Aloin pohtimaan, että onko teillä muilla parisuhteessa elävillä yhteisiä kiinnostuksen kohteita?
Harrastatteko yhdessä? Onko teillä jokin aihealue keskusteluissa, joista puhutte yhdessä?
- Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä pitkään ja viime aikoina olen herännyt siihen, ettei meillä ole juuri laisinkaan yhteistä. Ainoa asia, joka meitä yhdistää on lapsi ja nyt kun hänkin alkaa olla jo vanhempi, tuntuu, että viimeinenkin yhdessä tekeminen ja keskustelu on vähentynyt marginaaliin.
Olen toki yrittänyt, että istuisimme iltaa viinilasillisen ja mansikoiden kera samalla jutellen kaikesta, mitä mieleen juolahtaa. Viimeksi, kun istuimme, höpöttelimme hetken ja yllättäen mies kiskaisi viinit huiviin ja poistui sanaakaan sanomatta katsomaan telkkaria. Ensin luulin, että hän lähti vessaan, mutta kun odottelin ja odottelin, tajusin lopulta lähteä kurkkaamaan, että mikä ihme kestää. Olohuoneessahan tuo istui telkkariohjelmaan uppoutuneena. Ilmeisesti siis juttuni ja seurani eivät kiinnosta häntä ja televisiokin vie pidemmän korren.
Olemme keskustelleet, että suhteemme tilanne ei ole kovin hyvä tällä hetkellä. Ei läheisyyttä, ei yhteisiä puheenaiheita, ei yhteisiä harrastuksia. Syy ei yksin ole miehessä. Minua ei kiinnosta yhtään sen enempää hänen harrastuksensa tai tekemisensä kuin häntä minun. Yritimme tuossa vuosi pari sitten aloittaa käymään yhdessä kuntosalilla, mutta se jäi yhteen kertaan. En oikein tiedä, että mitä tässä kohtaa pitäisi tehdä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suuntaamme kohti väistämätöntä eli karikkoa.
Haluamme molemmat pelastaa suhteen, mutta keinoja siihen ei tunnu olevan. Olisiko joku ratkonut joskus samoja ongelmia? Miten selvisitte tilanteesta?
Kommentit (31)
Meillä yhteiset kohteet ovat rajoittuneet matkusteluun, leffojen katseluun ja siihen viinin ja mansikoiden syöntiin.
Ei meillä yhteisiä harrastuksia ole, mutta olemme kuitenkin toistemme parhaat ystävät.
Onko ap:n ongelma sittenkään yhteisen aktivisteetin puuttuminen? Voisiko perimmäinen ongelma olla yksinäisyys vai tunne-yhteyden puuttuminen?
Rakastelu on varmaankin merkittävin liima välillämme yhdessä vietetystä ajasta. Kun on aikaa (lomat, viikonloput), laitetaan ruokaa, viiniä, kynttilöitä, musiikkia, hierotaan öljyllä toisiamme ja rakastellaan. Sen jälkeen höpötellään niitä näitä yömyöhään.
Vaelletaan, sienestetään ja marjastetaan. Käydään matkoilla ja haaveillaan tulevista kohteista. Jokapäiväisessä arjessa käydään yhdessä iltakävelyillä, koiraa kouluttamassa, kokkaillaan ja käydään kaupassa silloin tällöin yhdessä, omissa liikuntaharrastuksissa jne. Meillä on ihan erilaiset työt ja molemmilla harrastuksia, joista toinen ei innostu, mutta kuitenkin paljon yhteistä.
Joku jo sanoi, niin kannattaa miettiä vakavasti lähteekö suhteeseen, jossa toisen kanssa ei ole yhteistä. Minullakin tämän löytäminen vaati eroja ja pakkien antamista. Se oli henkisesti raskasta, mutta halusin uskoa, että "oikea" löytyy.
Joo. Ollaan samalla alalla, joten vaikka työt ovatkin hyvin erilaisia niin niistä riittää kumpaakin kiinnostavaa juttua. Tykätään pitkälti samantyyppisistä kirjoista ja elokuvista, ruuasta ja musiikista, ei nyt yksi yhteen tietenkään mutta paljon.Käydään yhdessä keikoilla ja taidenäyttelyissä, ja luonto ja luonnossa liikkuminen on iso osa elämää. Politiikassakin ollaan hyvin pitkälle samaamieltä, ja yllättävän hyvin siihen nähden riittää juttua kun istutaan alas ja parannetaan maailmaa :)
Toki erojakin on, esim. liikuntaharrastukset ovat "omia", minä en lähde miehen mukaan hevibändin keikalle eikä hän tule mukaani käsityömessuille.
"Viiniä ja mansikoita"?
Niin. SINÄ halusit.
Miten ois kossua ja hookoon böötä? Ai ei kelpaa SULLE?
Teille siis pitäisi keksiä jotain yhteistä ja ihanata, joka kelpaisi SULLE?
Olen varmaankin hyvin onnekas. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita vaimon kanssa on scifistä metallimusiikkiin ja veneilyyn.
Pelaamme myös täysin vailla häpeää tiiminä tietokoneella. Omien lapsien suhtautuminen tähän on oolut molemmille huvituksen aihe. Mieleen on jäänyt mm. kun poika parin kaverinsa kanssa haastoi meidät Quakessa death matchiin säännöillä kymmenestä poikli ja lupasin itsestään "melko" varmoille teineille vitosen jokaisesta frägistä, jonka meistä saavat :D
Ikää on meillä 50 vuoden kahta puolen.
Me käymme yhdessä kävelyllä joka päivä, sataa tai paistaa. Samalla keskustelemme päivän tapahtumista ja siitä, mitä ympärillämme näemme. On se sitten koira, mielenositus tai erikoisesti pukeutunut kanssaihminen. Ulkoilussa on paljon hyviä puolia: Saa liikuntaa ja raitista ilmaa, ympärillä on puheenaiheita eikä ole telkkaria, kännykkää tai nettiä häiritsemässä.
Lisäksi pidämme yhdessä matkailusta ja käymme esimerkiksi yökerhossa tanssimassa, näyttelyissä, teatterissa, konserteissa jne. Kotona usein löydämme netistä jonkun hauskan jutun, josta sitten yhdessä keskustelemme.
Leffat, tv-sarjat, videopelit, hyvä ruoka...
Kuullostaa ehkä oudolta, mutta töiden jälkeen mukavinta on katsoa päivä yhdessä jotain kesken jäänyttä sarjaa tai pelata videopelejä. Tykkään myös katsoa, kun mies pelaa. Lapsia ei meillä ole, eikä tule lähimain olemaankaan. 25-v molemmat.
Meillä ei mieheni kanssa varsinaisesti yhteisiä harrastuksia ole, mutta kumpikin harrastaa omia juttujaan ja toisinaan tulee mukaan toisen juttuihin. Esimerkkinä itse käyn juoksemassa viikoittain, mieheni ei välitä lenkkeilystä mutta tulee kanssani talvisin muutaman kerran hiihtämään. Vastavuoroisesti lähden hänen mukaansa pilkille/ kesällä kalaan, vaikka vaan veneeseen istumaan seuraksi. Välillä käymme yhdessä pelaamassa biljardia/ sulkapalloa/ muuta höntsäilyurheilua. Yhteisenä kiinnostuksen kohteena voisi yleisellä tasolla sanoa luonnossa liikkumisen, vaikka teemmekin siellä erilaisia juttuja. Se kuitenkin yhdistää siinä määrin, että esim mieheni lähtiessä kalaan mökille, voin mennä mukaan keräämään sieniä. Arki-iltoina mies katsoo usein televisiota, itse olen huono istumaan ruudun ääressä. Haluaisin välillä käydä ravintolassa "pitkän kaavan mukaan" syömässä, tässä taas mieheni kärsivällisyyden puute nousee esiin. Kumpikin kuitenkin joustaa toisen suuntaan, välillä tehdään itsekseen, välillä yhdessä.
Minua ihmetyttää miten sellaiset parit ensinkään päätyy yhteen joilla ei ole yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Aikanaan kun deittailin, niin hyvin nopeasti mielenkiinto loppui jos ei ollut jotain yhteistä puheenaihetta/tekemistä. Sellaisten kanssa tapailin aina pisimpään, joilla oli samantyylisiä harrastuksia. Nykyisen miehen kanssa meillä on samankaltainen musiikkimaku, tv- ja leffamaku, tykätään tehdä ruokaa ja suunnitellaan aina esim. viikonlopun ruokia jo pitkin viikkoa, tykätään tissutella vaikka pullo viiniä puoliksi samalla kun laitetaan sitä ruokaa ja jutellaan samalla kaikenlaista. Käydään paljon ravintoloissa ja arvostellaan niitä keskenämme. Käydään keikoilla ja kesäisin festareilla. Molemmat tykätään myös matkustelusta ja suunnitellaan yhdessä tulevia reissuja. Vanhassa talossa asuvina suunnitellaan tulevia remontteja ja rempataan ja sisustetaan yhdessä. Erikseen käydään lähinnä treenaamassa (halutaan käydä vähän erilaisilla kuntosaleilla ja treenataan eri tavoilla).
Ihan mielenkiinnosta: miten jaksottuu 2-3 päivittäistä sekstausta? Aamulla herätessä eka, töiden jälkeen toka ja illalla ennen nukkumaanmenoa kolmas varvi?
Mietin vain kun itseäni ei aamulla klo 6 lenkille lähtiessä voisi seksi vähempää kiinnostaa, eikä myöskään töiden jälkeen oikein ehdi, kun tapaa ystäviä ja pitää hoitaa taloustyötkin. Normaalipäivänä vasta klo 20 aikaan rauhoittuu sen verran, että voisi seksiä alkaa ajatella. Meillä on seksiä ehkä 1-2 kertaa viikossa.