä lääkkeillä tulee ei ole normaalia unta ja näin ollen se on pitkällä tähtäimellä erittäin haitallista.
Toinen on se että joudut käyttämään niitä unilääkkeitä lopun ikääsi koska se ongelma ei lääkkeillä mihinkään häviä.
On hyväkin että niitä ei anneta liikaa.
Kyllä ne on parantumisessa aika tärkeää, koska unettomuus vie ihmisen kunnon erittäin nopeasti alas ja siinä on todella huono lähtökohta mihinkään hoitoon.
Opioidit eivät kuulu pitkäaikaiskäyttöön kuin syöpäpotilaille ja saattohoitoon!
http://www.fimea.fi/documents/160140/753095/17160_opioidit-opas.pdf
Vierailija kirjoitti:
Hermosärkyyn ei auta ibuprofeeni yhtään. Sitä kuitenkaan määrätään jatkuvasti. Ihan kuin lääkärit eivät tajuaisi lääketieteestä perusteitakaan.
Usein kipu on Suomessa kroonista juuri siksi, että sitä ei aluksi hoideta pois.
Opiaateilla on tietenkin riskinsä, mutta onhan lääkäreillä toisaalta myös velvollisuus auttaa kärsiviä. Jos eivät muuta lääkettä osaa määrätä eivätkä tiedä mitään tehokkaita terapioita, kyllä silloin pitäisi sitten määrätä edes opioideja. Kannabistuotteet tosiaan voisivat auttaa monia ilman sivuvaikutuksia ja pahoja riippuvuuksia, mutta typeryys lainsäädännössä jatkuu varmaan ikuisesti.
Kannabis ei tosiaankaan auta koviin kipuihin kuin osalla potilaista. Varsinkin jos se on Bedrocania, eikä jotain cbd-dominanttia. Itse haluan koviin kipuihini kunnon tehokkaat opiaatit/opioidit, enkä mitään hamppua. Hampun voi sitten laillistaa hupikäyttöön kyllä, mutta rasittaa kun hamppuintoilijat käyttävät kipupotilaita keppihevosena asialleen. Pikku kolotuksiin tietysti voi monilla auttaakin.
Oma kipuhelvettini alkoi sektion jälkeisten hoitovirheiden seurauksena. Jouduin isoihin leikkauksiin ja makasin sairaalassa. Kipu oli sanoinkuvaamattoman hirveää. Muistan, miten painoin soittokelloa ja odotin, odotin, odotin. Minulle on jäänyt kivusta aivan järkyttävät traumat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama se on unettomuuden kanssa. Lääkkeitä ei tahdo saada mitenkään, ei sinakaan julkiselta puolelta.
Jos 2% lääkkeen käyttäjistä on ongelmakäyttäjiä, miksi jokaista pitää rankaista? Me ovat niitä kotka sössivät elämäsä joka tapauksessa tavalla tai toisella. Muut käyttäytyvät asiallisesti ja hoitavat itsensä ohjeiden mukaan! Miksi meidän pannaan kärsimään pienen joukon takia?
Täysin eri asia. Unettomuus EI IKINÄ hoidu lääkkeillä. Koska ensinnäkin uni joka niillä lääkkeillä tulee ei ole normaalia unta ja näin ollen se on pitkällä tähtäimellä erittäin haitallista.
Toinen on se että joudut käyttämään niitä unilääkkeitä lopun ikääsi koska se ongelma ei lääkkeillä mihinkään häviä.
On hyväkin että niitä ei anneta liikaa.
Humpuukia. Ensinnäkin siinä vaiheessa kun olet ollut useita päiviä hereillä saamatta unta vaikka kuinka väsyttää niin se lääkkeillä tuotettu uni on vaan hyväksi. Toisekseen edes se että saa sen hetken joka yö unta vaikka lääkkeillä on parempi kuin päiväkausia ilman.
Lisäksi se unettomuus voi johtua stressistä tai muusta elämänvaiheessa ja ne lääkkeet saa jätettyä pois kun se on mennyt ohi.
Lääkkeitä ei pidä syödä elämänvaiheen takia. Jos sinulla on stressiä niin sinä heität sen stressin aiheuttajan pois elämästäsi.
Opettele elämänhallintaa.
Ai jos esim lapset iaheuttaa stressiä pitää antaa ne pois? Tai jos työ aiheuttaa stressiä pitää ottaa lopputili? Kaiken maailman idiootteja tämä maailma sikiää.
Jos sinä et kestä lapsiperheen arkea ilman mömmöjä niin kyllä lapset pitää antaa pois.
Jos työsi on sellaista että et kestä sitä ilman mömmöjä niin kyllä sinun pitää ottaa lopputili.
Tässä niistä opioideista:
https://www.sciencedaily.com/releases/2016/05/160530153252.htm