Lihavat lapset
Sohasen varmaan kepillä muurahaispesään, mutta haluan vähän uutta näkökulmaa asiaan.
Olen pitkään jo miettinyt, että miksi joku päästää pienen lapsensa lihomaan? Juu, tiedän että esim lääkkeet ja sairaudet voi lihottaa, mutta kaikki lihavat lapset eivät sairasta tautia joka lihottaa.
Mietin, että miksi vanhempi ei pysty antamaan terveellistä ruokaa ja minimoimaan herkut? On niin surullista katsoa, kun jo 5-vuotiaalla on pihtipolvet ja kävely hankalaa ja huono kunto :(
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Niin no, kaikkemme tehdään kotona, mutta ei vaan auta. Meillä ei ole lapset syö kotona karkkia/jätskiä/leivoksia/kakkua/sipsejä yms., niitä yksinkertaisesti ei osteta kotiin. Kuten ei vanukkaita, sokerijugurtteja, muroja, keksejä ja vastaaviakaan. Juuri koskaan. Kesällä ovat harvakseltaan tietenkin jätskiä ja jotain satunnaisia herkkuja saaneet kyläillessä tai retkillä tms. Ehkä kerran viikossa. Karkkipäivä on kerran viikossa, silloin saavat jotain tyyliin tikkari+laku. Herkuttelevat mansikoilla, kurkulla, porkkanoilla jne. ja näitä saavat välipalaksikin ja ovat hulluna näihin.
Mutta ovat niin ruoan perään, että söisivät ihan pohjattomasti (tyttö 4v, ja poika 5v.). Kotona rajoitamme, että kerran saa ottaa lisää ja annoskoot pidetään maltillisina. Ruokajuomana maito tai vesi, ei koskaan mehu. Limsaa eivät juo.
Ongelma on päiväkoti. Siellä vetävät joka aterialla useamman annoksen, vaikka asiasta on moneen kertaan sanottu. Katsoin ruokalistaa ja ei ihme, että ylipainoa kertyy jos joka ruokailussa vetelee tuplat tai kolminkertaisen annoksen. Pullaa, kiisseliä, kaakaota, piirakoita, vanukasta, lihapiirakkaa, pannaria, puuron päälle aina hilloa, tuoremehuja tai mehuja, jugurtteja, viiliksiä. Ja näillehän maistuu :-/ Kehuja tulee miten hienosti syövät.
Neuvola valittaa kun kummallakin käyrä ylipainolla. Eivät usko, että kotona ei herkuttele lapset eikä aikuiset. Miehen kanssa ollaan kummatkin normaalipainoisia, hoikahkojakin. Turhauttavaa.
Kuulostaa oudolta, et päiväkoti lihottaa?!? Meillä ei ainakaan päiväkodissa ole ikinä pullaa, vanukkaita, viiliksiä. Pannaria, lihapiirakkaa ja kiisseleitä on todella harvoin. Puuron päälle ei laiteta ikinä hilloa eikä sokeria. Minusta vanhemmat voisivat kyllä ottaa päiväkodin johtajan kanssa puheeksi, jos päiväkodin ruokavalio on noin epäterveellinen.
Paino on yllättävän vaikea asia.
Meillä on ongelma toiseen suuntaan. Joudun koko ajan vahtimaan ja stressaamaan sitä että lapsi syö. Usein sorrun ostamaan herkkumättöjä että saisi painon nousemaan ☹️
Ruokaan ja leivonnaisiin lisään prteiinilisää jja rasvalisää, mutta ei näytä hirveästi auttavan. Alipaino vain on ja pysyy. Kouluruokailu on yksi iso murhe. Lapsi kun ei pidä kouluvuosista eikä syö koukussa juuri mitään.
Nyt lapsi on itsekin motivoitunut painon nostamiseen sillä ei tykkää siitä että joutuu käymään painokontrollissa kouluterkkarilla, ja yrittää syödä useammin ja enemmän. Mutta ei se ole hänelle helppoa. Huono olokin tulee sellaisesta syömisestä.
Ymmärrän todella hyvin että ongelma voi olla yhtälailla vaikea toiseenkin suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin no, kaikkemme tehdään kotona, mutta ei vaan auta. Meillä ei ole lapset syö kotona karkkia/jätskiä/leivoksia/kakkua/sipsejä yms., niitä yksinkertaisesti ei osteta kotiin. Kuten ei vanukkaita, sokerijugurtteja, muroja, keksejä ja vastaaviakaan. Juuri koskaan. Kesällä ovat harvakseltaan tietenkin jätskiä ja jotain satunnaisia herkkuja saaneet kyläillessä tai retkillä tms. Ehkä kerran viikossa. Karkkipäivä on kerran viikossa, silloin saavat jotain tyyliin tikkari+laku. Herkuttelevat mansikoilla, kurkulla, porkkanoilla jne. ja näitä saavat välipalaksikin ja ovat hulluna näihin.
Mutta ovat niin ruoan perään, että söisivät ihan pohjattomasti (tyttö 4v, ja poika 5v.). Kotona rajoitamme, että kerran saa ottaa lisää ja annoskoot pidetään maltillisina. Ruokajuomana maito tai vesi, ei koskaan mehu. Limsaa eivät juo.
Ongelma on päiväkoti. Siellä vetävät joka aterialla useamman annoksen, vaikka asiasta on moneen kertaan sanottu. Katsoin ruokalistaa ja ei ihme, että ylipainoa kertyy jos joka ruokailussa vetelee tuplat tai kolminkertaisen annoksen. Pullaa, kiisseliä, kaakaota, piirakoita, vanukasta, lihapiirakkaa, pannaria, puuron päälle aina hilloa, tuoremehuja tai mehuja, jugurtteja, viiliksiä. Ja näillehän maistuu :-/ Kehuja tulee miten hienosti syövät.
Neuvola valittaa kun kummallakin käyrä ylipainolla. Eivät usko, että kotona ei herkuttele lapset eikä aikuiset. Miehen kanssa ollaan kummatkin normaalipainoisia, hoikahkojakin. Turhauttavaa.
Ja tässä voi olla tikittävä pommi, kun itse saavat isompana päättää ruuasta. Voi pahimmillaan olla armotonta ahmimista ja herkuttelu, kun kiellettyyn pääsee vihdoin käsiksi.
Omalla ystävällä oli juuri näin ja puhkesi varhaisaikuisiällä syömishäiriö, kun ei kyennyt hallitsemaan muutoin syömistään. Edelleenkin keski-ikäisenä saattaa ahmia suklaata isoja määriä, kun sitä on ulottuvilla. Tähän päälle omatunnon soimaus väärästä toiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Onko liikaa jos 10-vuotia painaa 56 kg?
Painoin 11-vuotiaana tuon verran, mutta olin myös 163 cm pitkä (kasvoin tuosta enää sentin) ja minulla oli rinnat ja muutenkin naiselliset muodot. Minulle tuo oli ihan sopiva paino ja nyt aikuisena painan yhä saman verran.
Jollekin 140 cm pitkälle lapselle jolla murrosikä ei ole vielä kunnolla alkanut niin tuo paino voisi olla vähän liikaa.
Joo tämä on vaikea asia. Mulla minun mies tekee mielellään ruokaa ja on pienestä asti tykännyt tunkea lapsiini ruokaa :(
Loppuunpalaneet vanhemmat antavat lapselleen karkkia ja limsaa ym että ei tarvi keskustella. ja riidellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kaveria harmittelee, kun eivät voi kontrolloida täysi-ikäisten teiniensä herkutteluja, kun ei yhdessä olla 24/7. Ja monesti saavat isovanhemmilta rahaa nämä lapset, ja ne menevät syömisiin.
Molemmat teinit reilusti ylipainoisia, toinen painoi jo 5. luokalla yli 70kg. Nämä naiset ei tajua, että asia olisi pitänyt hoitaa 10 vuotta sitten! Ei nyt enää auta voivotella ku melkein parikymppiset vain syö ja istuvat tabletilla.
Voi tuota sokeutta aina kun tarjotaan lapsen kasvatusta pienenä ratkaisuksi teinien käytökseen. Lapsi voi olla vaikka kuinka kiltti ja kuuliainen. Teininä hän haluaa tehdä pesäeron kotiväkensä koska haluaa itsenäistyä. Sen vuoksi vanhempien tarjoama ruoka on pahaa. Sen vuoksi vanhempien puhe terveydestä on paskanjauhantaa. Teini haluaa olla, harrastaa ja syödä kuten omassa viiteryhmässään tehdään. Ei ole mitenkään tavatonta ettei teini syö kotona kuin valikoiden ja vaikka varastaa mässyjä jollei saa rahaa niitä varten.
Jotkut sitten heräävät teini-iän ja itsenäistymisen jälkeen pitämään itsestään parempaa huolta ja toiset eivät. Yleensä suomalaiset perhettä suunnittelevat pyrkivät syömään terveellisemmin ja ainakin aiemmin raskaana oleville annettiin neuvolasta ruokaohjelma mukaan jo ensikäynnillä.
Nykyisin puuttuu ryhmäpaine. Ennen oltiin hoikempia.
Itse painoin yläasteella yhdessä vaiheessa 65kg (olen 168cm pitkä) ja mua kiusattiin koska olin niin pullukka. Sitten laihdutin muutaman kilon ja painoin 58kg. Suurin osa muista tytöistä oli langanlaihoja ja laihdutus ja kuntoilu oli jokapäiväinen puheenaihe.
En tarkoita että se oli tervettä mutta nykyään on sallittua olla myös pullea ja paine laihuudesta on poissa. Onko se sitten hyvä vai huono?
Ihan sama laihduttaako liikunta vai ei,mutta lapsi tarvitsee sitä kehittyäkseen normaalisti.
Aivot ja keho kehittyy.
Sisareni järkyttyi pahasti, kun ala-asteikäisen kuopuksen painon kehitykseen puututtiin kouluterkan toimesta. Tyttö oli selvästi ylipainoinen, hampaat syöpyneet liiallisesta sokerinsyönnistä.
Sitä motkotuksen määrää ja ammatti-ihmisen tietotaidon mollaamista....
No, 20 vuotta myöhemmin samainen tytär oli sairaalloisen lihava, samoin hänen kolme lastaan.
Hyvin usein näkee lihavilla aikuisilla lihavia lapsia. Harvemmin on niin, että hoikilla vanhemmilla olisi lihavat lapset. Toki geeneillä on osuutensa, mut rohkenen väittää, että ruokailutottumuksilla on suurempi merkitys.
Omassa 70 -luvun lapsuudessani vain todella harva lapsi tai nuori oli lihava. Ne, jotka olivat, söivät paljon makeaa. Olivat ns. paremmista piireistä. Meillä työväen kakaroilla ei rahaa ollut käyttää karkkeihin. Kaikki pennoset säästettiin Beaversin farkkuihin.
Olen tässä kattellut esim. japanilaisten lasten eväitä kouluun. Siellä voi olla tyyliin 5 lihapullaa, 2 satsumaa ja vähän jotain merileväsalaattia. Sillä sitten elävät. Ei ihme, että japanilaiset ovat hoikkaa kansaa.
Aikuisien eväänä on sentään hieman riisiä, muutama lihapulla enemmän, joku puoli desiä majoneesisalaattia ja hyvällä säkällä yksi luumutomaatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, kaikkemme tehdään kotona, mutta ei vaan auta. Meillä ei ole lapset syö kotona karkkia/jätskiä/leivoksia/kakkua/sipsejä yms., niitä yksinkertaisesti ei osteta kotiin. Kuten ei vanukkaita, sokerijugurtteja, muroja, keksejä ja vastaaviakaan. Juuri koskaan. Kesällä ovat harvakseltaan tietenkin jätskiä ja jotain satunnaisia herkkuja saaneet kyläillessä tai retkillä tms. Ehkä kerran viikossa. Karkkipäivä on kerran viikossa, silloin saavat jotain tyyliin tikkari+laku. Herkuttelevat mansikoilla, kurkulla, porkkanoilla jne. ja näitä saavat välipalaksikin ja ovat hulluna näihin.
Mutta ovat niin ruoan perään, että söisivät ihan pohjattomasti (tyttö 4v, ja poika 5v.). Kotona rajoitamme, että kerran saa ottaa lisää ja annoskoot pidetään maltillisina. Ruokajuomana maito tai vesi, ei koskaan mehu. Limsaa eivät juo.
Ongelma on päiväkoti. Siellä vetävät joka aterialla useamman annoksen, vaikka asiasta on moneen kertaan sanottu. Katsoin ruokalistaa ja ei ihme, että ylipainoa kertyy jos joka ruokailussa vetelee tuplat tai kolminkertaisen annoksen. Pullaa, kiisseliä, kaakaota, piirakoita, vanukasta, lihapiirakkaa, pannaria, puuron päälle aina hilloa, tuoremehuja tai mehuja, jugurtteja, viiliksiä. Ja näillehän maistuu :-/ Kehuja tulee miten hienosti syövät.
Neuvola valittaa kun kummallakin käyrä ylipainolla. Eivät usko, että kotona ei herkuttele lapset eikä aikuiset. Miehen kanssa ollaan kummatkin normaalipainoisia, hoikahkojakin. Turhauttavaa.
Ja tässä voi olla tikittävä pommi, kun itse saavat isompana päättää ruuasta. Voi pahimmillaan olla armotonta ahmimista ja herkuttelu, kun kiellettyyn pääsee vihdoin käsiksi.
Omalla ystävällä oli juuri näin ja puhkesi varhaisaikuisiällä syömishäiriö, kun ei kyennyt hallitsemaan muutoin syömistään. Edelleenkin keski-ikäisenä saattaa ahmia suklaata isoja määriä, kun sitä on ulottuvilla. Tähän päälle omatunnon soimaus väärästä toiminnasta.
Tätä samaa ajattelin itsekin. Lisäksi mietin, onko mahdollista, että lapset syövät siellä päiväkodissa niin paljon, koska heillä on oikeasti nälkä eivätkä saa syödä tarpeeksi kotona?
"Lihavuus lapsilla ja nuorilla"
https://www.kaypahoito.fi/khp00051
Osa ylipainoisten lasten lisääntyneestä määrästä johtuu ympäristöstä.
Lihottava ruoka on tullut halvaksi ja helposti saataville. Tähän pitäisi puuttua. S-Ryhmä yleishyödyllinen? voisi tehdä jotain vaikka poistamalla isot karkki-, sipsi-, keksipaketit. Valtio voisi laittaa makeisveron ym.
Olen ollut USA:ssa vaihto-oppilaana ja lisäkiloja tuli ehkä seitsemän vajaassa vuodessa.
Koulussa oli tarjolla keksejä, sipsejä ja kokista kanttiinista. Ruokalassa tarjottiin mm. ranskalaisia ym. lihottavia ruokia. Vapaa-ajalla roskaruokaa oli saatavilla, KFC, pizza ym. Joka paikkaan mentiin autolla. Ja hommahan on mennyt siellä vain pahempaan suuntaan 30 vuodessa.
Meillä on normaalipainoiset 7- ja 6-vuotiaat. Lasten ruokavalio on kutakuinkin tälläinen: aamupuuro+ leipäsiivu juustolla, leikkeleellä ja kurkulla. Lasi maitoa. Koulu/päiväkotiruoka + välipala. (Kai ne aika terveellisiä on). Illalla kotona on jotain nopeaa ja helppoa esim. perunoita ja valmislihapullia + kasviksia ja lasi maitoa. Iltapalaksi esim. jugurttia tai hedelmä. Herkkuja saa viikonloppuisin (kohtuullisesti) ja viikonloppuna tehdään terveellisempää ja laadukkaampaa ruokaa kuin arkena.
Liikutaan aika paljon ja harrastusten vuoksi ei arkena ehdi tehdä kunnon ruokaa.
Herkut ei ole kokonaan kiellettyjä. Määrää rajoitetaan. Esim 10 kpl karkkeja on sopiva kerta-annos, kekseistä 2 kpl tai 1 kpl pullaa. Kahvipöydässä olen koettanut opettaa, että kohtelias määrä syödä on maistaa 1 kpl jokaista tarjottavaa. Näin on olemassa jokin selkeä sääntö, mikä on sopiva määrä syödä. Ei ole hyvä, että lapsi oppii ahmimaan aina, kun jotain hyvää on tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä, että lapsi oppii ahmimaan aina, kun jotain hyvää on tarjolla.
Minusta teillä on hyvä linja. Tällainen toiminta on lapsen edun mukaista.
Neljä lasta, joista 1 melkein normaalipainoinen, vaikka ihan siinä alarajalla. Kaksi reilusti alipainoisia, toisella johtuu teini-iän pituuskasvuspurtista enimmäkseen, toisella oli pitkään syömishäiriö, nyttemmin onneksi suhde syömiseen on kohtuu normaalia. Nuorimmainen on pullukka, paino alkoi kertyä vuosi sitten talvella, kun elämä pysähtyi koronan vuoksi.
Kaikki samalla sapuskalla, mutta silti syövät eri tavoin. Tämä pullukka syö terveellisesti, mutta paljon. Aamupala voi olla Iso porkkana ja iso omena suikaleina, eli liki 400g kasviksia ( olen punninnut, yhden lapsen syömishäiriön takia tuollaiset jutut ovat edelleen automaattisia)... tai kulhollinen moniviljamuroja, ilman sokeria. Liikunta edelleen vapaa-ajalla vähissä, kun harrastukset seis joko määräysten vuoksi tai siksi, että perheen riskiryhmäläinen ei altistuisi.
Minun lapsuudessa oli turvattomuutta ja ruoka oli lohtu. Olen aikuisenakin lihava.
Onko normaalia että 10 v on 70kg ja 140 cm? +makkarat näkyy paidan läpi ja vyötärönympärys on 91 cm
Kyllä lääkkeet lihottaa osaltansa ja kerää nestettä mutta jokainen voi silti pitää isestään huolta ja se kyllä sitten näkyy jos ei pidä. Prosessoitu sokeri ja hiilihydraatti liiassa määrin on pahin lihottaja ruokavaliossa ja sitä on nykyään kaikki mehut ja leivät yms pullollaan. Sen lisäksi sokeripitoinen ravinto aiheuttaa jopa syöpää ja tolloille tiedoksi ei koskea kaikkea hedelmäsokeria yms. Ruokavalio on tärkeimmässä asemassa laihtumisessa eikä se liikunta. Liikunta auttaa mutta voit vapaasti juosta 50 km lenkkejä ilman suurempia tuloksia jos syöt paskaa... Mitä ylipainoon tulee niin on haitallista kaikilla tavoin ja naurattaa aina kun joku väittää tuosta toisin vaikka ei ole mikään mielipideasia vaan lääketiede :))
Voin kertoa, että oma lihomiseni lapsena ei liittynyt ruokaan. Itse asiassa siihen maailman aikaan ei eletty tällaisessa herkkumaailmassa ja meidän kotona oltiin kuitenkin tiukkoja siitä, että herkkuja syödään kohtuudella.
Stressitasot nousivat kattoon, kun jouduin eskarilaisena kantamaan liikaa asioita yksin. Raskas elämä alkoi sitten muodostaa ympärilleen raskasta kehoa. Vanhemmilta olisi tarvittu rakkautta, tukea, apua kasvamiseen, kohtaamista, turvaa, ei lisää ravintoneuvoja.
Minulla on neljä lasta, kaikilla sama ruokavalio, vaan yhden lapsen kanssa saa miettiä painoa. Hän syö aina hyvin ja ottaisi mielellään lisää. On lisäksi vanttera ja perinyt minulta taipumuksen lihomiseen. Onneksi hän tykkää harrastuksestaan ja siellä kalorit kuluu niin, että pysyy normaalipainoisena, mutta siellä normaalin yläpäässä keikkuu koko ajan. Loput kolme on hoikkia.
Koen vanhempana velvollisuudekseni huolehtia, että lapset pysyy normaalipainon rajoissa. Sääliksi käy ylilihavat lapset.