Lue keskustelun säännöt.
Täällä yksi lihavuusleikattu, joka ei laihdu vaikka syö ohjeiden mukaisesti
31.07.2017 |
Kolesteroliarvo kyllä nousee koko ajan leikkausta edeltävästä ajasta, jolloin olin VLCD-kuurilla kuten pitikin olla.
Nykyinen ruokavalio:
Aamiainen =
1 dl velliä tai puuroa tai 1 viipale leipää
1 dl jogurttia tai viiliä
2 tl kasvirasvalevitettä puuroon tai leivälle
1 viipale juustoa tai täyslihaleikkelettä
tilkka kahvia tai teetä sekä 1 dl rasvatonta maitoa tai piimää aterioiden välillä
Välipala = 1 dl jogurttia, viiliä tai piimää
1 dl marja- tai hedelmäsosetta/ marjoja tai 1 hedelmä
1 viipale juustoa tai täyslihaleikkelettä
1 viipale leipää
1 tl kasvirasvalevitettä
1 dl rasvatonta maitoa tai piimää aterioiden välillä
Lounas = 1,5 dl sosekeittoa, jossa esim. perunaa, broileria, kasviksia
1 tl rypsiöljyä ruoan joukkoon
tai: 1 dl perunasosetta/ 1 peruna / 1 dl riisiä / 1 dl makaronia
4-5 rkl lihaa/ kalaa / broileria / 1 pieni jauhelihapihvi / 3 lihapullaa
2 rkl kasviksia
1 tl rypsiöljyä
1 dl rasvatonta maitoa tai piimää aterioiden välillä
Välipala = kuten aamupäivän välipala sekä desi rasvatonta maitoa tai piimää aterioiden välillä
Päivällinen = kuten lounas sekä desi rasvatonta maitoa tai piimää aterioiden välillä
Iltapala = 1 dl velliä/ puuroa tai 1 viipale leipää
1 dl jogurttia, viiliä tai maitoa
2 tl kasvirasvalevitettä leivälle tai puuroon
2 viipaletta juustoa tai täyslihaleikkelettä
Käytän ruokailuastioina jälkiruokakuppia sekä leipälautasta. Leipänä syön Lidlin sesamnäkkileipää. Juustona käytän Polar 5% eli mikä menee pieleen?
Kommentit (354)
Eihän tuossa eritellä tarkalleen mitä on hoidettu kirurgialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa eritellä tarkalleen mitä on hoidettu kirurgialla.
Yleensä leikattu pääsee kolmessa päivässä kotiin leikkauksen jälkeen. Ei loju sairaalassa viikkotolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylän yliopistossa tehty gradu lihavuusleikkaukseen hakeutuneista: https://jyx.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/48943/URN:NBN:fi:jyu-2… .
Lihavuusleikatut ovat stignatisoituja suomalaisessa keskustelussa ja täälläkin huomaa, että lyödään mielellään jo varmasti monesti hoitopolun aikana lyötyä. En vastusta keskustelua ylipainosta mutta pidän toisten ihmisten haukkumista hedelmättömänä lähestymistapana. Pitäisi osata rakentaa eikä repiä.
Gradua lukiessani huomasin, että lihavat ihmiset arastelevat turhaan avun kysymistä ongelmaansa ja miettivät vuosikausiakin leikkausta. Toki haastatelluista löytyi sähäkämpitemperamenttinenkin, joka meni yksityispuolelle leikkaukseen hyvin nopeasti.
Minua huolestuttaa erityisesti se, että lihavuudentorjuntaan on entistä vähemmän resursseja vaikka ongelma vaikuttaa kansantalouteen. Julkisella puolella leikkaukseen pääsy on tehty entistä vaikeammaksi vaikka tarvetta leikkauksille olisi sekä maasta löytyy päteviä kirurgeja. Kun kerran osaajat ja fasiliteetit ovat olemassa niin enemmän niitä lihavuusleikkauksia ja vähemmän lihavan ihmisen pompottelua jos hän haluaa leikkaukseen. Eihän minkään muunkaan kirurgisen avun tarvitsijoita pompotella yli vuotta ennen leikkausta julkisella puolella?
Lihavuuden yleistymisessä suurin syyllinen on ruoka ja lisäaineteollisuus. Missä on heidän panostuksensa? Lihavuuteen liittyvät kustannukset ovat noin 8% joka on todella vähän verrattuna mielenterveysongelmien ja muiden vastaavien hoitokustannuksiin. Urheilun aiheuttamista terveyskustannuksista puhumattakaan.
8% ei todellakaan ole vähän, varsinkaan kun luku voisi olla myös 0%, ja koska summa on kovassa nousussa. Lihavien määrä, diabeetikkojen määrä ja lihavuuden liitännäissairauksien määrä on tasaisessa nousussa.
On aivan turha syyttää läskin lisääntymisestä ruoka- ja lisäaineteollisuutta, mitään teollista sontaa ei ole kenenkään pakko syödä. Kenenkään ei ole pakko olla aivoton säkki joka mättää naamassaan olevasta reijästä sisään kaikkea mitä joku tehtailija keksii halvoista ja huonoista raaka-aineista valmistaa. Joo, itsekin taistelen joka päivä houkutuksia vastaan, ja kovin taistelenkin, sillä en halua olla läski kuten kaikki muut suvussani ovat. Enkä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylän yliopistossa tehty gradu lihavuusleikkaukseen hakeutuneista: https://jyx.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/48943/URN:NBN:fi:jyu-2… .
Lihavuusleikatut ovat stignatisoituja suomalaisessa keskustelussa ja täälläkin huomaa, että lyödään mielellään jo varmasti monesti hoitopolun aikana lyötyä. En vastusta keskustelua ylipainosta mutta pidän toisten ihmisten haukkumista hedelmättömänä lähestymistapana. Pitäisi osata rakentaa eikä repiä.
Gradua lukiessani huomasin, että lihavat ihmiset arastelevat turhaan avun kysymistä ongelmaansa ja miettivät vuosikausiakin leikkausta. Toki haastatelluista löytyi sähäkämpitemperamenttinenkin, joka meni yksityispuolelle leikkaukseen hyvin nopeasti.
Minua huolestuttaa erityisesti se, että lihavuudentorjuntaan on entistä vähemmän resursseja vaikka ongelma vaikuttaa kansantalouteen. Julkisella puolella leikkaukseen pääsy on tehty entistä vaikeammaksi vaikka tarvetta leikkauksille olisi sekä maasta löytyy päteviä kirurgeja. Kun kerran osaajat ja fasiliteetit ovat olemassa niin enemmän niitä lihavuusleikkauksia ja vähemmän lihavan ihmisen pompottelua jos hän haluaa leikkaukseen. Eihän minkään muunkaan kirurgisen avun tarvitsijoita pompotella yli vuotta ennen leikkausta julkisella puolella?
Lihavuuden yleistymisessä suurin syyllinen on ruoka ja lisäaineteollisuus. Missä on heidän panostuksensa? Lihavuuteen liittyvät kustannukset ovat noin 8% joka on todella vähän verrattuna mielenterveysongelmien ja muiden vastaavien hoitokustannuksiin. Urheilun aiheuttamista terveyskustannuksista puhumattakaan.
8% ei todellakaan ole vähän, varsinkaan kun luku voisi olla myös 0%, ja koska summa on kovassa nousussa. Lihavien määrä, diabeetikkojen määrä ja lihavuuden liitännäissairauksien määrä on tasaisessa nousussa.
On aivan turha syyttää läskin lisääntymisestä ruoka- ja lisäaineteollisuutta, mitään teollista sontaa ei ole kenenkään pakko syödä. Kenenkään ei ole pakko olla aivoton säkki joka mättää naamassaan olevasta reijästä sisään kaikkea mitä joku tehtailija keksii halvoista ja huonoista raaka-aineista valmistaa. Joo, itsekin taistelen joka päivä houkutuksia vastaan, ja kovin taistelenkin, sillä en halua olla läski kuten kaikki muut suvussani ovat. Enkä ole.
Vaan toivomuksesi ei ole realistinen koska lihavuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin syöty ruoka. Osa ei liho roskaruoallakaan ja osa lihoo terveellisellä ja itse telkemällään kevyellä ruoalla. Elinympäristöömme on muuttunut ja muuttuu radikaalisti koko ajan. Esim. kuinka moni istuttaa ja nostaa itse syömänsä perunat joka vuosi? Laittaa ennen sitä perunapellon kuntoon? Nykyään ei myöskään mennä lainaamaan kirjaa kirjastosta vaan etsitään tieto netistä. Edes puhelimen luuria ei tarvi nostaa koska asian voi hoitaa sähköpostilla jne.
Vierailija kirjoitti:
Ravintosuosituksilla pärjää 90% väestöstä, loput laillistetun ravintoterapeutin avulla. Saa vielä syödä oman makunsa mukaisesti, suositukset ovat laveat.
Juuri eilen Ylen iltauutisissa kerrottiin että naisista vain 20% noudattaa ravitsemussuosituksia ja miehistä suositusten mukaan syö 10%. Eli ryhmä taitaa koostua tavalla tai toisella terveelliseen elämäntapaan ja ravitsemukseen ammatillisesti sidoksissa olevista ihmisistä. Ei keskivertokansalaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintosuosituksilla pärjää 90% väestöstä, loput laillistetun ravintoterapeutin avulla. Saa vielä syödä oman makunsa mukaisesti, suositukset ovat laveat.
Juuri eilen Ylen iltauutisissa kerrottiin että naisista vain 20% noudattaa ravitsemussuosituksia ja miehistä suositusten mukaan syö 10%. Eli ryhmä taitaa koostua tavalla tai toisella terveelliseen elämäntapaan ja ravitsemukseen ammatillisesti sidoksissa olevista ihmisistä. Ei keskivertokansalaisista.
Mikä saisi keskivertokansalaisen omaksumaan terveelliset tottumukset? Kaikista lihavista ei ole lihavuusleikkaukseen mutta he voivat sairastua viimeistään keski-ikäisinä useampaan tautiin ja pahasti.
Ymmärrän, etteivät varttuneemmat osaa etsiä tietoa netistä mutta myös nuoretkin ihmiset ovat monenlaisien puliveivareiden armoilla. Yhtenä esimerkkinä julmetusti lisäravinteita vaativa fitnessbuumi. Kukaan ei vaikuta arvostavan sitä kultaista keskitietä.
Jo 5% painonpudotus kohentaa terveyttä. Tämä vanha totuus on unohdettu nykyään kun telkkarista tulee jatkuvalla syötöllä laihdutuspornoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehtinyt lukea koko viestiketjua, joten pahoittelen, jos kysyn asioita, joihin vastaukset olisivat löytyneet ketjusta. Minulle tehtiin samanlainen leikkaus 5 vuotta sitten. Painoni lähti putoamaan heti leikkauksen jälkeen tramaattisesti. Nesteviikkoina paino putosi 4-5 kiloa/viikko. Soseviikoilla 3-4 kiloa/viikko. Sairausloman aikana olin laihtunut jo 23 kiloa. Alhaisimmillaan painoni oli pudonnut lähtöpainosta 48%. Nyt viiden vuoden jälkeen painonpudotus on tasaantunut ja on 35% vähemmän kuin lähtöpaino. Syömään pystyn vain erittäin pieniä määriä ja jouduin jopa joskus sylkemään ulos suustani jo osittain pureskellun suupalan, sillä tuntui, että vatsa ei vedä enää yhtään ja jos olisin niellyt palankin seurauksena olisi ollut oksennus. Kun luin "ruokalistasi", minun täytyy sanoa, että en ole varmaan yhtenäkään päivänä leikkauksen jälkeen syönyt noin paljon ja noin usein päivän aikana. Oletko sinä oksentanut leikkauksen jälkeen? Kuinka pitkä aika leikkauksesta on? Käy jälkiseurantakäynnillä juttelemassa lääkärin kanssa ja jos sinusta tuntuu, että leikkaus ei ole toiminut odotetulla tavalla, pyydä lisätutkimuksia.
Suomessa leikattu nauttii nesteitä pari ensimmäistä päivää sairaalassa ja pääsee heti kotiin kun kykenee syömään esim. sosekeittoa tai jogurttia. Ruokalistassa on esitelty toistensa vaihtoehdot eli aamuisin ei syödä velliä, puuroa ja leipää jne.
Toki eri maissa edetään eri tavoin. Esim. Meksikossa tai USA:ssa edetään kohti kiinteää ruokaa eri tahdissa kuin Suomessa. Suomessa todella harvat saavat oireita jos pitäytyvät sallituissa ruokamäärissä. Syöminen pitää ymmärtää lopettaa heti kun vatsa on täynnä. Omaa kylläisyydentunnettaan pitää kuunnella tarkkaan eikä edes kohteliaisuudesta yrittää tunkea vatsaan enempää mitä se vetää. Sama juttuhan on myös leikkaamattomillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä, että järkyttävin näkemäni juttu leikatusta jenkistä oli se, että hän nautti "värittömien nesteiden viikolla" sitruunalimonadia. Se ei todellakaan ole leikatun juomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole laihtunut yhtään? Mitkä sun mitat on? Miten pitkä aika leikkauksesta on?
Olen laihtunut vain hieman leikkauksen jälkeen puolessa vuodessa. Mittoja en ala avaamaan. Minulle tehtiin gastric sleeve-leikkaus koska kirurgi piti gastric bypassia kohdallani liian radikaalina toimenpiteenä.
Onneksi sinulle jäi kuitenkin vaihtoehdoksi vielä bypass jos sleeve ei auta tarpeeksi. Lääkäri päättää asiasta kontrollissa jos haluat vielä toiseen leikkaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole laihtunut yhtään? Mitkä sun mitat on? Miten pitkä aika leikkauksesta on?
Olen laihtunut vain hieman leikkauksen jälkeen puolessa vuodessa. Mittoja en ala avaamaan. Minulle tehtiin gastric sleeve-leikkaus koska kirurgi piti gastric bypassia kohdallani liian radikaalina toimenpiteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pandatäti kirjoitti:
En ehtinyt lukea koko viestiketjua, joten pahoittelen, jos kysyn asioita, joihin vastaukset olisivat löytyneet ketjusta. Minulle tehtiin samanlainen leikkaus 5 vuotta sitten. Painoni lähti putoamaan heti leikkauksen jälkeen tramaattisesti. Nesteviikkoina paino putosi 4-5 kiloa/viikko. Soseviikoilla 3-4 kiloa/viikko. Sairausloman aikana olin laihtunut jo 23 kiloa. Alhaisimmillaan painoni oli pudonnut lähtöpainosta 48%. Nyt viiden vuoden jälkeen painonpudotus on tasaantunut ja on 35% vähemmän kuin lähtöpaino. Syömään pystyn vain erittäin pieniä määriä ja jouduin jopa joskus sylkemään ulos suustani jo osittain pureskellun suupalan, sillä tuntui, että vatsa ei vedä enää yhtään ja jos olisin niellyt palankin seurauksena olisi ollut oksennus. Kun luin "ruokalistasi", minun täytyy sanoa, että en ole varmaan yhtenäkään päivänä leikkauksen jälkeen syönyt noin paljon ja noin usein päivän aikana. Oletko sinä oksentanut leikkauksen jälkeen? Kuinka pitkä aika leikkauksesta on? Käy jälkiseurantakäynnillä juttelemassa lääkärin kanssa ja jos sinusta tuntuu, että leikkaus ei ole toiminut odotetulla tavalla, pyydä lisätutkimuksia.
Lähtömittasi?
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan iso osuus maan terveydenhuoltokuluista tuhlataan lihavuuden ja sen liitännäissairauksien hoitoon?
2,7%
Hei, täältä lun kysyt, saat noin 150 eri ohjetta. Toinen esittää ja toinen lyttää jne jne...
Vierailija kirjoitti:
Hei, täältä lun kysyt, saat noin 150 eri ohjetta. Toinen esittää ja toinen lyttää jne jne...
Voihan sitä kokeilla jokaista vaikka kuukauden ja katsoa josko siitä on hyötyä tai haittaa?
Vierailija kirjoitti:
Kuulut siihen porukkaan, jotka valitettavasti ei laihdu, vaikka leikkaus tehty. Tai sitten paino putoaa vaan vähän.
Mistä se johtuu?
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134862/TTr26_17.pdf?sequen…