Haluan oman tilin johon palkkani tulee, mikähän olisi oikea summa siirtää miehelle elämisemme kuluihin?

Kyllä on kummallisen itsekästä ajattelua tämä 50/50 maksaminen. Naisilla on perinteisesti miehiä pienemmät palkat ja miehillä jopa hyvin pienellä koulutuksellakin hankittu työ ja huomattavasti parempi palkka silti. Onko se naisten vika ei todellakaan. Miksi naisen pitäis maksaa kaikesta puolet jos tulot on vain murto-osa miehen palkasta. Olen järkyttynyt näistä miesten kommenteista. Kannattaisiko miesten sitten valita ainoastaan samanlaista palkkaa saavia naisia ja samalla unohtaa esim. ne ulkonäkökriteerit.

Jossain toisessa ketjussa kerroinkin  tämän meidän systeemin: Omat palkkatilit ja yhteiset lainanmaksu-, laskunmaksu- ja ruokatili. ruokatilille kortit molemmilla, että ruokaa ostaessa voi maksaa suoraan sieltä. Laskut  e-laskuina ja lainat pankki veloittaa suoraan. Tilit on jaoteltu omikseen, niin että tiedetään, mikä osa täytyy miettiä uudelleen, jos raha ei riitä.

Me olemme päätyneet siihen, että kummallekin jää saman verran omaa rahaa tilisiirtojen jälkeen, vaikka mies tienaa enemmän. Jos jompikumpi saa jotain lisätuloja tililleen, ne kuuluu hänelle itselleen. Budjetti on tehty laskemalla tiedossa olevat menot (summat voi katsoa esimerkiksi edellisen vuoden pankkitililtä maksetuista laskuista) ja ruokamenot arvioidaan.  Ensimmäinen vuosi on pakko tarkkailla tilejä jatkuvasti niin, että pystyy säätämään rahansiirrot oikean suuruisiksi.  Kerran tai kaksi kertaa vuodessa tulevat isommat maksut (esim. vakuutusmaksut) kannattaa säästää etukäteen sinne tilille, ettei lasku yllätä.  Joka vuoden alussa tasekataan budjetti ja mietitään mahdolliset isommat hankinnat yhdessä.

Alussa budjetointi on aika mekaanista kulujen laskemista ja jakamista kuukausittain. Mies on parempi excelin taitaja, joten hän hoiti sen puolen ja minä etsin  nettipankista summia. Alussa siis tällainen systeemi vaatii  työtä, mutta tulevaisuudessa sen työn säästää moneen kertaan. Tämä myös onnistuu vain, jos molemmat puolisot ovat halukkaita tällaiseen järjestelyyn. Jokaisen pariskunnan täytyy tietysti miettiä, minkä verran rahaa kummallekin jää omaan käyttöön. Me katottiin alussa tätä siltä kannalta, että kun kaikki periaatteessa kuitenkin menee, niin laitetaan kummallekin sama summa ns. omaa rahaa. Hulluntarkka laskeminen siitä, että kaikki menee varmasti tasan tuo tarpeetonta kireyttä ja me nyt ollaan muutenkin melko rentoja kansalaisia. Tuolla tilimallilla löysä rahankäyttö tuli näkyviin ja  yhdessä todettiin, että kummankaan ei ole tarpeen pitää yllä toisen puoliskon heräteostoja tai iltaoluita. Ne voi ostaa ihan omalla rahalla.

Kotitöitä jaetaan parhaamme mukaan.  Siivoamisesta joskus kinataan, joskaan ei kovin tosissaan. Minä laitan käytännössä kaiken ruoan ja viikkosiivoa tehdään yhdessä. Mies pesee aina ikkunat, kun kuulemma pesen huonosti :). Kumpikin pyrkii siivoamaan omat jälkensä. Rahasta syntyy harvoin kinaa, korkeintaan siitä, mikä hankinta on tärkeämpi  kuin jokin toinen. Minä olen valmiimpi tekemään enemmän kotona yhteisen viihtyvyyden hyväksi. Sitäpaitsi mies ansaitsee enemmän kuin minä ja  omakin viihtyvyys paranee, kun toinen on tyytyväinen.

Jos teillä on yhteinen tili toiminut hyvin 17 vuotta, niin eikö samaa tapaa kannata jatkaa. Eli tulot yhteiselle tilille, josta maksetaan kaikki kulut kuten tähänkin asti. Yhteiseltä tililtä voisi kuukausittain siirtää pienen summan omalle tilille. Meillä on näin. Käyttötilit ovat yhteiset ja niiltä maksetaan kaikki kulut. Ylijäävät rahat siirretään puoliksi kummallekin omille säästötileille, joista ei makseta mitään. Omaa käyttötiliä minulla ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti täällä ollaan sitä mieltä, että on reilua jos enemmän tienaava maksaa suuremman osan kuluista, koska "näin perhe toimii".

Eron tullessa ollaankin sitten todella tarkkoja siitä, että kaikki jaetaan puoliksi.

Minusta tässä on pieni ristiriita.

Hmm minusta se jos perustetaan perhe tarkoittaa sitä että tavallaan "kaikki on yhteistä" eli jokainen tuo perheelle esim sitä rahaa / tekee kotitöitä jne omien resurssiensa mukaan. Jos toinen tienaa enemmän, hän tuo enemmän rahaa, jos toinen on osa-aikatöissä hän tekee enemmän kotitöitä kun on enemmän aikaa. Eron tullen tämä yhteinen elämä jaetaan puoliksi, sikäli kun siihen on yhdessä panostettukkin. Jos toinen on maksanut enemmän ja toinen tehnyt enemmän kotitöitä niin onko reilua että toinen saa rahallisesti enemmän ja toinen saa.. Mitä? Ne tehdyt kotityöt.?

Eikös ne kotityötkin ole yhteisiä? Miksi toinen tekisi enemmän kotitöitä kuin toinen, siksikö, että tienaa vähemmän?

Ei, vaan siksi jos hänellä on enemmän aikaa. Lue tekstini. Esim toinen on yrittäjä ja tekee 12h päiviä ja toinen osa-aikatyössä. Sinusta on reilua että yrittäjä alkaa vielä illalla imuroida koska "se on sun homma, minä tiskasin." juu ei. Resurssien mukaan.

Toki tilanteita on erilaisia ja kukin toimii tavallaan.

Entäpä kun molemmat tekevät 8-17 töitä ja toinen tienaan tuplaten toiseen nähden. Kuka tekee kotityöt ja kuka maksaa laskut?

Itsekästä ajattelua kirjoitti:

Kyllä on kummallisen itsekästä ajattelua tämä 50/50 maksaminen. Naisilla on perinteisesti miehiä pienemmät palkat ja miehillä jopa hyvin pienellä koulutuksellakin hankittu työ ja huomattavasti parempi palkka silti. Onko se naisten vika ei todellakaan. Miksi naisen pitäis maksaa kaikesta puolet jos tulot on vain murto-osa miehen palkasta. Olen järkyttynyt näistä miesten kommenteista. Kannattaisiko miesten sitten valita ainoastaan samanlaista palkkaa saavia naisia ja samalla unohtaa esim. ne ulkonäkökriteerit.

Tämä tilanteeseen alistuminenhan on yksi osa tätä ongelmaa. Ei sen ole väliä kumpi tienaa enemmän, mutta minusta on typerää, että enemmän tienaava maksaa voipaketista tuplahinnan, näin kärjistetysti.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota prosenttilasku-ajatusta.

Miksi parempipalkkainen maksaisi samoista perusasioista enemmän kuin toinen?

Koska lasten elatus menee elatyskyvyn mukaan eikä se ole sama molemmilla suuren tuloeron vuoksi.

Itsekästä ajattelua kirjoitti:

Kyllä on kummallisen itsekästä ajattelua tämä 50/50 maksaminen. Naisilla on perinteisesti miehiä pienemmät palkat ja miehillä jopa hyvin pienellä koulutuksellakin hankittu työ ja huomattavasti parempi palkka silti. Onko se naisten vika ei todellakaan. Miksi naisen pitäis maksaa kaikesta puolet jos tulot on vain murto-osa miehen palkasta. Olen järkyttynyt näistä miesten kommenteista. Kannattaisiko miesten sitten valita ainoastaan samanlaista palkkaa saavia naisia ja samalla unohtaa esim. ne ulkonäkökriteerit.

Kuule kun nykyään naiset saavat ihan itse päättää ammattinsa.

T. Nainen, joka todellakin kannattaa tasajakoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota prosenttilasku-ajatusta.

Miksi parempipalkkainen maksaisi samoista perusasioista enemmän kuin toinen?

Koska lasten elatus menee elatyskyvyn mukaan eikä se ole sama molemmilla suuren tuloeron vuoksi.

Taidat nyt sotkea perhe-elämän ja elatusmaksut.

Vierailija kirjoitti:

Itsekästä ajattelua kirjoitti:

Kyllä on kummallisen itsekästä ajattelua tämä 50/50 maksaminen. Naisilla on perinteisesti miehiä pienemmät palkat ja miehillä jopa hyvin pienellä koulutuksellakin hankittu työ ja huomattavasti parempi palkka silti. Onko se naisten vika ei todellakaan. Miksi naisen pitäis maksaa kaikesta puolet jos tulot on vain murto-osa miehen palkasta. Olen järkyttynyt näistä miesten kommenteista. Kannattaisiko miesten sitten valita ainoastaan samanlaista palkkaa saavia naisia ja samalla unohtaa esim. ne ulkonäkökriteerit.

Kuule kun nykyään naiset saavat ihan itse päättää ammattinsa.

T. Nainen, joka todellakin kannattaa tasajakoa

Muistakaa, mitä avioliittolaki sanoo elatusvelvollisuudesta. Moni ei tiedä, että puoliso on velvollinen elättämään puolisonsa myös silloin kun toinen jättäytyy vapaaehtoisesti pois työelämästä ns. kotirouvaksi.

Vierailija kirjoitti:

Hommat hanskassa kirjoitti:

Otapa prosenttilaskuri käyttöön. Paljonko tulosi ovat miehen tuloista, sen prosentin maksat YHTEISISTÄ menoista. Oman tulojensa mukaisen prosenttiosuuden mieskin siis tulee maksamaan. Sitten vain selvittämään minkä verran ovat yhteiset menot, siihen kuuluu sitten kaikki pyykkipulverista (yhteisen) auton katsastukseen asti.

Parempi systeemi olisi että yhdessä kartoitatte yhteisiksi katsotut menot,hankitte tilin jolta ne maksetaan, siirrätte kuukausittain osuutenne verran yhteiselle kulutilille. Loppu, mikä jää (jos jää) jää omalle palkka/käyttötilille. Jonka molemmat siis saa käyttää niin kuin haluaa.

Hanki ajoissa lapsille tilit, jonne menee joka lapsilisästä edes pieni summa, että on mopo/ajokorttirahat valmiina viidentoista iässä.

No vähän ihmettelen ettei ihmisellä ole omaa tiliä. Mihin nuoruudessa palkkasi ohjautui, kun et vielä ollut miehen kanssa?

Tuo %-osuus johtaa siihen, että enemmän maksavalla on enemmän päätösvaltaa asioihin. Koska maksan autoa enemmän kuin sinä, niin minä saan käyttää sitä enemmän. Koska maksan sähkölaskusta enemmän, saan päättää, lämmitetäänkö sauna vai ei. Koska maksan ruuasta enemmän, saan päättää, mitä syödään jne. Ja oikeinhan se on, että maksaja päättää, mitä rahoillaan tehdään, vaikka ne menisivät yhteiseen hyvään. Maksaja myös päättää, missä asutaan.

Vanhemmillani toimi ihan hyvin niin, että toinen maksoi ja tonen hoiti kotia. Ei tarvinnut erikseen kysellä saako ostaa vaikka uusia vaatteita. Tietysti tämä oli etukäteen sovittu järjestely, ja molempien puolelta ok.

Siis tottakai enemmän tienaava maksaa suuremman osuuden. Hyväksyt sinäkin kuitenkin ESIM. sen asian että enemmäntienaava maksaa isommat sakot samasta liikennevirheestä ...

Hei pienituloiset naiset, pitäkää puolenne, ensin yhteinen tili, mistä maksetaan lainat ja muut laskut, ja sinne siirretään lapsilisät ja molemmat maksaa tilistään prosenttien mukaisen osuuden eli se enemmäntienaava maksaa tässä tapauksessa huomattavasti enemmän. Ja jos tulot riittävät, niin molemmille jää jotain omalle tilille käytettäväksi omiin hankintoihin, tässä tulee myös jonkinlainen ero, eli se vähemmänansaitseva saa valitettavasti pienemmän summan omiin hankintoihinsa.

Jos tämä ei toimi, niin taatusti sinua ottaa vietävästi päähän muutamien vuosien kuluttua, kun se isostiansaitseva puolisosi on hankkinut itselleen sitä sun tätä, ja sinä et saa mitään, koska kaikki rahasi menevät arjen pyörittämiseen.

Kohtuullisuutta kirjoitti:

Siis tottakai enemmän tienaava maksaa suuremman osuuden. Hyväksyt sinäkin kuitenkin ESIM. sen asian että enemmäntienaava maksaa isommat sakot samasta liikennevirheestä ...

Hei pienituloiset naiset, pitäkää puolenne, ensin yhteinen tili, mistä maksetaan lainat ja muut laskut, ja sinne siirretään lapsilisät ja molemmat maksaa tilistään prosenttien mukaisen osuuden eli se enemmäntienaava maksaa tässä tapauksessa huomattavasti enemmän. Ja jos tulot riittävät, niin molemmille jää jotain omalle tilille käytettäväksi omiin hankintoihin, tässä tulee myös jonkinlainen ero, eli se vähemmänansaitseva saa valitettavasti pienemmän summan omiin hankintoihinsa.

Jos tämä ei toimi, niin taatusti sinua ottaa vietävästi päähän muutamien vuosien kuluttua, kun se isostiansaitseva puolisosi on hankkinut itselleen sitä sun tätä, ja sinä et saa mitään, koska kaikki rahasi menevät arjen pyörittämiseen.

Tuo sakkovertaus oli sikäli osuva, että ennemmin tai myöhemmin se enemmän tienaava ottaa opikseen ja lopettaa enemmän maksamisen.

Huom: lainoja ja muita maksuja varten kannattaa avata uusi yhteinen tili, koska voi eron kohdatessa tulla riitaa siitä, kuka sen asunnon, auton tai jonkun muun arvokkaamman omaisuuden onkaan maksanut .. jos kaikki on maksettu yhteiseltä tililtä, tällaista tilannetta ei pitäisi syntyä.

Meillä laitettiin laskunhoitotilille ja lainanhoitotilille yhtä suuret summat, vaikka minulla oli paljon pienempi palkka. Ei siinä mitään, mutta kun tuli lapsia, minä kävin pääosin kaupassa ja ostin ruuat ja vaipat ja lasten vaatteet omasta rahasta.

Nyt viisaampana tekisin esim niin, että koska on s-pankki jolle saa tilin ja jonka kortilla voi ostaa, perustaisi markettitilin ja siihen kaksi korttia. Sitten tilistä aina summa markettitilille, ja ruuat, vaipat, sukat, shampoot yms ostettaisiin sillä kortilla.

Kaikista yksinkertaisinta lienee, että molemmilla on omat tilit ja sitten on yhteinen tili. Molemmat laittavat saman määrän rahaa yhteiselle tilille ja sieltä sitten maksetaan yhteiset menot ja molemmat ostavat erikseen itselle tulevat tavarat. S-etukortin mukana tuleva tili on ihan kätevä tällaiseen käyttöön, jotta ei tarvitse uutta avata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti täällä ollaan sitä mieltä, että on reilua jos enemmän tienaava maksaa suuremman osan kuluista, koska "näin perhe toimii".

Eron tullessa ollaankin sitten todella tarkkoja siitä, että kaikki jaetaan puoliksi.

Minusta tässä on pieni ristiriita.

Hmm minusta se jos perustetaan perhe tarkoittaa sitä että tavallaan "kaikki on yhteistä" eli jokainen tuo perheelle esim sitä rahaa / tekee kotitöitä jne omien resurssiensa mukaan. Jos toinen tienaa enemmän, hän tuo enemmän rahaa, jos toinen on osa-aikatöissä hän tekee enemmän kotitöitä kun on enemmän aikaa. Eron tullen tämä yhteinen elämä jaetaan puoliksi, sikäli kun siihen on yhdessä panostettukkin. Jos toinen on maksanut enemmän ja toinen tehnyt enemmän kotitöitä niin onko reilua että toinen saa rahallisesti enemmän ja toinen saa.. Mitä? Ne tehdyt kotityöt.?

Eikös ne kotityötkin ole yhteisiä? Miksi toinen tekisi enemmän kotitöitä kuin toinen, siksikö, että tienaa vähemmän?

Ei, vaan siksi jos hänellä on enemmän aikaa. Lue tekstini. Esim toinen on yrittäjä ja tekee 12h päiviä ja toinen osa-aikatyössä. Sinusta on reilua että yrittäjä alkaa vielä illalla imuroida koska "se on sun homma, minä tiskasin." juu ei. Resurssien mukaan.

Toki tilanteita on erilaisia ja kukin toimii tavallaan.

Entäpä kun molemmat tekevät 8-17 töitä ja toinen tienaan tuplaten toiseen nähden. Kuka tekee kotityöt ja kuka maksaa laskut?

Resurssien mukaan. Enemmän tienaava maksaa enemmän laskuista ja koti hoidetaan puoliksi, sikäli jos molemmilla on siihen yhtä paljon resursseja. Mitä nyt et ymmärrä? Harva parisuhde joka kestää vuosikymmeniä menee niin että kaikki aina pystyttäisiin tekemään tai olisi mielekästä tehdä tasan puoliksi, om sairautta, työttömyyttä, Opiskelua jne.

Vierailija kirjoitti:

Mä maksan yhteiselle tilille 1000 e/kk. Vähänhän se ehkä on, mutta miehen tulot on 6 kertaa suuremmat kuin mun.

Valtava tuloero, eikö haittaa yhdessäoloa, jos vaikka mies haluaa kalliille matkalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä maksan yhteiselle tilille 1000 e/kk. Vähänhän se ehkä on, mutta miehen tulot on 6 kertaa suuremmat kuin mun.

Valtava tuloero, eikö haittaa yhdessäoloa, jos vaikka mies haluaa kalliille matkalle?

Meilläkin on suuri tuloero, koska itse olen työtön ja mies hyväpalkkainen. Vaikka verotus tasaa, silti miehen tulot on nettona nelinkertaiset omiini nähden. Lomamatkat päätetään aina yhdessä koko perheen kanssa eikä siinä ole mitenkään vaikuttanut se, että mies käytännössä maksaa 80% lystistä. 

Tuskin minua haittaisi sekään, jos mies haluaisi yksin kalliille matkalle. Toistaiseksi on matkustettu aina perheenä, mutta en alkaisi kiukutella jos mies lähtisi joku kerta yksin. Ihan riittävästi olen jo saanut matkustaa tähän asti, pystyn elämään sen kanssa jos Alaska ja Grönlanti jää näkemättä.

Kaikki maksut (paitsi autot)puoliksi ja loput säästöön tai ihan mihin huvittaa. Tilit pitää olla omat ja yksi yhteinen mistä kulut maksetaan. Verottaja kyllä tasaa noi tuloerot ilman perheen sisäistä tasoitusta.

Me ollaan laskettu niin, että pakollisten menojen jälkeen, meille jää yhtä paljon kummallekin. Tosin meillä on aika yhtä suuret palkat. Suurilla palkkaeroilla sille parempipalkkaiselle pitäs jäädä enemmän.

Aluksi laskettiin kaikki yhteiset menot. Minä maksan lainan lyhennykset ja mies loput laskut. Omien tilien lisäksi meillä on ns. taloustili, josta maksetaan ruuat yms menot. Sinne maksetaan myös joka kuukausi molemmat rahaa.