Olin tapailemani miehen luona yötä ja tuossa se nyt istuu Skypettämässä kaverinaisensa kanssa
Olemme tapailleet jo joitakin kuukausia. Nähdään melkein joka päivä ja nyt sain tietää, että miehellä on joku kaverinainen, joka on hänelle ilmeisesti todella tärkeä. Heti aamusta piti soittaa Skypellä naiselle, koska nainen on Shanghaissa vaihdossa. Tuossa ne nyt rupattelee hiljaisella äänellä, nainen kikattaa kuin pikkutyttö ja minä leikin nukkuvaa peiton alla. En tiedä miksi minua riepoo tämä. :(
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmisiä oikein vaivaa? Mitä sillä on väliä mitä sukupuolta ne kaverit ovat?
Onko tämä joku sukupolvi kysymys, vai mistä tämä "miehet ja naiset eivät voi olla kavereita"-ajattelu kumpuaa?
Itse olen 1985-syntynyt, ja on ihan lapsesta asti ollut kavereina aina kumpaakin sukupuolta, ja niin on koko kaveripiirilläni aina ollut, vaikka kaupunkia on tullut vaihdettua ja ystäviä lisää ym. En ole siis livenä koskaan kuullut kenenkään sanovan mitään tuon kaltaista. Ainoastaan täällä palstalla olen tuollaiseen ajatteluun törmännyt. Surullista olisi jos jommankumman sukupuolen kanssa hengaaminen olisi kiellettyä.
Minulla on useita läheisiä naispuolisia ystäviä ollut läpi elämän ja uusia tuttavuuksia toki tulee silloin tällöin. Vaimollani on enemmän varmaankin miespuolisia ystäviä kuin naisia.
Emme ole ikinä ajatelleet että sillä sukupuolella olisi mitään merkitystä, tai kyllä kukaan muukaan tuntemistani ihmisistä.
Ne joiden mielestä miehet ja naiset eivät voi olla kavereita, niin minkä ikäisiä olette?
Mielenkiinnosta, kuinka monesta kaverinaisestasi olet fantasioinut seksuaalisesti ja kuinka monen kanssa flirttaillut? (saa ajatella ja puhua mitä haluaa jne, kunhan kiinnostaa miten nämä menee)
Yksi heistä on exäni yli 10 vuoden takaa. Olimme pari vuotta kimpassa, kunnes totesimme että ei tästä oikein romanttiseksi suhteeksi ole, ja päätimme olla vain kavereita. Nykyään olemme toistemme lähes parhaita kavereita, ja meillä on yhteinen työpaikkakin. Mitään seksuaalista vetoa ei ole toisiimme. Parin kanssa olemme harrastaneet ennen suhteitamme vapaina ollessamma vuosia sitten seksiä, jonka jälkeen on pariuduttu muiden kanssa. Mitään "sutinaa" ei ole jälkeenpäin ollut kenenkään kanssa. Kunhan on joskus yritetty viritellä jotain suhdetta ja todettu, että kavereina toimii paremmin. Suurimman osan kanssa ei ole koskaan ollut tietysti mitään, edes niitä runkkufantasioita.
Flirttailtua ei tule erilailla miesten eikä naisten kanssa. Tietty normaali kehuminen, kannustaminen ja hymyily kuuluu asiaan, niin miesten kuin naistenkin kanssa.
Kertaakaan en ole puolisoani pettänyt, eikä semmoinen edes ole tullut mieleenkään. Ajattelen että jos kotiasiat ym elämä on kunnossa, niin ei sitä semmoista edes ajattele. Ainakaan kavereidensa kanssa. Jotkut naispuolisista ystävistäni ovat sinkkuja. Suurin osa ei.
Juu, kyllä voi olla kumpaakin sukupuolta olevia kavereita.
Mutta elämää nähneenä ja kokeneena olen myös nähnyt, ihan omassakin elämässä, että pieni oman itsen suojaaminenkin on tarpeen. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun joku silmät kirkkaina sanoo, että mehän olemme vain kavereita plaplaaa ja jopa syyttää toista vainoharhaiseksi yms. ja kuitenkin sitten paljastuu, että se ystävyys/kaveruus olikin jotain muuta.
En tarkoita nyt juuri tätä AP:n tapausta, mutta sitä, että elämässä on paljon variaatioita ja yhtä monta erilaista ihmistä.
Liian kyyninen ei pidä olla mutta ei myöskäään liian sinisilmäinen.
Minua riepoo kun jotkut heti alkavat paasata/syyllistää, että kyllähän ihmisellä nyt pitää olla oikeus omiin ystäviinsä on ne sitten miehiä tai naisia jne. Niin on, mutta on myös se toinen puoli ja luulen, että nämä "paasaajat" eivät ole omassa elämässään törmänneet näihin muihin "tapauksiin".
Hyvä jos, on saanut elää näin, mutta kaikilla se ei ole näin ja joku on saanut sen luottamisensa karvaastikin kokea.