Tunnetko olevasi jonkun henkilön rakkain/tärkein henkilö?

Vierailija kirjoitti:

Lapsilleni olen. 

Mutta miten kauan? Entä sitten kun lapsesi saavat rinnalleen kumppanin ja perustavat oman perheen. Epäilen, että silloinkin olisit heille se kaikkein tärkein henkilö.

En ehkä tunne, mutta tiedän olevani tärkein äidilleni.

Lapsilleni olen tällä hetkellä rakkain. Itselleni lapset ovat tärkeimmät maailmassa ja myös ex mieheni tulee aina olemaan rakas. Sitä en tiedä mitä hän minusta ajattelee...

Mä en ole sisäistänyt ajatusta, että rakkaimmat ihmiset pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilleni olen. 

Mutta miten kauan? Entä sitten kun lapsesi saavat rinnalleen kumppanin ja perustavat oman perheen. Epäilen, että silloinkin olisit heille se kaikkein tärkein henkilö.

Joo, olen huomannut tämän jo. Lapseni eivät ole enää pieniä. Ovat jo kuumasti rakastuneitakin, eivät äitiinsä. Jotain itsensä tsemppaamista tuossa on. Minulla on mies mutta en TUNNE olevani hänen rakkain tai tärkein ihminen. Ei siis saa minua tuntemaan niin.

Wot? Jos vanhemmalle se lapsi on kaikkein tärkein, niin eihän se tarkoita että lapsen pitää jakaa kaikki asiansa vanhemman kanssa? :D

Ja jos jostain syystä joutuisin tilanteeseen, jossa minä olen ainoa ihminen joka voi pelastaa jonkun palavasta talosta, ja saan pelastaa vain yhden, ja tiedän jostain kumman syystä, että vaihtoehdot ovat vain oma rakkaani tai joku tuntematon lapsi, niin

- ensinnäkään, tämä skenaario ei kuulosta millään tavalla kovin todennäköiseltä...

- toiseksi, pelastaisin sen oman rakkaan. Olen pahoillani. Olen paha ihminen.

Tarkoitankin juuri sitä, että lapsille lasten sija ja puolisolle oma sija. Äidinrakkaus ei koskaan voi olla niin syvällistä, intiimiä ja vapaaehtoista (vaikea sanoittaa äkkiseltään) kuin miehen ja naisen välinen rakkaus. Lapset luonnollisesti saavat hoivan ja huolenpidon ja ovat tässä ensisijalla, mutta puolisolle kuuluu se ensisijainen rakkaus, jakaminen, huomioiminen, kunnioittaminen, haasteiden voittaminen, tahtominen, yhtä pitäminen läpi vaikeiden aikojen jne. Tämän ne lapsetkin haluavat nähdä ja se tuottaa heille turvallisuutta yms. Tämä on ihanne.

Tottakai mamma on kissimirrin tärkein ihminen, jos kissimirri elää mamman kanssa kahdestaan torpassa.

Ja lapsille tietysti äiti on tunteellisesti ajateltuna tärkein, toisaalta isä voi olla jopa merkittävämpi, jos ajattelee aikuiseksi kasvamista. Mitä tulee lasten kykyyn rakastaa, niin se nyt ihan kehitysvaiheessa oleva juttu. Mun lasten ei tarvitse rakastaa mua eniten maailmassa, toivon todella, että rakastavat itseään ennenkaikkea, se on terveellistä.

Skenaario palavasta talosta on aivan naurettava, en kiistä. Näitä kuitenkin näkee ja nytkin olin lukevinani, että miehen ja lasten välillä arpoessa joku saattaa läpikäydä tällaisiakin skenaarioita.

Koiralleni. Keneltäkään henkilöltä ei saa yhtä pyyteetöntä ja uskollista rakkautta.