Tipuli

Brunssia aamupäivällä, sen jämiä iltapäivällä: erilaisia kasviksia joko paahtoleivän päälle tai salaatiksi, itse tehtyjä lihapullia ja rapuskagenia, keitettyjä munia, erilaisia juustoja ja hilloja.

Huh. Aikas tönkkö olo kaikesta rasvasta ja suolasta.

Nuorena ollessani juu, mm. linja-autossa. Nyt vanhemmiten kuntosalilla. Fiksusti katsekontaktein ja hymyin. Piristävää.

Ihan sanattomaksi vetää, vaikkei mistään kai enää pitäisi yllättyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhutte kaikki karsimisesta ja tavaroiden hävityksestä, mutta ois kiinnostava tietää mihin te ne tavarat sitten oikein hävitätte?Vaatekeräykseen? Kirppikselle? Vai mietittekö ollenkaan tavaran kierrätysarvoa, ja kaiken sullotte sekajätteeseen, joko poltettavaksi tai kaatopaikalle? Tämä asia ainakin mua itseäni ahistaa valtavasti kun puhutaan karsimisesta.

Maailma itseasiassa hukkuu roskaan. Työskentelen vapaaehtoisena kirpparilla se määrä mitä ihmiset tuo sinne on järjetön. Kokoajan tulee uutta vaatetta ja sen menekki ei ole kovin iso. Siksi esim vaatteet kannattaa heittää roskiin ellet suoraan löydä sille uutta omistajaa joka tarvitsee vaatetta. Tai ellet voi tehdä vaatteesta jotain, esim matonkuteita tai kengän kiillotusrättejä. Roskiin heittäminen tuntuu pahalta mutta fakta on että ylimääräistä tavaraa on vain liikaa. Energiajätteeseen heittämällä se ainakin päätyy polttoon eikä esim vaatteiden kierrätyspisteen kautta kehitysmaan riesaksi . Sitten kun tavarat on karsittu pitää pyrkiä elämään niin ettei tavaraa enää kerry.

Huh.... Kiitos tästä. Huojensi. Just eilen heivasin tosi epämukavia ja virttyneitä kledjuja roskikseen ja oon kärsinyt huonoa omaatuntoa asiasta.

Olen pitänyt tapanani toimittaa hyväkuntoiset ulkovaatteet SPR:lle kyllä vuosittain.

Puolikuivaa rieslingiä täs Voicee katsellessa.