Keitä perheen ulkopuolisia ihmisiä teillä on asunut tai asuu?
Eli oletko sinä tai perheesi ottanut kotiin asumaan pidemmäksi aikaa sukulaisen, ystävän tai aluksi vieraan ihmisen? Jos olet, niin oliko kokemus positiivinen? Meillä on asunut ystävä, serkku, täti, alkuun vieras ihminen ja nyt meille on taas tulossa asumaan yksi alkuun vieras ihminen. Kyse ei ole ollut esimerkiksi alivuokralaissuhteesta. Nämä ihmiset ovat olleet osa elämäämme ja jakaneet meidän kanssa niin jääkaappimme kuin sohvamme meillä ollessaan.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole asunut koskaan ketään vierasta. Tämä on meidän koti, meidän tavat ja säännöt, emmekä koe halua alkaa opettamaan vieraita, miten meillä mikäkin tehdään.
Emme itsekään halua koskaan jäädä vieraiden nurkkiin yöksi, vaan kotiin omaan sänkyyn pitää päästä nukkumaan.
Miksi ihmiset, joilla ei ole asiasta kokemusta, jos sellaista kysytään, tulevat aina selvittämään, ettei asia koske heitä? Sama kun kysytään lapselliselta jotakin, niin lapsettomat tulevat kertomaan elämän totuuksia.
No jos ajattelee minua, isäntää ja meidän poikaa pelkästään perheenä, niin meillä asuu lisäksi minun pikkuveli. Hän tuli viereiselle paikkakunnalle opiskelemaan kahdeksi vuodeksi ja oli itsestään selvää, että asuu vapaat meillä. Haikeudella ajattelee sitä, että enskuussa starttaa viimenen vuosi. Ei olisi mikään ihme, jos meillä joskus asuisi pitempään joku muukin. Yövieraita on muutenkin melko usein ja extempore. Meillä kun saa olla rennosti, vaikkei nyt kuin " elo pellossa", mutta täällä on rauhallista ja toisaalta taas aina jotain uutta tekemistä(remontti kesken). Sohvasurffaus ym. sen kaltainen majoittaminen kiinnostaisi sitten, kun remppa on valmis. Siinä hyötyisi itsekin matkustaessa☺
Kuin kotona kirjoitti:
No jos ajattelee minua, isäntää ja meidän poikaa pelkästään perheenä, niin meillä asuu lisäksi minun pikkuveli. Hän tuli viereiselle paikkakunnalle opiskelemaan kahdeksi vuodeksi ja oli itsestään selvää, että asuu vapaat meillä. Haikeudella ajattelee sitä, että enskuussa starttaa viimenen vuosi. Ei olisi mikään ihme, jos meillä joskus asuisi pitempään joku muukin. Yövieraita on muutenkin melko usein ja extempore. Meillä kun saa olla rennosti, vaikkei nyt kuin " elo pellossa", mutta täällä on rauhallista ja toisaalta taas aina jotain uutta tekemistä(remontti kesken). Sohvasurffaus ym. sen kaltainen majoittaminen kiinnostaisi sitten, kun remppa on valmis. Siinä hyötyisi itsekin matkustaessa☺
Mäkin olen asunut aikuisiällä jo perheellisenä oman sisarukseni kanssa. Olen nuorena matkustellut Euroopassa ja perheettömänä reissatessa mä olen punkannut yleensä jonkun nurkissa. Nykyään yövytään yleensä hotelleissa tai muissa vastaavissa, joissa saadaan oma tila, kun lapsiakin on kolme.
Ap
Lapsuuden kodissani asui äitini ystävä meidän kanssamme muutaman kuukauden. Hän on nykyisinkin minulle ja sisaruksilleni läheisempi kuin yksikään biologinen tätimme. Nyt omaan kotiini en kuitenkaan haluaisi ketään vierasta asumaan. Tutunkin vain ääritilanteessa. Pidän niin paljon omasta rauhasta, että sellainen ei minulle sopisi. Toki tinkisin mukavuudesta, jos läheinen tarvitsisi tilapäisesti majapaikkaa.
Meillä ei ole asunut koskaan ketään vierasta. Tämä on meidän koti, meidän tavat ja säännöt, emmekä koe halua alkaa opettamaan vieraita, miten meillä mikäkin tehdään.
Emme itsekään halua koskaan jäädä vieraiden nurkkiin yöksi, vaan kotiin omaan sänkyyn pitää päästä nukkumaan.