Miehellä on tosi huono kielitaito, ärsyttää :/
Siis ihan suomalainen jannu, ihan fiksu ja esimerkiksi musiikillisella puolella erittäin valveutunut ja tietoinen kaikista pienistäkin nippelitiedoista.
Mutta luoja kun tuon sanavarasto on kapea! :D Ei lue mitään, ei ole kuulemma koskaan elämänsä aikana lukenut ainuttakaan kirjaa.
Aina kun katsotaan jotain, huomaa tekstityksissä jonkun sanan (esim. takellella, auvo, ihan tavallisia yksinkertaisia sanoja siis) ja ihmettelee että onko tuossa kirjoitusvirhe. Jos sanon, että ihan oikea sana se on, alkaa inttämään ja lopussa toteaa "se on varmaan sit joku murresana" kun ihan googlen kanssa toteamme että mies on (taas) väärässä asian suhteen.
Eniten ärsyttää tuo inttäminen. :D Varsinkin kun tuo sama väittely on käyty varmaan miljoona kertaa ja aina mies on väärässä. Argh!
En edes jaksa muistella mistä sanoista olemme vääntäneet. Takeltelusta väännettiin 10 minuuttia sitten, kun mies alkoi nauramaan kun en osannut sanoa ärrää. Luuli siis että puhun takertelusta, eikä suostunut uskomaan että takeltelu on ihan oikea sana.
Kommentit (59)
No voih. Kyllä kai takertelu on vähemmän sana kuin takeltelu, jos ne nyt pitää järjestykseen panna.
Oletko sinä palstan kielipoliisi? Ovatko sanavarastosi ja kieliopin osaaminen tärkeimmät avusi? Tuollainen päteminen on hieman rasittavaa. Itse käytän koulutukseni ja työni vuoksi varsin monipuolisesti useampaa kieltä, mieheni taas matemaattisen alan ihmisenä on varsin kömpelö ilmaisemaan itseään ja sivistyssanatietämyksessä on aukkoja. Tuo ei tee hänestä yhtään tyhmempää kuin minä, arvosta ja rakastan häntä enkä pyri nolaamaan vaan mieluummin kierrän sivistyssanat ja ilmaisen itseäni perussanoilla ja analogioilla hänen tuntemiin asioihin/termeihin. Meillä on erilaisia vahvuuksia, eikö se ole hyvä niin?
Onko aloittaja se tyyppi, joka toisessa ketjussa väittää, että yleissivistykseen kuuluu tietää mikä on vanna?
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä palstan kielipoliisi? Ovatko sanavarastosi ja kieliopin osaaminen tärkeimmät avusi? Tuollainen päteminen on hieman rasittavaa. Itse käytän koulutukseni ja työni vuoksi varsin monipuolisesti useampaa kieltä, mieheni taas matemaattisen alan ihmisenä on varsin kömpelö ilmaisemaan itseään ja sivistyssanatietämyksessä on aukkoja. Tuo ei tee hänestä yhtään tyhmempää kuin minä, arvosta ja rakastan häntä enkä pyri nolaamaan vaan mieluummin kierrän sivistyssanat ja ilmaisen itseäni perussanoilla ja analogioilla hänen tuntemiin asioihin/termeihin. Meillä on erilaisia vahvuuksia, eikö se ole hyvä niin?
En ajatellut, että kyse olisi tyhmyydestä. Mutta kieli on viestintäkeino, ja jos aikuisella ihmisellä on kovin suppea sanavarasto, niin ilmaisu kyllä kärsii. Parisuhteessakin tulee monesti vastaan asioita, joiden käsittelemiseen "kyllä", "ei" ja "en tiedä" eivät riitä. Plus että ainakin jonkinlainen kaunokirjallisuuden tunteminen kyllä kuuluu yleissivistykseen.
Kuulostaa siltä ettei miehen äidinkieli ole suomi. Kyllä joku "takeltelu" nyt on niin helppo sana kuitenkin.
Ei Teemu Selännekään tiennyt mitä "despootti" tarkoittaa. Eikä Sirpa suuttunut (varmaan ei tiennyt kyllä Sirpakaan).
No en tietenkään vähättele miestä tai vaadi häneltä vaikeimpienkin sanojen tuntemusta. Mutta siis kun kyse on tälläisistä ihan tavallisista sanoista. Ja enemmän ärsyttää tuo inttäminen, että minä muka olen hölmö ja väärässä. :D Jos keskustelu menisi näin niin se ei aiheuttaisi mitään ärtymyksen tunteita:
Mies: "Häh? Onko takeltelu muka joku sana?"
AP: "On. *tässä vaiheessa varmistetaan googlesta*"
M: "Oho, okei, enpäs tiennytkään tätä!"
Mutta kun keskustelut menevät näin:
M:" Haha, ootpa söpö. Onko sulla ärrävika? :)"
AP: " Ai mikä niin?"
M: "Se on takerrella eikä mikään takellella."
AP: "Takellella on kyllä ihan oikea sana."
M: "No ehkä se on joku lasten sana."
*Tässä vaiheessa alkaa armoton googletus*
AP: "Noni, kato nyt, ihan oikea sana se on!"
M: "Emmä oo koskaan kuullutkaan, joku murresana."
AP
Se muuten ON takerrella eikä takellella. Mies on ihan oikeassa ja sinä olet ärsyttävä pätijä. Enpä ole itsekään kuullut että puheessa takelletaan, vaan takerrellaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Se muuten ON takerrella eikä takellella. Mies on ihan oikeassa ja sinä olet ärsyttävä pätijä. Enpä ole itsekään kuullut että puheessa takelletaan, vaan takerrellaan. :)
Takeltelusta puhutaan kun puhutaan puheen takkuamisesta, takertelusta puhutaan kun kyse on jonkun asian takkuamisesta.
"Lapsi takelteli puhuessaan."
"Koulunkäyntini on takerrellut viime aikoina."
AP
ja tuo vasta junttisuomi. Eli tuskin hallitsee sanoja kuten nefarious, skullduggery, deity, purloined tai lucre.
Ja ruotsiksi tuskin osaisi tilata kilon perunoita edes palveluinnokkaalta myyjältä. Saksassa, Epsanjassa tai Venäjällä myytäisiin hänet suoraan torilla ilman että ymmärtäisi miten hänen ympärillään tapahtuu.
Vaikea on aikuiselle enää tollaista alkaa korjata. Toki kertomasi perusteella asenne on hänellä tosi syvältä. Mitäs jos pitäisit viikon kirjaa snoista joita ei tiedä ja kävisitte keskustelun sen jälkeen joss nostat kissan pöydälle?
Eli jospa hän hoksaisi ettei kande olla niin arrogantti/olevinaan tietäväinen, jos yleissivistyksessä on noin isoja aukkoja.
Itse en kykenisi mosien kanssa olemaan. Sorry.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko sinä palstan kielipoliisi? Ovatko sanavarastosi ja kieliopin osaaminen tärkeimmät avusi? Tuollainen päteminen on hieman rasittavaa. Itse käytän koulutukseni ja työni vuoksi varsin monipuolisesti useampaa kieltä, mieheni taas matemaattisen alan ihmisenä on varsin kömpelö ilmaisemaan itseään ja sivistyssanatietämyksessä on aukkoja. Tuo ei tee hänestä yhtään tyhmempää kuin minä, arvosta ja rakastan häntä enkä pyri nolaamaan vaan mieluummin kierrän sivistyssanat ja ilmaisen itseäni perussanoilla ja analogioilla hänen tuntemiin asioihin/termeihin. Meillä on erilaisia vahvuuksia, eikö se ole hyvä niin?
En ajatellut, että kyse olisi tyhmyydestä. Mutta kieli on viestintäkeino, ja jos aikuisella ihmisellä on kovin suppea sanavarasto, niin ilmaisu kyllä kärsii. Parisuhteessakin tulee monesti vastaan asioita, joiden käsittelemiseen "kyllä", "ei" ja "en tiedä" eivät riitä. Plus että ainakin jonkinlainen kaunokirjallisuuden tunteminen kyllä kuuluu yleissivistykseen.
Kielitaitoa mitataan testein, käypä testaamassa omaasi DIALANG-sivut Lancasterin yliopiston alla. Tein itse muutaman kielen testejä ja sain tulokerinomaisen, seksi natiivitason - vaikka tein vierheitä enkä tuntenut kaikkia sanoja. Eli kyllä ihminen saa itsensä ymmärretyksi vaikka hieman rajoitetummallakin sanavarastolla, niitä nyanssin puutteita voi korvata kyllä vuorovaikutuksessa kysymyksin ja ei-verbaalisten viestien avulla. Tuskin miehesikään tuollaisesta testistä suomen kielen kohdalla kehnoa tulosta saisi. Älykkyys on joustavuutta ja notkeutta, niin puhujan ilmaisua kuin kuulijan kykyä ymmärtää toisen viestinnän ydin. Ja jos ei arvosta puolisoaan vaan ylenkatsoo häntä puhelahjojen vuoksi, ehkä kannattaisi etsiä se oman elämän Panu Rajala. t se jolle vastasit.
Minua vituttaa ihmiset jotka eivät lue eivätkä hallitse yhtään kirjakielen tavallista sanastoa. Joo, eipä takeltelusta ja auvosta varmaan niin paljon puhekielessä puhuta, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitää tietää mitä nuo sanat tarkoittavat.
Olen oikeasti huolissani nykylasten puheenkehityksestä, kun kaikki aika vietetään pädien kanssa eikä kukaan enää oikein lue mitään sarjakuvia tai keltaisen median kohuotsikoita enempää. Kavereiden fb-päivitysten lukeminen ei käy oikein lukemisesta, kun harvoin siinä kieli kehittyy kovin rikkaaksi.
Suomi on niin kaunis ja monimuotoinen kieli, on harmillista etteivät ihmiset enää käytä kieltä niin rikkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa auvo?
auvo
ylät. onni, ihanuus, riemu.
auvo
onni, autuus
Taivutus
yks. nom. auvo
yks. gen. auvon
yks. part. auvoa
yks. ill. auvoon
mon. gen. auvojen
mon. part. auvoja
mon. ill. auvoihin
Tämäkin varsin tavallinen sana kirjallisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Minua vituttaa ihmiset jotka eivät lue eivätkä hallitse yhtään kirjakielen tavallista sanastoa. Joo, eipä takeltelusta ja auvosta varmaan niin paljon puhekielessä puhuta, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitää tietää mitä nuo sanat tarkoittavat.
Olen oikeasti huolissani nykylasten puheenkehityksestä, kun kaikki aika vietetään pädien kanssa eikä kukaan enää oikein lue mitään sarjakuvia tai keltaisen median kohuotsikoita enempää. Kavereiden fb-päivitysten lukeminen ei käy oikein lukemisesta, kun harvoin siinä kieli kehittyy kovin rikkaaksi.
Suomi on niin kaunis ja monimuotoinen kieli, on harmillista etteivät ihmiset enää käytä kieltä niin rikkaasti.
Surkutteletko myöskin sitä, kun enää ei katsota mustavalkoisia mykkäelokuvia ja puhuta samalla lailla kuin keskiajalla? Kieli muuttuu aikojen myötä, samoin viihde. Se nyt vaan on kylmä totuus, että kirjallisuus on kuoleva viihteen muoto. Tilalle on tullut muita aivan yhtä kelpoja viihdykkeitä.
Minkä ikäinen mies on ja mistä päin? Kuulostaa täysin entiseltä tutultani.