Mitkä olisi parhaat vinkkisi lihavalle, joka haluaa laihtua paljon ja pysyvästi?

Latasin kännykkääni sovelluksen yazio. Sinne lasken syömieni ruokien kaloreita ja seuraan käyrällä painon tippumista. Minua ainakin motivoi seurata onnistumistani. Kännykkä lisäksi muistuttelee aamupalasta, lounaasta jne jos meinaan jättää ruoan väliin. Yritäppä siinä sitten sortua epäterveellisyyksiin, kun kännykkä kysyy, että "mitä ravitsevaa ja terveellistä söit tänään aamupalaksi?"

Itsellä kyse työpaikan vaihtumisessa (fyysisestä työstä istumatyöhön) nopeasti tulleista seitsemästä kilosta. Ohjelma auttaa löytämään uuteen työhön sopivan kalorimäärän, kun saan nuo tulleet kilot ensin pois.

Selvitä ne psykologiset syyt, miksi olet ylipainoinen. Käsittele ne ensin kuntoon, sitten laihduttaminen tulee mukaan kuin itsestään. Itseään arvostava ihminen tekee luonnostaan hyviä, terveyttä edistäviä valintoja, eikä ajattele vähän väliä että no nyt olen ansainnut tämän rasva/sokeri/hiilari/jauho/lisäainepläjäyksen.

Älä usko ihmedieetteihin, vaan valitse sellainen ateriamalli minkä kanssa pystyt elämään koko loppuelämäsi, muuten paino tulee takaisin heti dieetinkin päätyttyä. Painonhallinta on jatkuvaa, päivittäisiä valintoja siitä mitä syömme ja miten liikumme.

Itselläni näkyy auttavan säännöllinen ateriarytmi (töissä tauot aina 2h välein), pienet annoskoot (siis todella pienet, noin kämmenellinen ruokaa, salaattia, sämpylän puolikas, hedelmä) ja liikunta (kävelyä 30min-1,5h päivittäin, venyttelyä), työssä ja vapaalla. Kun on paljon töitä, reipas työtahti, ei ehdi miettiä syömistään. Vielä kun menee ihastumaan/rakastumaan korviaan myöten niin ruokahalu menee samantien :) Vettä juon koko ajan, vesipullo aina mukana, menen minne tahansa. Silti tippuu hitaasti kilot. Herkkupäivä kerran viikossa, sisältäen karkit,pullat,limsat,sipsit,jäätelöt ym ja niitäkin sitten kerralla tosi vähän eli jäätelötuutti, minipussi sipsejä, yksi pulla, pieni pullo sokeritonta limsaa tms.

Vierailija kirjoitti:

Selvitä ne psykologiset syyt, miksi olet ylipainoinen. Käsittele ne ensin kuntoon, sitten laihduttaminen tulee mukaan kuin itsestään. Itseään arvostava ihminen tekee luonnostaan hyviä, terveyttä edistäviä valintoja, eikä ajattele vähän väliä että no nyt olen ansainnut tämän rasva/sokeri/hiilari/jauho/lisäainepläjäyksen.

Tää on muuten tärkeä ja hyvä juttu, mutta miten tämä käytännössä tehdään? Onnistuuko itsekseen pohtien, löytyykö toimivaa self help -materiaalia vai myönnetäänkö Kela-korvattua terapiaa lihavuuden hoitoon? Jos juuret on lapsuudessa eikä missään yksittäisessä tapahtumassa tai elämänvaiheessa niin kuvio on niin monitahoinen että se tuntuu vaikealta lähestyä.

Syö tarpeeksi ravintokuitua joka päivä ja se suositeltu puoli kiloa kasviksia. Kaloripitoisia juomia vain erityis herkkuina.

Opettele sietämään nälkää.

Ateriaväli kolme tuntia. Annoskoot niin pienet, että tulee näläntunne ennen seuraavaa ateriaa.

Kun nälkä tulee, ajattele, kyllä, nyt on nälkä ja se tuntuu epämiellyttävältä. Mutta seuraavaan ateriaan on vain tunti.

Itsellä ainakin ajatukset lähti ihan muihin suuntiin. Monesti näläntunne ja ruokahalu oli kadonnut tähän mennessä.

Ei tarvinnu kun salaatin.

Ei kai mitään järkeä punnita itseään joka päivä. 1-2 punnitusta per viikko ja huomioi, että naisella paino vaihtelee kierron mukaan. Itsellä jopa 3-4 kg (161/54) eli ennen kuukautisia voin painaa 57 kiloa eikä se ole lihomista, vaan nestekertymää.

Säännöllinen ateriarytmi on kaiken a ja o, lisäksi monipuolinen ruokavalio ja oikea annoskoko. Juo vettä pitkin päivää. Punnitse ruoat, jos sinulla on täysin hukassa normaali annoskoko. Siedä näläntunnetta, vatsalaukku pienee kyllä, kun annoskokosi pienenee. Hyötyliiku ja ole aktiivinen. Jossain oli tutkittu, että ns.alati liikkeessä olevat makroliikkujat kuluttavat luonnollisesti enemmän energiaa kuin ihan paikallaan möllöttäjät. Muista, että liikunta ei yksin laihduta, vaan ruokavalio on tärkein (80:20 suhteessa).

Nämä siis ihan maallikon ajatuksia, jonka aikuispaino on pyörinyt normipainon sisällä +/-10 kg koko aikuisiän (olen nelikymppinen).

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Selvittäisin, onko kehossa candida albicansin liikakasvu vai ei. Suurimmalla osalla jojoilijoista on sekä ylipäätään ylipainoisista ja etenkin heillä, jotka eivät onnistu pudottamaan painoa.

Miten tämä selvitetään ja entä jos on?

Syömättä ei laihdu. Syömistä ei voi lopettaa kuin vähäksi aikaa. Sen vuoksi pitää keskittyä siihen, että sytö kunnolla ja hyvänlaatuisesti. Suositan aterioiden muovaamista siten, että lautanen täytetään pääasiassa kaikella kasvisperäisellä ihan pullolleen ja sen jälkeen siihen loppuun neljännekseen tungetaan pieni määrä proteiinia ja esim. riisiä (huom. pieni määrä). Kun vatsa täytetään kasviksilla täpötäyteen, tulee kylläinen olo. Pidemmässä juoksussa sitten laihtuu verrattuna siihen, että lautasella on pelkkää makaronimössöä. Suositan muistamaan, että lihavuus on ennen kaikkea tulehdustauti. Tulehdusta aiheuttavat elintarvikkeet on eliminoitava ruokavaliosta, jotta suoliston bakteeristo normaalistuu. Laihana sitten voi välillä syödä vähän mitä sattuu eikä se ole sama kuin lihavalla, jolloin kaiken moskan syöminen on kuin heittäisi bensaa liekkeihin.

Syö vähemmän. Liiku enemmän. Tarvittaessa kirurginen hoito (esim. mahalaukun sitominen ja löystyneen ihon ("eturepun") resektio).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvittäisin, onko kehossa candida albicansin liikakasvu vai ei. Suurimmalla osalla jojoilijoista on sekä ylipäätään ylipainoisista ja etenkin heillä, jotka eivät onnistu pudottamaan painoa.

Miten tämä selvitetään ja entä jos on?

http://nutrimia.fi/terveystesti/26

https://www.verianalyysi.fi

Vain kevyttä liikuntaa ennen kuin paino on tullut alas päin ja alas se tulee nopeasti siten, että syöt kahtena ekana päivänä minimaalisesti ja kolmantena palkitset itsesi siten, että voit syödä mitä haluat ja paljonko haluat, sitten jälleen toistat saman. Alku on vaikea, mutta ajatus siitä, että pian saa syödä oikein kunnolla helpottaa sitä.

Idea on siinä, että kahden päivän kituuttelua, ei kolmannen päivän syömisillä saa mitenkään kirittyä ja siksi voit syödä oikein kunnolla.

Itse pudotin näin 25kg todella nopeasti ja siinä samassa lisäsin liikuntaa pikku hiljaa, alkuun kävelyä lisäämällä ja sitten pyöräilemällä, ei kannata aloittaa mistään liikunta rääkistä, se lento loppuu varmasti lyhyeen.

Olen laihtunut aika lyhyessä ajassa 20kg (ja vielä toiset 20kg jäljellä) ja minulla tehosi annoskokojen pienentäminen sekä hyvin kasvisvoittoiseen ruokavalioon siirtyminen. Ekan viikon ajan nälkä oli HIRVEÄ ja mieliteot kiusasivat useamman viikon ajan...mutta se meni ohi, menee sinullakin! :) Pitää vain pysyä tiukkana.

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä se kysymys oli. Mitkä ovat sinun mielestäsi avainasiat pysyvään painonhallintaa, mistä lähtisit asiaa lähestymään?

Syö vähemmän. Liiku enemmän. Äläkä aloita uudestaan syömistä liikkumatta..kaipa geenitkin vaikuttaa. Muttei kukaan ei siis KUKAAN voi olla laihtumatta tätä noudattamalla. Piste.

Kasviksista olisi hyvä muistaa, että lihavalla ei välttämättä ole niihin sopivaa suolistobakteerikantaa, joten asiaa auttaa aluksi huolellinen pureskelu, ei juomaa ruuan kanssa, laadukkaat maitohappobakteerit ja entsyymivalmiste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvitä ne psykologiset syyt, miksi olet ylipainoinen. Käsittele ne ensin kuntoon, sitten laihduttaminen tulee mukaan kuin itsestään. Itseään arvostava ihminen tekee luonnostaan hyviä, terveyttä edistäviä valintoja, eikä ajattele vähän väliä että no nyt olen ansainnut tämän rasva/sokeri/hiilari/jauho/lisäainepläjäyksen.

Tää on muuten tärkeä ja hyvä juttu, mutta miten tämä käytännössä tehdään? Onnistuuko itsekseen pohtien, löytyykö toimivaa self help -materiaalia vai myönnetäänkö Kela-korvattua terapiaa lihavuuden hoitoon? Jos juuret on lapsuudessa eikä missään yksittäisessä tapahtumassa tai elämänvaiheessa niin kuvio on niin monitahoinen että se tuntuu vaikealta lähestyä.

Uskoisin, että jossain määrin onnistuu myös omin voimin. Ainakin voisi yrittää tunnistaa niitä tilanteita ja tunteita, jotka laukaisevat herkuttelun ja ruoalla palkitsemisen tai lohduttautumisen tarpeen.

Itse en ole koskaan ollut ylipainoinen geeneistä ja runsaasta liikunnasta johtuen, mutta olin silti herkuttelu-ja palkitsemiskoukussa. Haaveilin kiinteästä vartalosta ja aloin aina kaiken maailman kuureille, jotka eivät tietysti kestäneet. Kuvio pään sisällä on todella monimutkainen, mutta en osaa sitä paremmin selittää kuin että itsetuntoni oli huono, ja tavallaan en kokenut olevani hyvän ja sporttisen vartalon arvoinen. En uskaltanut oikeasti tavoitella sitä tosissani.

Minä menin terapiaan ja siitä lähti prosessi, jonka myötä palaset loksahti kohdalleen. Nykyään olen saanut ruokavalion kuntoon. Olen ymmärtänyt sen olevan pysyvä elämäntapa. En punnitse ruokia, en vahdi kelloa, en käy vaa'alla. Arvostan itseäni, eikä tulisi mieleenkään työntää sisuksiini sitä moskaa mitä ennen työnsin.

Keksi jokin muu tapa kuin syäminen itsesi hemmotteluun. Vaahtokylpy?

Jo vichyvettä. Se täyttää vatsaa enemmän kuin vesijohtovesi, mutta on kaloritonta.