Olen 23v nainen ja tulevaisuuden haaveeni poikkeaa melko paljon ns ''perinteisestä haaveesta''
En halua tulevaisuudelta säännöllistä elämää, puolisoa, seksiä, lapsia eih.... 8-16 työ olisi suurin painajaiseni. En halua miesystävää enkä naimisiin, en myöskään halua lapsia. En myöskään ole ikinä pitänyt seksistä toisen kanssa, itseni kanssa kylläkin. :D
Eläimiä rakastan ja koiria tahtoisin itselleni kyllä, mutta koirat vaativat myös jonkin sortin säännöllisen elämän tottakai, joten nekin jää hankkimatta.
Opiskelen erästä alaa kyllä, jotta saan itselleni jonkun kunnon ammatin takataskuun, mutta haaveissani olisi tehdä jotain aivan muuta kuin sitä. Itse asiassa suunnittelen opiskelevani itselleni 2-3 ammattia, jotka eroavat valtavasti toisistaan ja ainakin 2/3 vie minut reissaamaan ympäri maailman.
Kaipaan seikkailua, matkustelua, uusia ihmisiä, uusia tuulia, epäsäännöllisyyttä, vastuuta vain itsestäni, mukavuutta.....
Kommentit (61)
Kuuluu ikään. Vaikkakin tunnen kyllä muutamia, jotka ovat jääneet tuohon vaiheeseen, ja hyvin onnellisina elävät unelmaansa edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin on ajatellut lähes kaikki tuntemani sinun ikäiset. Yllättävän vähän aikaa eteenpäin, ja hups ne perinteiset perhe.elämäjutut ovat astuneet elämään. Moni aikoinaan puheissaan lennokas 30 vuotias , jolla jo 3 lasta, kieltää jyrkästi koskaan haaveilleensa mistään muusta.... eli niinpä niin...
T.43v N.Jep :D minä 23 vuotiaana "muutan ulkomaille ja matkustelen ja biletän koko elämäni!! Te ette voi mua määrätä, en ikinä asetu AAA MÄ OOON VAPAAAA!" sitten 4 vuotta myöhemmin halusinkin vauvan ja omakotitalon.
Niin, tai sitten voi olla kuten minä ja asua 34-vuotiaana edelleen ulkomailla (5. maa menossa), vaihdella työpaikkoja ja asuntoja, olla edelleen sinkkuna (ei yhtään parisuhdetta ikinä), ei vauvakuumetta, kaikki omaisuus mahtuu edelleen pariin matkalaukkuun.
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, miten sukupolvi toisensa jälken kuvittelee, että tämä haave on jotenkin epäperinteinen tai erikoinen.
:) Samaa ajattelin. Hyvin yleiseltä nuo ap:n ajatukset kuulostavat, enemmistöhän niin ajattelee. Mullakin oli ihan samanlaiset haaveet jo 80-90-l vaihteessa ja niin myös olen elämäni elänyt. Käytännössä kaikilla ystävättärilläni on ollut samanlaiset 'erilaiset' haaveet. Osa onvtosin saanut lapsen 40 v, kun on jo kaikki muut jutut koettu.
Vierailija kirjoitti:
Selvä pyy.
Pyypyy
Ei mitään vikaa haaveissasi, samaa halusin itsekin 15 vuotta sitten. Ihanaa aikaa se olikin seikkailuineen. Jotenkin vaan ne pätkätyöt ja jatkuva epävarmuus eivät pidemmän päälle maistuneetkaan, ja tuli tarve hankkia vähän parempi työ ja myös edetä siinä kunnianhimoisesti. Jotenkin se talokin tuli hankittua ja kumppani. Ja sitten olikin jo ihan muut unelmat käsissä :-)
Taas täällä joku katkera tavallista elämää viettävä heti arvostelemassa. Itse olen 34v ja ajattelen juuri kuten Ap. Elän sinkkuelämää omasta tahdostani, ei ole lapsia ja matkustelen vuodessa 10-15 kertaa, syksyllä muutan vuodeksi ulkomaille.
Olen 29v nainen ja täysin samat ajatukset kuin aloittajalla ja niin olen elänytkin. Vuoden päästä pistän piuhat poikki :)
Minä haluaisin kyllä puolison rinnalleni, mutta en naimisiin enkä lapsia. Eli tahtoisin siis seikkailunhaluisen luotettavan miehen, joka olisi valmis matkaamaan kanssani ympäriinsä, eikä tahtoisi koskaan avioitua eikä perustaa perhettä. Yllättävän vaikeaa tällaista miestä on löytää, ja senpä takia elelen vielä yksin. Ei se haittaa, onnellinen olen nytkin. :)
Hyvä, että tuo on haaveena nyt ja mahdollisen perheen ehtii perustaa myöhemminkin. Asiat olisivat huonommin, jos ensin olisi perusperhe ja sitten vasta iskisi kipinä lähteä maailmalle.
Aina se sama ''perheen ehtii perustaa myöhemminkin'' kun kaikki ei jumankauta halua sitä perhettä! Perhe ei todellakaan välttämättä tee onnelliseksi ja useat perheelliset ovatkin äärimmäisen surullisia!
Mitkä ammatit vievät sinut reissaamaan ympäri maailmaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin on ajatellut lähes kaikki tuntemani sinun ikäiset. Yllättävän vähän aikaa eteenpäin, ja hups ne perinteiset perhe.elämäjutut ovat astuneet elämään. Moni aikoinaan puheissaan lennokas 30 vuotias , jolla jo 3 lasta, kieltää jyrkästi koskaan haaveilleensa mistään muusta.... eli niinpä niin...
T.43v N.Jep :D minä 23 vuotiaana "muutan ulkomaille ja matkustelen ja biletän koko elämäni!! Te ette voi mua määrätä, en ikinä asetu AAA MÄ OOON VAPAAAA!" sitten 4 vuotta myöhemmin halusinkin vauvan ja omakotitalon.
Niin, tai sitten voi olla kuten minä ja asua 34-vuotiaana edelleen ulkomailla (5. maa menossa), vaihdella työpaikkoja ja asuntoja, olla edelleen sinkkuna (ei yhtään parisuhdetta ikinä), ei vauvakuumetta, kaikki omaisuus mahtuu edelleen pariin matkalaukkuun.
Voi toki jäädäkkin tuollaiseen päämäärättömyyteen, kunhan kerroin oman kokemukseni, Ja aika monen muunkin :)
Olen niin kateellinen sulle Ap! Aion itsekin muuttaa elämäni suunnan samanlaiseksi tässä vähitellen.
N32
Mä taas oon 21v ja keräilen rahaa ja opiskelen+teen töitä tällä hetkellä. Tavoittelen tuota ap:n haavetta 30v+ eli tähtään tuohon 10v sisään :)
Mielenkiinnosta haluaisin tietää, millä ihmeen rahalla te reissaatte? Kyllä itsekin tuon ikäsenä oli samanlaisia haaveita, reppureissata ympäri maailmaa, mennä töihin ulkomaille jne jne, mutta eipä oo koskaan ollu varaa lähteä juuri mihinkään ulkomaille. Toki lomalla oon jossain käyny, mutta esim. joku reppureissaaminen ei ois tullu kysymykseenkään, kun ei ole sitä rahaa. Lainaako tälläsiin pitää ottaa?
Minulla on sinulle uutisia. Haaveesi eivät poikkea lainkaan siitä mitä ne n. 90% ikäluokastasi on!
Kumma kyllä, monen haaveet vain muuttuu siinä lähellä 30 ikävuotta, ja seikkailunhalut aletaan olla täytetty. Kasvetaan ja ajatusmaailma muuttuu.
Et siis ole mikään uniikki lumihiutale, vaikka niin kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin on ajatellut lähes kaikki tuntemani sinun ikäiset. Yllättävän vähän aikaa eteenpäin, ja hups ne perinteiset perhe.elämäjutut ovat astuneet elämään. Moni aikoinaan puheissaan lennokas 30 vuotias , jolla jo 3 lasta, kieltää jyrkästi koskaan haaveilleensa mistään muusta.... eli niinpä niin...
T.43v N.Jep :D minä 23 vuotiaana "muutan ulkomaille ja matkustelen ja biletän koko elämäni!! Te ette voi mua määrätä, en ikinä asetu AAA MÄ OOON VAPAAAA!" sitten 4 vuotta myöhemmin halusinkin vauvan ja omakotitalon.
Niin, tai sitten voi olla kuten minä ja asua 34-vuotiaana edelleen ulkomailla (5. maa menossa), vaihdella työpaikkoja ja asuntoja, olla edelleen sinkkuna (ei yhtään parisuhdetta ikinä), ei vauvakuumetta, kaikki omaisuus mahtuu edelleen pariin matkalaukkuun.
Voi toki jäädäkkin tuollaiseen päämäärättömyyteen, kunhan kerroin oman kokemukseni, Ja aika monen muunkin :)
Päämäärättömyys? En ole tuo sama, mutta itsekin näin reiluna kolmekymppisenä, jo lähes kymmenesti ulkomailla asuneena kummastuttaa tää perheellisten ainainen "päämäärän" viljely :D Eli elämässä on pakko olla päämäärä ja sen pitää olla vaginasta muksujen pyöräyttäminen? Ei voi elää elämäänsä niin että haluaa nähdä mahdollisimman paljon maailmaa ennen kuin kuolee?
En hauku perheellisiä, mutta perheelliset usein haukkuvat minua.
Minä haaveilin tuollaisesta 5 vuotta sitten, nyt olen 28 ja haaveet ovat ns. normalisoituneet...