Haluan oman tilin johon palkkani tulee, mikähän olisi oikea summa siirtää miehelle elämisemme kuluihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota prosenttilasku-ajatusta.

Miksi parempipalkkainen maksaisi samoista perusasioista enemmän kuin toinen?

Siksi parempipalkkaisen pitäisi maksa enemmän, että Avioliittolain mukaan kummankin puolison on osallistuttava perheen elatukseen KYKYJENSÄ mukaan. Käytännössä varsinkin entiseen aikaan tarkoitti sitä, että mies maksoi ja vaimo teki kotityö, kun ei ollut tuloja. Miesten parempia palkkojakin perusteltiin siihen aikaan sillä, että olivat perheen elättäjiä.

Mitä ap:n omalle tilille tapahtui silloin, kun menitte naimisiin? Eikö sinulla enää ole sitä niin että voisit vaan ottaa käyttöön?

Menojen jakoon ei oikein voi ottaa kantaa, sillä siitä asiasta sinun pitäisi keskutella ja sopia miehesi kanssa.

Eihän elatusvelvollisuus tarkoita sitä, että toinen luopuu rahoistaan jonkun prosenttiosuuden mukaan.

Tietysti jokainen voi tehdä rahoillaan mitä lystää, mutta kyllä sitä omaa järkeäkin saa käyttää.

Lahja jonka maksamiseen itse osallistuu:DD No joo. Ne rahat ovat yhteisiä kun on yhteinen tili. Se että ostaa toiselle lahjan ei ole kiinni hinnasta ja mistä se raha tulee vaan ajatuksesta ja muistamisesta. Mun mies esimerkiksi hemmottelee minua sillä että varaa pöydän ravintolasta ja hoitaa lapsille kaitsijan siksi aikaa. Tai niinkuin tällä viikolla sanoi että lauantaina mennään kiipeilemään. (en ole koskaan ollut aiemmin) ja on hoitanut lastenvahdin lapsille. Niitä erilaisia lahjoja oli ennen naimisiin menoa. Aika aikaansa kaikenlaista. 

Ei voi olla totta että joku kysyy omasta tilistä. Ei tarvitse olla järjenjättiläinen kun sellaisen aukaisee itselleen.

Ei täällä tuota järkeä paljon ole.

Hommat hanskassa kirjoitti:

Otapa prosenttilaskuri käyttöön. Paljonko tulosi ovat miehen tuloista, sen prosentin maksat YHTEISISTÄ menoista. Oman tulojensa mukaisen prosenttiosuuden mieskin siis tulee maksamaan. Sitten vain selvittämään minkä verran ovat yhteiset menot, siihen kuuluu sitten kaikki pyykkipulverista (yhteisen) auton katsastukseen asti.

Parempi systeemi olisi että yhdessä kartoitatte yhteisiksi katsotut menot,hankitte tilin jolta ne maksetaan, siirrätte kuukausittain osuutenne verran yhteiselle kulutilille. Loppu, mikä jää (jos jää) jää omalle palkka/käyttötilille. Jonka molemmat siis saa käyttää niin kuin haluaa.

Hanki ajoissa lapsille tilit, jonne menee joka lapsilisästä edes pieni summa, että on mopo/ajokorttirahat valmiina viidentoista iässä.

No vähän ihmettelen ettei ihmisellä ole omaa tiliä. Mihin nuoruudessa palkkasi ohjautui, kun et vielä ollut miehen kanssa?

Tuo %-osuus johtaa siihen, että enemmän maksavalla on enemmän päätösvaltaa asioihin. Koska maksan autoa enemmän kuin sinä, niin minä saan käyttää sitä enemmän. Koska maksan sähkölaskusta enemmän, saan päättää, lämmitetäänkö sauna vai ei. Koska maksan ruuasta enemmän, saan päättää, mitä syödään jne. Ja oikeinhan se on, että maksaja päättää, mitä rahoillaan tehdään, vaikka ne menisivät yhteiseen hyvään. Maksaja myös päättää, missä asutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä miehen kanssa on ollut yhteinen tili aina? Oletko luopunut omastasi, kun laitoitte hynttyyt yhteen? Miksi ihmeessä?

Yhteinen tili tarkoittaa sitä, että kaikki rahat yhteisiä ja molemmat saavat niitä vapaasti käyttää. Niin kauan kuin tililla rahaa riittää, ei ongelmia tule. Ja meillä on ollut yhteinen tili 25 vuotta ja hyvin on toiminut. Kaikki muukin omaisuus on yhteistä ja jos ero tulee, niin kaikki menee puoliksi.

Sama  meillä ja on toki molemmilla omat tilitkin, mutta ei niillä olevat rahat ja sijoitukset ole mitään salaisuuksia.

Isommista ostoksista tietenkin neuvotellaan, mutta ei ole toista kielletty ostamasta jotain ihan itselleen, tarkistetaan vain että raha riittää myös pakollisiin tarpeisiin. Säästötileiltä sitten maksetaan kalliimmat hankinnat.

Ollaan varmaan vähän vanhanaikaisia, koska meille perhe on yksikkö, jossa yhdessä tehdään töitä ja yhdessä omistetaan yhdessä hankittu omaisuus. Joskus toisella on isommat tulot ja kerran toinen oli työttömänä, mutta ei ole tullut mieleen, että vähemmän rahaa tuova olisi jotenkin eriarvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko jollakin YHTEINEN TILI miehen kanssa? Kai sä ymmärrät miten hullulta tuo kuulostaa? Mitäs jos toinen ostaa jotain kaupasta, nostaa rahaa itelleen omaan käyttöön, miten h*lvetissä siitä selvitään, vai pitääkö kysyä voinko ostaa itselleni kahvin? Kummanko nimissä se tili on? Entä jos tulee riitaa ja toinen, se tilin omistaja, väittää että toinen on luvatta ottanut tililtä rahaa?

Nyt pitäis soida hälytyskellot, yhteinen tili!!!

Eipä ole koskaan edes tullut mietittyä että miehen kans laitettas rahat yhdelle tilille. Enkä edes tunne tietääkseni ketään jolla ois yhteinen tili kenenkään kanssa. Ei kai semmoinen ole edes laillista? Miten ajattelit pitää omista rahoistasi kiinni, vai sinunko pitäis sit kuitenkin miehelle aina antaa sieltä tililtä rahaa tai sun korttu? Voishan olla melkoinen painajainen. Tietysti tyhmä saa olla jos haluaa antaa kaikki tulonsa toisen tilille.

Kyllä meillä on  kummallakin omat tilit, joille palkka tulee ja sen lisäksi yhteinen tili, jonne siirretään automaattisesti joka kuukausi kummankin palkasta sovittu osa, kumpikin yhtä paljon. Kaikki yhteiset menot (ruoka, auton ylläpito, vastikkeet, lapsen kulut...) maksetaan yhteiseltä tililtä, johon kummallakin on kortti ja käyttöoikeus. Omat ostokset ostetaan tietysti omalta tililtä, johon toisella ei ole mitään asiaa. Mikä tässä on niin vaikeaa? Näinhän ne kulut nimenomaan menevät tasan ja taloudet pysyvät erillään. Kumpikaan ei maksa omalla kortilla mitään yhteisiä juttuja, ellei kysymys ole lahjasta toiselle. Ennen lomamatkaa tms. laitetaan yhteiselle tilille ylimääräistä, jotta rahat varmasti riittää. Näen koska tahansa kännystäni, mitä se armas siippa on ostellut yhteisillä rahoillamme ja toisin päin.

Ei tässä nyt ollut kyse mistään yhteisestä taloustilistä, vaan yhteisestä käyttötilistä, johon menee ihan kaikki tulot ja josta maksetaan kaikki mahdolliset menot. Sinä maksat kahvisi omalta tililtäsi, mitä ap:lla ei nähtävästi jostain syystä ole.

Miksi teette asioista niin vaikeita...

Vierailija kirjoitti:

Mitä saamapuoleen tulee niin avioliitossahan on ns elatusvelvollisuus puolisoaaan kohtaan.

Minulla ei mene rahaa esim.harrastuksiin senttiäkään, koska en harrasta mitään mikä maksaa. Mies harrastaa tennistä ja laskettelua, eivät mistään halvimmasta päästä, mutta toki sen hälle "suon" ihan jo psyykeen ja muunkin hyvinvoinnin takia. Minun menoni on satunnaiset vaatehankinnat ja 8vkon välein kampaaja. Kuluissa häiritsee se että koen huonoa omatuntoa ihan kaikesta mitä hankin, oli se sitten itselleni tai lapsille. Sairasta.

Nyt täytyykin ruveta kiristämään nyöriä koska esikoisen lukiomenot on olleet, ja tulevat olemaan, varsin suuria, ja säännöllisiä.

Ap

Provohan tämä, mutta miksi ihmeessä tunnet huonoa omatuntoa? Todennäköisesti mies ei mieti sun kuluja tai lasten. Jos kyse on jostain painostuksesta, niin sitten olisi hyvä laskea menot ja selvittää rahoittaja, että voisit hieman itsekin käydä jossain.

Meillä on toiminut yhteinen taloustili ja omat palkkatilit vallan mainiosti. Kumpikin laittaa taloustilille 90% nettokuukausituloistaan ja sen jälkeen taloustilin rahat ovat yhteisiä; niillä ostetaan perheeseen ja kotiin liittyvät hankinnat. Omilla palkkatileillään olevilla rahoilla saa tehdä just mitä haluaa eikä toisella ole siihen sanomista; on sitten oma harrastus, lehtitilausvtai latte kahvilassa. Taloustilin rahojen käyttö on sitten vähän harkinnanvaraisempaa, periaatteessa välttämättömiin menoihin (mutta jos on päätetty mennä koko perhe ravintolaan syömään, se menee taloustililtä. Jos minä menen tyttökaverieni kanssa ravintolaan, sen maksan itse jne)

Minusta on vaikea ajatella että perheessä olisi monta elintasoa, joka on väistämätöntä jos tulotaso on erilainen ja kaikki maksetaan puoliksi. Miten siloin esim asuinpaikka valitaan? Tai mikä on lasten elintaso; paremmin tienaavalle ei ole ongelma maksaa lapselle puolet kalliista fillarista; huonommin tienaava pystyy maksamaan vain puolet käytetystä. Kumman fillarin lapsi saa? Tai perheet, jossa toinen vanhempi reissaa lasten kanssa kun toisella ei ole varaa maksaa itseään mukasn reissuun..

Vierailija kirjoitti:

Mitä saamapuoleen tulee niin avioliitossahan on ns elatusvelvollisuus puolisoaaan kohtaan.

Minulla ei mene rahaa esim.harrastuksiin senttiäkään, koska en harrasta mitään mikä maksaa. Mies harrastaa tennistä ja laskettelua, eivät mistään halvimmasta päästä, mutta toki sen hälle "suon" ihan jo psyykeen ja muunkin hyvinvoinnin takia. Minun menoni on satunnaiset vaatehankinnat ja 8vkon välein kampaaja. Kuluissa häiritsee se että koen huonoa omatuntoa ihan kaikesta mitä hankin, oli se sitten itselleni tai lapsille. Sairasta.

Nyt täytyykin ruveta kiristämään nyöriä koska esikoisen lukiomenot on olleet, ja tulevat olemaan, varsin suuria, ja säännöllisiä.

Ap

Ja se elatusvelvollisuus kattaa minimin! Huonommin tienaavalla ei ole mitään oikeutta vaatia paremmintienaavaa kustantamaan parempaa elintasoa kuin mihin omat tulot riittävät.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä miehen kanssa on ollut yhteinen tili aina? Oletko luopunut omastasi, kun laitoitte hynttyyt yhteen? Miksi ihmeessä?

Koska mies tienaa enemmän, ja nainen on hyötynyt siitä.

Yhteinen tili, jolle molempien palkat menevät kuulostaa aivan järjettömältä. Tai ehkä se toimii, jos kaikki mikä tulee, myös menee saman tien. Minä ja puolisoni tienaamme hyvin, mutta elämme kohtuullisesti. Maksamme kulut puoliksi (yhteisen käyttötilin kautta) ja SÄÄSTÄMME loput. Osakkeisiin, rahastoihin ym. Ja ne säästöt eivät todellakaan ole yhteisiä! 

Vierailija kirjoitti:

Onko jollakin YHTEINEN TILI miehen kanssa? Kai sä ymmärrät miten hullulta tuo kuulostaa? Mitäs jos toinen ostaa jotain kaupasta, nostaa rahaa itelleen omaan käyttöön, miten h*lvetissä siitä selvitään, vai pitääkö kysyä voinko ostaa itselleni kahvin? Kummanko nimissä se tili on? Entä jos tulee riitaa ja toinen, se tilin omistaja, väittää että toinen on luvatta ottanut tililtä rahaa?

Nyt pitäis soida hälytyskellot, yhteinen tili!!!

Eipä ole koskaan edes tullut mietittyä että miehen kans laitettas rahat yhdelle tilille. Enkä edes tunne tietääkseni ketään jolla ois yhteinen tili kenenkään kanssa. Ei kai semmoinen ole edes laillista? Miten ajattelit pitää omista rahoistasi kiinni, vai sinunko pitäis sit kuitenkin miehelle aina antaa sieltä tililtä rahaa tai sun korttu? Voishan olla melkoinen painajainen. Tietysti tyhmä saa olla jos haluaa antaa kaikki tulonsa toisen tilille.

Kyllä välittävässä rakkausavioliitossa toimii!

Nimim. 25 vuotta yhteinen tili

Vierailija kirjoitti:

MEillä bruttotulot suunnilleen samat, asuntolaina 600.

Mies laittaa (pienempi palkka) yhteiselle tilille yhteisiin meboihin 850 ja mä 250, sen lisäksi mä haen omalta tililtä kaupasta sen mitä tarvitaan. kumpikin maksaa oman autonsa ja muut omat kulut itse. Lapsilisä tulee mulle. Satunnaisemmat menot sovitaan erikseen.

Miksi ette laita lapsilisiä nordnetin superrahastoihin, kun ette niitä tarvitse?

Meillä on omat tilit, mutta maksetaan kaikki laskut yhdessä ja kaikki rahat ovat yhteisiä. Oma tili on hyvä olla sen vuoksi, että jos toinen menehtyy tili joudutaan jäädyttää. En ymmärrä miksi mitään tarvitsisi siirtää. Maksat laskuja omalta tililtäsi jatkossa. Avioliitossa kaikki rahanne ovat joka tapauksessa yhteisiä.

Mitkä teidän nettotulot on?

Vaihtoehto 1:

Jos lainaan menee se 1000€ kuussa, ruokiin ehkä 500-600 (?jos teillä on pari teini-ikäistä lasta?), laskuihin x summa rahaa, muihin menoihin (lasten harrastukset, matkat, teidän yhteiset ulkona syömiset, lasten vaatteet yms yms) x summa rahaa. Mutta EI sun tai miehen omia juttuja, ne maksetaan sitten ns. omista rahoista! Laskette kaiken yhteen, sanotaan nyt vaikka että teillä menisi joku 3000€ kuussa noihin kaikkiin yhteensä. Niin sovitte että joko maksatte puoliksi kaiken tai sitten tulojen mukaan että esim mies maksaa 2000 ja sinä 1000. Sitten molemmille perustetaan oma tili joille palkat tulee, ja tuolle yhteiselle tilille sitten laitetaan aina kuukausittain se oma osuus. Yhteiseltä tililtä maksetaan sitten nuo yhteiset ja lasten jutut, ja omilta tileiltä omat menot, vaatteet jne.

Vaihtoehto 2:

Siirrätte kuukausittain tietyn prosenttisumman tuloista yhteiselle tilille. Perustatte omat tilit joille palkka tulee ja niitä tilejä käytätte sitten omiin menoihin. Teidän päätettäväksi jäisi että siirrättekö molemmat saman prosenttisumman vai eri. Jos kuun lopussa jää rahaa yli niin siirrätte vaikka säästötilille ne odottamaan parempaa käyttöä.

Joka tapauksessa, minusta on erikoista ettei aplla ole omaa tiliä. Semmoisen ainakin perustaisin heti! Ja miehelle myös oma.

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen tili, jolle molempien palkat menevät kuulostaa aivan järjettömältä. Tai ehkä se toimii, jos kaikki mikä tulee, myös menee saman tien. Minä ja puolisoni tienaamme hyvin, mutta elämme kohtuullisesti. Maksamme kulut puoliksi (yhteisen käyttötilin kautta) ja SÄÄSTÄMME loput. Osakkeisiin, rahastoihin ym. Ja ne säästöt eivät todellakaan ole yhteisiä! 

Meillä on yhteinen tili ja hyvin se on toiminut noin 10 vuotta. Oma palkkapäiväni on kuun 15. ja vaimon kuun vika. Mun palkkapäivänä lähtee automaattisesti 10% yhteisistä nettotuloista rahastoihin ja joitain satasia yhteiselle säästötilille. Tämän jälkeen maksan laskut ja loppuraha on se millä voidaan huvitella ja elää kuukausi. Meillä nuo rahastot on minun nimissä, koska vaimo ei sijoittamisesta mitään ymmärrä eikä se pahemmin edes kiinnosta häntä. Rahastot on meidän avioehdossa kuitenkin määritelty jaettavaksi omaisuudeksi, jos ero sattuisi tulemaan.

Vaimon palkka menee oikeastaan kokonaan asuntolainan lyhennykseen ja yhtiövastikkeen maksuun. Siitä taitaa jäädä jäljelle noin 300€ kun nuo on maksettu. Tämä oikeastaan siitä syystä, että noiden veloitukset ovat vaimon palkkapäivänä.

Hyvin meillä on toiminu. Ei ole koskaan tarvinnut rahasta riidellä, kumpikin tietää paljonko rahaa on jäljellä ja molemmat voi ostaa mitä lystää. Omat nettotuloni ovat noin 3000€ ja vaimoni 1600. Mielestäni tämä on ollut hyvä tapa tasata tuloeroja. Jos olisi omat tilit niin vImolle jäisi yhteisten kulujen jälkeen noin 100€ elämiseen. En näe sitä mitenkään reiluna. Meillä ei ole koskaan ollut tapana kysyä lupaa toiselta hankintoihin. Kumpikin voi ostaa halutessaan kahvia kaupungilla tai vaatteita. Isommat ostokset toki suunnitellaan yhdessä. Niitä ei kyllä muutenkaan tehtäisi keskustelematta vaikka olisi omat tilit.

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen tili, jolle molempien palkat menevät kuulostaa aivan järjettömältä. Tai ehkä se toimii, jos kaikki mikä tulee, myös menee saman tien. Minä ja puolisoni tienaamme hyvin, mutta elämme kohtuullisesti. Maksamme kulut puoliksi (yhteisen käyttötilin kautta) ja SÄÄSTÄMME loput. Osakkeisiin, rahastoihin ym. Ja ne säästöt eivät todellakaan ole yhteisiä! 

Meillä on yhteiset tilit. Yhteiset säästöt ja muut.

Miksi se ei toimisi?

Se ei toimi, jos toiseen ei luota tai rahankäyttö on erilaista.

Eikä silloin jos joutuu tekemään tiliä pikkuasioista. Tai jos toinen tuhlaa järjettömästi.

Aloittajan tilanteessa hän ei muista että raha ei lisäänny vaikka hän ottaa oman tilin. Myös mies ottaa oman tilin ja jatkaa kalliimpaa elämäntapaa. Yhtä laila aloittaja kokee ettei hän voi käyttää rahaa

Joo alistamista kun miehen tulot on kaksinkertaiset yhteiseen talouteen. Meillä omat tilit, yhteiset asiat maksetaan puoliksi ja kumpikin hoitaa ja hankkii omat juttunsa rahoillaan itsenäisesti. Selvää ja helppoa.