Lasten ylipaino

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lihavien lasten vanhemmatkin ovat lihavia.

Kaupoissa monesti näkee perheitä joiden ruokakärryt on lastattu täyteen limuja, sokerijogurttia ja vanukkaita, pizzoja yms. ja ruokavalion vaikutukset kyllä näkee koko perheen habituksesta... Sääli lapsia ajatellen, ei se diabetekseen sairastuminen mitään herkkua ole, varsinkaan nuorella iällä, luulisi vanhempia kiinnostavan lasten terveys vaikka omasta ei ehkä niin väliä.

Me olemme mieheni kanssa ylipainoisia. Minulla 20kg ylipainoa, miehellä on n. 30kg. Me juomme aivan liikaa limua, ostamme jäätelöä, pizzaa, sipsejä yms. Mutta yhdessä asiassa olemme mieheni kanssa erittäin tarkkoja: lapsellemme emme anna näitä. Limua sai maistaa juhlissa, ei tykännyt hiilihapoista.  Pizzaa, sipsejä, karkkeja yms emme anna. Kesän aikana mies vienyt lapset muutamaan otteeseen jätskille ja ostanut jopa kotiin tuutteja, sanoin että nyt voi taas antaa olla seuraavaan kesään. Liika jäätelö ei ole hyväksi, vaikka olisikin "jäätelösää".

Sen sijaan lapsemme syövät hedelmiä ja vihanneksia, murojen sijasta puuroa taikka leipää, juotavaksi saavat vain vettä. Ovat hoikkia ja energisiä. Itse voin pahoin, jos näen tarhaikäisen jo pyöreänä, onneksi suurin osa sen ikäsistä vielä normaalipainoisia, mutta kouluiässä tuntuu monella karkaavan käsistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lihavien lasten vanhemmatkin ovat lihavia.

Kaupoissa monesti näkee perheitä joiden ruokakärryt on lastattu täyteen limuja, sokerijogurttia ja vanukkaita, pizzoja yms. ja ruokavalion vaikutukset kyllä näkee koko perheen habituksesta... Sääli lapsia ajatellen, ei se diabetekseen sairastuminen mitään herkkua ole, varsinkaan nuorella iällä, luulisi vanhempia kiinnostavan lasten terveys vaikka omasta ei ehkä niin väliä.

Me olemme mieheni kanssa ylipainoisia. Minulla 20kg ylipainoa, miehellä on n. 30kg. Me juomme aivan liikaa limua, ostamme jäätelöä, pizzaa, sipsejä yms. Mutta yhdessä asiassa olemme mieheni kanssa erittäin tarkkoja: lapsellemme emme anna näitä. Limua sai maistaa juhlissa, ei tykännyt hiilihapoista.  Pizzaa, sipsejä, karkkeja yms emme anna. Kesän aikana mies vienyt lapset muutamaan otteeseen jätskille ja ostanut jopa kotiin tuutteja, sanoin että nyt voi taas antaa olla seuraavaan kesään. Liika jäätelö ei ole hyväksi, vaikka olisikin "jäätelösää".

Sen sijaan lapsemme syövät hedelmiä ja vihanneksia, murojen sijasta puuroa taikka leipää, juotavaksi saavat vain vettä. Ovat hoikkia ja energisiä. Itse voin pahoin, jos näen tarhaikäisen jo pyöreänä, onneksi suurin osa sen ikäsistä vielä normaalipainoisia, mutta kouluiässä tuntuu monella karkaavan käsistä.

Kauanko luulet tuon onnistuvan? Mallioppiminen on se tärkein lapsilla. Ei hirveän vanhaksi onnistu, että äisit ja isi mussuttaa kaksin käsin höttöä ja kieltävät tuon lapsiltaan. Ja millä saada lapset syömään salaattia jos ei itsekään siihen koske. Nyt olisi hyvä aika laittaa se omakin ruokavalio ruotuun. Niin meillä tehtiin, ensimmäisen lapsen neuvola-aikaan alettiin kiinnittää huomiota mm. ylimääräiseen suolaan vaikka muuten ollaan aina aika terveellisesti syöty. Terveellinen ruoka auttaa myös itseä: ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia päästä eroon raskauskiloista imetyksen aikana vaan sulivat huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lihavien lasten vanhemmatkin ovat lihavia.

Kaupoissa monesti näkee perheitä joiden ruokakärryt on lastattu täyteen limuja, sokerijogurttia ja vanukkaita, pizzoja yms. ja ruokavalion vaikutukset kyllä näkee koko perheen habituksesta... Sääli lapsia ajatellen, ei se diabetekseen sairastuminen mitään herkkua ole, varsinkaan nuorella iällä, luulisi vanhempia kiinnostavan lasten terveys vaikka omasta ei ehkä niin väliä.

Me olemme mieheni kanssa ylipainoisia. Minulla 20kg ylipainoa, miehellä on n. 30kg. Me juomme aivan liikaa limua, ostamme jäätelöä, pizzaa, sipsejä yms. Mutta yhdessä asiassa olemme mieheni kanssa erittäin tarkkoja: lapsellemme emme anna näitä. Limua sai maistaa juhlissa, ei tykännyt hiilihapoista.  Pizzaa, sipsejä, karkkeja yms emme anna. Kesän aikana mies vienyt lapset muutamaan otteeseen jätskille ja ostanut jopa kotiin tuutteja, sanoin että nyt voi taas antaa olla seuraavaan kesään. Liika jäätelö ei ole hyväksi, vaikka olisikin "jäätelösää".

Sen sijaan lapsemme syövät hedelmiä ja vihanneksia, murojen sijasta puuroa taikka leipää, juotavaksi saavat vain vettä. Ovat hoikkia ja energisiä. Itse voin pahoin, jos näen tarhaikäisen jo pyöreänä, onneksi suurin osa sen ikäsistä vielä normaalipainoisia, mutta kouluiässä tuntuu monella karkaavan käsistä.

Miksi syötte itse huonosti? Eikö olisi parempi vaihtaa omakin ruokavalio parempaan, ennen kuin lapsetkin jossain vaiheessa väistämättä huomaa että te syötte miehesi kanssa eri asioita kuin he? Lapset ottavat paljon herkemmin vaikutteita esimerkistä kuin siitä mitä heille yrittää tietoisesti tuputtaa!

Vierailija kirjoitti:

Murrosiän tuloon vaikuttaa paino...keveillä murrosikä alkaa myöhemmin.

Minulla ja siskollani alkoi kuukautiset 11-vuotiaana, huomattavasti ennen rintojen tai näkyvän karvoituksen ilmestymistä. Alipainoisia urheilijatyttöjä kumpikin.

Juu ja samaten vanhemmat. Lapsi olisi vielä niin helppo pitää hoikkana, ei vaan anna Herkkuja! Söisivät itse sitten salassa mutta älkää tuhotko lapsen terveyttä jo pienenä...

Suuri osa lihavien lasten vanhemmista ovat laiskoja ja itsekkäitä, jotka eivät viitsi laittaa rikkaa ristiin oman lapsensa hyvinvoinnin eteen. Helpommalla pääsee kun antaa lasten istua tuntitolkulla pelaamassa pleikkaa. Eivätpähän pyöri jaloissa.

Ja helpommalla pääsee kun antaa niiden mässyttää sipsejä ja lipittää energiajuomaa. Pysyvätpähän turvat tukossa.

Hävetkää. Pilaatte lastenne terveyden. Fyysisen ja henkisen.

Vierailija kirjoitti:

Kauanko luulet tuon onnistuvan? Mallioppiminen on se tärkein lapsilla. Ei hirveän vanhaksi onnistu, että äisit ja isi mussuttaa kaksin käsin höttöä ja kieltävät tuon lapsiltaan. Ja millä saada lapset syömään salaattia jos ei itsekään siihen koske. Nyt olisi hyvä aika laittaa se omakin ruokavalio ruotuun. Niin meillä tehtiin, ensimmäisen lapsen neuvola-aikaan alettiin kiinnittää huomiota mm. ylimääräiseen suolaan vaikka muuten ollaan aina aika terveellisesti syöty. Terveellinen ruoka auttaa myös itseä: ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia päästä eroon raskauskiloista imetyksen aikana vaan sulivat huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi syötte itse huonosti? Eikö olisi parempi vaihtaa omakin ruokavalio parempaan, ennen kuin lapsetkin jossain vaiheessa väistämättä huomaa että te syötte miehesi kanssa eri asioita kuin he? Lapset ottavat paljon herkemmin vaikutteita esimerkistä kuin siitä mitä heille yrittää tietoisesti tuputtaa!

Minä olen jo aiemmin tehnyt ruokaremontin ja pudotin +20kg pois. Olin todella hoikassa kunnossa, söin siis fiksusti ja harrastin aerobista liikuntaa. Sitten menin takaisin koulunpenkille ja piti yhdistää työ, koulu ja lapset. Se olikin vaikeaa, hyvin vaikeaa. Söin ruokaa ahdistukseen/masennukseen ja lihoin kaiken takaisin. Nyt on vielä koulu kesken, mutta jahka saan koulun alta pois niin menen sitten takaisin tähän fiksuun syömiseen ja treenaamisen pariin. En vain pysty käsittelemään kuin korkeintaan kahta stressin aiheuttajaa yhtäaikaa ja nyt minulla niitä neljä (työ, koulu, raha ja lapset). Ennen koulua kävin töissä, tienasin mukavasti ja laihduttaminen oli helppoa. Koulun alettua jouduin tietenkin tekemään vähemmän töitä, joka puolestaan vaikutti tulojen järkyttävään tippumiseen ja vasta nyt kesällä tajusin, että voinkin saada soveltuvaa aikuistukea. Opintotukea saan, mutta se ei korvaa työtuloja sitten alkuunkaan ja asumistukea emme saa mieheni tulojen takia.

Mies valitettavasti ei pysty laihduttamaan, jos minä herkuttelen. Hyvin onnistuu hänellä syöminen fiksusti niin kauan, kun minä pysyn kurissa enkä ala mässäilemään.

Tehdään kaikista ylipainoisista lapsista lastensuojeluilmoitus. Tämän jälkeen heidät laitetaan kuntien ylläpitämille läskileireille, joille palkataan valmentajat tämän palstan asiantuntijoista. Lapsia pidetään leireillä niin kauan, että he ovat yhteiskuntakelpoisia (=normaalipainoisia). Koteihinsa heitä ei palauteta, vaan heidät sijoitetaan normaalipainoisiin perheisiin, jotta eivät pääse vanhempiensa esimerkin mukaan lihomaan uudelleen. Ylipainoisten lasten vanhempien ja muiden ylipainoisten aikuisten tulee kantaa läskimerkkiä, ja heille on esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa omat osastonsa, jotta eivät olemassaolollaan häiritsisi normaaleja ihmisiä. Jos ylipainoinen saa laihdutettua itsensä normaaliksi, hänet saatetaan läskitestin jälkeen palauttaa yhteiskuntaan koeajalle. Tässä ratkaisu läskiongelmaan. Miksi ihmeessä rahaa syydetään kotouttamistoimiin yms., koska tämä polttava yhteiskunnallinen ongelma vaatii välitöntä ratkaisua!

Kyllä olen. omassa lapsuudessa 80-luvulla oltiin hoikkia, lähes laihoja rimpuloita.. vaikka vedettiin äidin tekemää sokerista kiisseliä ja mummin tekemiä lettuja ja lipitettiin kaakaota!

Mutta meillähän ei ollut kännyköitä, joita tuijottaa apaattisena sohvanurkassa.. me emme sanoneet, ettei voi mennä ulos koska sataa. Eikä ollut megakoon sipsipusseja!

Vierailija kirjoitti:

Sairaus on eri asia. Nyt puhutaan lapsista, jotka ihan syömällä ja vähäisellä liikunnalla lihovat.

Monet vanhemmat perustelevat lapsen pyöreyttä geeneillä. Mun lapsi on hoikka, syö terveellisesti ja liikkuu paljon. Tuttavaperheen isän mielestä heidän lasten lihavuus on ihan perinnöllistä ja mun lapsen hoikkuus samoin. Hmm... on aika erilaiset elämäntavat...meillä kuljetaan paljon kävellen ja pyörällä, heillä kaikkialle autolla. Meillä kesällä syödään torilla mansikoita ja herneitä...heillä jäätelöä.

Joo, nämä geeniselitykset... kaapit täynnä moskaruokaa ja katsokaa perjantaina Prismassa näiden perheiden ostoskärryihin, siellä ne geenit ovat!

Jos on huonot geenit ja taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin niin sitä suuremmalla syyllä moskan syönti minimiin ja lenkkarit jalkaan! Koskee koko perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Tehdään kaikista ylipainoisista lapsista lastensuojeluilmoitus. Tämän jälkeen heidät laitetaan kuntien ylläpitämille läskileireille, joille palkataan valmentajat tämän palstan asiantuntijoista. Lapsia pidetään leireillä niin kauan, että he ovat yhteiskuntakelpoisia (=normaalipainoisia). Koteihinsa heitä ei palauteta, vaan heidät sijoitetaan normaalipainoisiin perheisiin, jotta eivät pääse vanhempiensa esimerkin mukaan lihomaan uudelleen. Ylipainoisten lasten vanhempien ja muiden ylipainoisten aikuisten tulee kantaa läskimerkkiä, ja heille on esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa omat osastonsa, jotta eivät olemassaolollaan häiritsisi normaaleja ihmisiä. Jos ylipainoinen saa laihdutettua itsensä normaaliksi, hänet saatetaan läskitestin jälkeen palauttaa yhteiskuntaan koeajalle. Tässä ratkaisu läskiongelmaan. Miksi ihmeessä rahaa syydetään kotouttamistoimiin yms., koska tämä polttava yhteiskunnallinen ongelma vaatii välitöntä ratkaisua!

Njääh. Annetaan mielummin vanhempien pilata lastensa terveys ja tulevaisuus. Maksetaan lapsilisät mäkkärin kupongeilla, ja kerran kuussa kotiin postitettavalla uudella pleikkapelillä. Otetaan lisää valtion velkaa jotta saadaan hoidettua kaikki ylipainosta johtuvat sairaaanhoitokulut. Järjestetään lisäksi yhteisillä varoilla lapsettomuushoitoja, niille jotka eivät ylipainonsa takia pysty lisääntymään luonnollisesti. Jos lapsettomuushoidot eivät auta, niin ilmaiset sijaissynnyttäjät heille. Lähdetään lisäksi ajamaan tehokasta imagokampanjaa, jotta saadaan lihavuudesta uusi kauneusihanne. Isot pyllyt ovat jo in, niin miksipä ei isot vatsamakkarat ja selkäläskit. Laihat voivat painua koteihinsa häpeämään.

7-10v tytöt tärisevät ulkona legginseissä ja napatopeissa ja palaavat sisälle, koska on liian kylmä. 

Poikien pukeutuminen on vielä normaalilla tasolla, mutta miksi jo  jollain kolmasluokkalaisella  pikkutytöllä on revityt pillifarkut ja lyhyt pusero?

16-vuotiaan kuuluu palella muodin vuoksi, ei 6-vuotiaan! :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaus on eri asia. Nyt puhutaan lapsista, jotka ihan syömällä ja vähäisellä liikunnalla lihovat.

Monet vanhemmat perustelevat lapsen pyöreyttä geeneillä. Mun lapsi on hoikka, syö terveellisesti ja liikkuu paljon. Tuttavaperheen isän mielestä heidän lasten lihavuus on ihan perinnöllistä ja mun lapsen hoikkuus samoin. Hmm... on aika erilaiset elämäntavat...meillä kuljetaan paljon kävellen ja pyörällä, heillä kaikkialle autolla. Meillä kesällä syödään torilla mansikoita ja herneitä...heillä jäätelöä.

Joo, nämä geeniselitykset... kaapit täynnä moskaruokaa ja katsokaa perjantaina Prismassa näiden perheiden ostoskärryihin, siellä ne geenit ovat!

Jos on huonot geenit ja taipumus sydän- ja verisuonisairauksiin niin sitä suuremmalla syyllä moskan syönti minimiin ja lenkkarit jalkaan! Koskee koko perhettä.

Mitenkä selität sen, että meillä hoikilla vanhemmilla on yksi hoikka lapsi ja yksi ylipainoinen?

Syömme samaa ruokaa,  liikuntaa harrastetaan.

Mummollani oli nuoresta tytöstä asti ongelmia ylipainon kanssa, en edes tiedä millä lihoi mutta lihoipa kumminkin! Tytär on perinyt mumminsa geenit...

Että vi""aa tämä vanhempien syyllistäminen !  Oman pojan painosta huolestuttiin ensimmäisen kerran neuvolassa kun poika oli 8kk, eli tissimaidolla ja hedelmäsoseilla!  Ja   siitä lähtien olikin sitten arkipäivää " Ossilla on painoa vähän liikaa, mitä Ossi syö? Mitä te syötte?"

Minä olen persevä, reitevä ja rintava mutten mikään läski ja mies taas laiha luikku.   Syömme tavallista kotiruokaa ( esim.makaronilaatikko ja salaatti, vesi ruokajuomana) ja nuorempana pojalla oli karkkipäivä.  Emme ostele mehuja, emmekä limsoja ! Silti poika on aina mennyt painorajojen yli niin että paukkuu .  Kokeita on tehty, mitään sairautta tms ei ole löydetty joka tämän selittäisi.  Poika on nyt 12v,  noin 168 cm ja 80 kg.

Minun lapseni ovat normaalipainoisia / hoikkia, joten ei ole mikään kalikka kalahtaa juttu tämä. Mutta lapselle järkevän ruuan tarjoaminen ympäröivässä yhteiskunnassa on ihan jumalattoman vaikeaa! Se sisältää väkisinkin paljon kieltämistä, jonka kanssa saa koko ajan vatvoa mikä on sopivasti, koska turhan tiukka linja johtaa epäterveeseen ruokasuhteeseen ja mahdollisesti syömishäiriöön (5-vuotiaan ei kuulu miettiä ruokalautasta katsoessaan sen sokereita tai kaloreita tai muuta). Mun lapset on pieniruokaisia, ja jos niille tuuppaa jätskituutin päivässä niin se todellakin on pois usein juuri niistä kasviksista, täysjyväviljatuotteista yms. kun "ei oo nälkä" - heillä siis nälänsäätely vielä pelaa, mutta ruokavalion laatu kärsii todella helposti.

Jos mietitte miten marginaaliosastoa kaupan hyllyssä se järkevä tuote on: montako prinsessoin, tiikerein ja apinoin kuvitettua sokerimuropakettia on sitä yhtä sokeritonta täysjyvämuropakettia kohtaan. Montako erilaista tropiikin hedelmäjogurttia, suklaavanukasta ja sokeroitua rahkaa on sitä luonnonjogurttia vastaan. Montako paneroitua kalatuotetta löytyy pakastealtaasta niitä maustamattomia lohipaloja kohti.

Avoimissa päiväkodeissa, perhekerhoissa, lastentapahtumissa: mehua, keksiä, pullaa, karkkia. Kerhon päättäjäisissä jätskit, joulujuhlassa suklaat, ja jos kierrät useamman joulutapahtuman niin joka kerta piparit ja suklaat ja mehut. Avoimen päiväkodin yhteydessä olevassa lounaskahviossa vakiona mehut ja sokerijälkkärit, omilleni sanon että juomaksi maito ja vesi ja ei arkena jälkkäriä, samassa pöydässä kaikki muut saa. Kylässä herkkuja, mummolassa herkkuja, synttäreillä herkkuja. On todella vaikea saada säilytettyä sellainen moodi että juustoruisleivät, kasvistikut, keitetyt kananmunat ja vesi juomana on ihan validi piknikeväs, kun kavereilla on keksiä.

Kun kaikki kodin seinien ulkopuolella ohjaa syömään sokeria tai pitkälle prosessoitua pöperöä, kun se liitetään kivoihin tapahtumiin ihan varhaiskasvatuksessa, kun sen mallin saa kylässä, kun kavereilla on kerhoeväinä pillimehut ja keksit. Siinä saa yksi vanhempi taistella tuulimyllyjä vastaan aika sinnikkäästi.

En tavoittele sitä etteikö jouluna voisi syödä piparia ja kesällä välillä jätskiä, mutta todella, todella paljon pitäisi muuttua että sen järkevän ruuan tarjoaminen olisi luontevaa eikä jatkuvaa yrittämistä ja tasapainoilemista.

Meillä ei yksikään kolmesta lapsesta ole lihavia vaikka elävät kaikella sokeripitoisella mätöllä. Molemmat istuu koulussa, koneella tai telkun ääressä aamusta iltaan.

Meidän naapurissa on perhe, 4 lasta, joista yksi on huomattavan ylipainoinen. Koko perhe liikkuu monipuolisesti, auto seisoo useinmiten pihassa. Tällä ylipainoisella on ihan huikea kunto. Hän hyppii trampoliinilla, pyöräilee, juoksee pitkin pihoja ym. Mä olen monesti istunut iltaa perheen kotona, eikä heillä näy mitään limsoja, mehuja, keksejä ym. Tää pullero syö vaan ihan järkyttävän suuria annoksia ihan normaalia kotiruokaa. Siis aivan kauhean suuria annoksia, ottaa lisää ja vielä 3-4 leipää päälle.

Ei se ole aina niin, että lihavat eivät liiku, mässää ja syö pelkkää sokeria, kun taas laihat elävät esimerkillisesti. Ei kaikkien laihojen lasten vanhemmat ole mitenkään paneutuneet lastensa hoikkana pitämiseen tai ansaitse mitään mitalleja että eivät ole lihottaneet lastaan.

Olen huomannut, että pikkulapsina monet ovat vielä pikkuisia rimpuloita, tosi hoikkia ja vanhemmat valittavat, kun lapsi nirsoilee eikä syö kunnolla. Sitten annetaan turhia välipaloja ja herkkuja, että "söisi nyt edes jotain" ja näin opetetaan lapsi syömään liikaa ja epäterveellisiä välipaloja. Kummasti kouluikää lähestyttäessä alkaakin ruoka maistua paremmin ja ne ylimääräiset välipalat ja herkut myös ovat edelleen ruokalistalla ja hups, painoa tulekiin yhtäkkiä 10kiloa vuodessa.

Tämä on siis ihan oman "empiirisen tutkimukseni" tulos valitettavan monesta tutusta lapsiperheestä. Valitettavasti monissa näistä perheistä myös liikutaan melko vähän.

Miten vastuu syömisestä on "vain vanhemmilla"? Myös koulussa ja päiväkodissa syödään, ja usein ravintoköyhää ruokaa. Vähän väliä jonkun syntymäpäivät, pikkujoulut tai Eino Leinon päivä, jolloin on ylimääräisiä herkkuja. Koulussakin on herkkupäiviä tämän tästä, semmoista että tuokaa jokainen jotain hyvää. Ja sellaista alakoululaisen vanhempaa pidetään aika tiukkapipoisena, joka sanoo "voit mennä Villelle, mutta et sitten syö vanukasta ja sokerimuroja vaikka Ville syö ja tarjoaa". Varsinkin jos kotona ei ole herkkuja, lapsi voi vetää niitä kaksin käsin kun tarjotaan.

Mulla on suuriruokainen lapsi ja olen joutunut sanomaan päiväkodissa, että olisi kiva että ette antaisi sen ottaa kolmatta satsiannosta. Minua ei haittaisi, jos lapsille laitettaisiin kouluun omat eväät, jos palkat olisivat vastaavasti isommat. Pieni vaiva se olisi sitä vastaan, että pysyisi terveellinen ruokavalio.

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani on sairaus jonka takia hän painaa 153cm ja 72kg. Eli 20kg ylipainoa ja ainoa millä voisi vaikuttaa olisi rasvaimu. Syö muutenkin vähän eikä yhtään herkkuja. Urheilee paljon joten "pömppis yms." On sellanen kiinteä tytön ympärillä.

Ei ole olemassa sellaista sairautta, joka muodostaa läskiä pelkästä tyhjästä ilmasta... Kyllä ne kilot suun kautta kroppaan kertyvät, myös sairailla ja lapsilla. Nesteen kertyminen on eri asia mutta siitä tässä ei ilmesti ole kyse.

Jos taas olet 100% varma, että lapsi lihoo vaikkei syö, vie kiireesti lapsi lähimmälle yliopistolle tutkittavaksi! Koska jos lapsesi elimistö kykenee tuottamaan energiaa tyhjästä, kyseessä on ihme jollaiseen ei olla koskaan vielä ihmiskunnan olemassa olon aikana törmätty.

(Sori jos tuli paha mieli mutta näin se vaan on, riippumatta siitä hyväksytkö asian vai et)

Kyllä koulun/tarhan perusruoka on suht terveellistä, salaattia aina jne. Syökö lapsi noita vai ei, tuo varmaan on enemmän kodista riippuvaa. Jos kokee terveellisen pahaksi on todennäköisesti kotona oppinut syömään toisin.

Ilman muuta lapsissa on joitakin helpommin lihovia. Kylläisyyskeskus ei toimi kunnolla, ja tuo voi olla geneettistä, varmaan siksi ihan ongelmattomat lapset syövät terveellistä ruokaa enemmän kuin heidän tarve olisi. Vauvojen ja taaperoiden vanhempien pitäisi uskoa enemmän lasten itsesäätelyyn, syövät kun on tarve. Niitä terveellisiä vaihtoehtoja voi olla useampia kuin yksi jolloin lapsen ei ole pakko syödä sitä hyvin epämieluisaa ruokaa, ainakin omilla lapsilla noiden inhokkien takana oli allergia (kutitti kieltä ja kitalakea). Mutta suurin osa liikalihavuudesta lapsilla on kehnon ruokavalion syytä: turhan usein näkee juotettavan sokerisia mehuja ja hyvin pienten lasten syövän sipsejä ja karkkeja. Ilman muuta on hankala pitää irti kokonaan, mutta kyllä sillä kotiruualla voi vaikuttaa varsin paljon tottumuksiin. Meillä syötiin aina suht tervellisesti ja nyt teinit, kun voivat jo itse valita, ottavat aina salaattia  eivätkä innostu mättämään sipsejä/karkkeja kilotolkulla.