Ystävät eivät saa lapsestaan otetta, ja se häiritsee kaikkea yhdessäoloa. Voiko mitään tehdä.
Meillä on hyvät ja ihanat ystävät, joilla on lähes samanikäinen lapsi kuin meillä (täyttäneet tänä vuonna 3v). Nyt kesällä olemme tehneet paljon juttuja yhdessä, ja huomanneet että kavereiden lapsi pyörittää heitä mennen tullen. Kaikki ravintola-, uimaranta- ja huvipuistoretket menee siihen, että lapsi karkailee, ei usko kieltoja ja käskyjä ja vedättää vanhempiaan. Vanhemmat eivät oikein puutu tilanteeseen, hakevat vaan karanneen lapsen pois eivätkä sano mitään. Välillä uhkailevat jollain "liian isoilla" rangaistuksilla, joista jo se lapsikin tajuaa, että eivät kuitenkaan tule niitä toteuttamaan. Tai sitten vesittävät uhkauksena antamalla periksi. Todella usein lyövät padin ja kuulokkeet lapselle, jotta saavat hänet hiljaiseksi. Tuntuvat pelkäävän lapsen kiukkua ja luovivan siitä ohi.
Lapsen käytös ja vanhempien lepsuilu hallitsee kaikkea yhdessä tekemistä, mutta voinko tehdä mitään? En tietenkään halua arvostella ystävien kasvatustapoja kovin kärkevästi tai pilata ystävyyttä antamalla neuvoja. Meidän lasta kaverit tuntuvat pitämään ns. helppona, kun tosiasiassa olemme käyneet ne taistelut ja ottanneet lapsen kiukun vastaan joskus vuosi sitten (esim. että ruokapöydästä ravintolassa ei lähdetä kesken ruokailun, parkkipaikalla pidetään kädestä, kadulla kävellään yhdessä jne.) ja näistä ei enää tarvitse vääntää.
Onko mitään vinkkekä, miten asian voi ottaa kavereiden kanssa nätisti puheeksi? Vai annanko vaan olla ja luotan, että ajan kanssa yhdessäolo muuttuu vähemmän kaaottiseksi?
Tämä!
Jotkut kuvittelevat kasvattavansa lastaan, kun joskus nätisti huomauttavat jostakin, sen sijaan, että vaatisivat AINA hyvää käytöstä. Huonoa käytöstä ei pidä sallia koskaan. Siitäkin huolimatta, että on ymmärrettävää, että lapsellakin on huonoja päiviä, ei ole hyväksyttävää lapseltakaan käyttäytyä miten sattuu.