Hämärtyykö muillakin näkö, kun sattuu?

Nyrjäytin nilkkani pahasti kallioilla ja päästäkseni tarkastelemaan jalkaa minun piti kiivetä 1,5 metrin korkuiselle kivelle... Laitoin nilkalle kunnolla painoa ja ponnistusvoimaa ja heti näkökentän reunoilta levisi valkoinen sumu kunnes en nähnyt mitään, siinä sokkona vedin itseni ylös. Kivun hellittäessä sumukin laantui nopsaan.
Ei ollut mikään kipuasteikon kymppi, ehkä joku 6,5 ja meni ohi nopeasti. Ehkä adrenaliinihuuruissani koin tuon kivun pienempänä? Se ei ollut mikään "apua aijaijai prkl sattuuuu!!!"-tilanne vaan päällimmäisenä mielessä oli mieto hämmennys kivun määrästä, vaikka odotinkin sitä, enkä toisaalta tuntunut edes rekisteröivän sitä.
Tapahtuuko tuota muillekin? Liittyyköhän se varsinaisesti kipuun vai johonkin muuhun? Sekin kiinnostaa, että onkohan tuolla reaktiolla jotain tekemistä pyörtymisen kanssa. Välillä näkökenttä on myös pimentynyt kirjaimellisesti, eli sumu on ollut mustaa, mutten muista missä tilanteissa.