Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysy 29-vuotiaalta mieheltä, joka ei pidä lapsista
28.07.2017 |
"Lapsivihaaja" on hetken linjoilla vastailemassa mammojen kysymyksiin.
Kommentit (46)
Pelastaisitko palavasta talosta koiran vai lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko deittailu vaikeaa tilanteessasi?
Vierailija kirjoitti:
Pelastaisitko palavasta talosta koiran vai lapsen?
En varmaan pelastaisi kumpaakaan, jos se tarkoittaisi oman henkeni riskeeraamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko itse olla lapsi?
Pelkäätkö lapsia?
Jep.
En pelkää mutta vierastan kyllä. En halua olla lasten kanssa tekemisissä, ellei ole pakko. Eivät lapset kuitenkaan minulle mikään uhka ole.
"Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?" Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa."
Vierailija kirjoitti:
Onko deittailu vaikeaa tilanteessasi?
Ei oikeastaan. Aika harvalla parikymppisellä korkeasti koulutetulla naisella on vielä lapsia.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on 27-vuotias tytär joka ei todellakaan pidä lapsista, ei ole koskaan pitänyt eikä koskaan halua. Saman ikäinen avomiehensä samaa mieltä. Yhdessä asuneet yli viisi vuotta.
Ei ihmisessä joka ei pidä lapsista ole mitään kummallista eikä se ole luonnevika tai sairaus. Kuitenkin viha on mielestäni aivan liian voimakas ilmaisu, ennemminkin vastenmielisyys. Sitä paitsi jos vihaa, on myös jollakin tasolla sidoksissa vihansa kohteeseen. Välinpitämättömyys olisi oikeampi sana jos todellakaan ei mitään myönteisiä tunteita tunne.
En ymmärrä mikä oikeus ihmisillä jotka haluavat lapsia ja jopa rakastavat heitä, on tuomita heidät jotka eivät heidän jälkikasvustaan ole innostuneet. Ei kaikki himoitse hernekeittoakaan, jotkut jopa sitä. Itselläni on kaksi, mutta toisten lapsista en todellakaan välitä millään tapaa. Joskus, hyvin harvoin tapaa lapsen jossa on jotain erityistä. Yleensä sellainen hieman "erilainen" lapsi, ajatteleva, tiedon haluinen, oman tiensä kulkija. Mielenkiintoinen. Jos omia lapsen lapsia en saa, se on ok. Oma jälkikasvuni päättää itse mitä tekevät ja tahtovat.