Vammaisiin ei panosteta? Yksi ihminen ja neljä avustajaa

Jos on hengityskoneessa oleva neliraajahalvaantunut, niin laitoshoito se vasta kalliiksi tulisikin. Eikä yksikään työntekijä ole ympäri vuorokauden töissä seitsemänä päivänä viikossa. Vammainen tarvitsee muutakin kuin avustajaa ja kuntakohtaisia eroja on. Eniten julkisuudessa valittavat autoilijat ja koiran omistajat vaikka heillä on kaikki hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Jos on hengityskoneessa oleva neliraajahalvaantunut, niin laitoshoito se vasta kalliiksi tulisikin. Eikä yksikään työntekijä ole ympäri vuorokauden töissä seitsemänä päivänä viikossa. Vammainen tarvitsee muutakin kuin avustajaa ja kuntakohtaisia eroja on. Eniten julkisuudessa valittavat autoilijat ja koiran omistajat vaikka heillä on kaikki hyvin.

Tietysti silloin, mutta onneksi monella tilanne ei ole niin paha. Apua tarvitaan menemiseen ja arjen pyöritykseen, eli normaalin elämän toimintoihin. Ja siis edelleen hyvä, että lähes normaali elämä näin onnistuu, mutta missä päin maailmaa saa neljä avustajaa normaalin elämisen tukemiseen (poislukien Pohjoismaat?). Voisiko joskus tunnustaa, että Suomessa on asiat hyvin? Ja hyvä niin.

Totta. Vanhuksia on laitoshoidossa n. 30 osastolla ja aamuhoitajia 4. Kehitysvammaisia laitoshoidossa osastolla 4 ja hoitajia tulee töihin aamuvuoroon 4. Lisäksi vielä heille palkatut henkilökohtaiset avustajat, joita saa myös laitoshoitoon. Porukkaa pyörii kuin pipoa , kun iltavuoro tulee vielä töihin. Kahvihuoneessa istuu 8 ihmistä ison pöydän ääressä miettimässä, että miten hoitaisivat 4 vammaista.

Kerropa missä jatkuvasti valitetaan vammaisjärjestöjen toimesta, että asiat olisi huonosti? Totta kai yksittäisiin epäkohtiin pitää puuttua vaikka yleisesti asiat olisivatkin ihan hyvin. Eihän asiat siitä paremmaksi kehity muuten. Vai kuinka moni ns tavallinen ihminen jättää valittamatta asioista (esim verotuksesta) siksi, että jossain Intiassa on asiat huonommin?

Jännä kirjoitus. Samalla myönnät, että tuskin tavallinen vammainen saa neljää avustajaa, vaan kyse on todellakin neliraajahalvaantuneesta, joka tarvitsee ympäri vuorokauden tarkkailua ja apua selvitäkseen HENGISSÄ.

Ja silti heti tuossa kumminkin kysyt, missä saa neljä avustajaa NORMAALIN ELÄMISEN tukemiseen.

Ei saa, ei saa Suomessakaan. Vaan aivan perushoitoon, siihen, ettei tukehdu tai että käännetään tarpeeksi usein tai pestään tai ruokitaan.

Normaalista elämisestä - työntekoineen ja harrastamisineen - jäädään todellakin hyvin, HYVIN kauas.

Mistä muuten näet sieltä mollista, että kyse on yhteiskunnan rahoista? Eikä siitä, että joku varakkaan suvun vesa palkkaa omin varoin itselleen avustajia?

Joka tapauksessa. SINUN LOGIIKALLASI SUOMESSA EI SOVI VALITTAA MISTÄÄN KOSKAAN. Koska varakkaan länsimaan asukkailöa nyt on keskimäärin aina asiat parhaiten tai liki parhaiten maailmassa.

Se on minusta aika hedelmätön lähtökohta. Minusta aina sopii valittaa, jos on valittamiselle sijaa ja jotain, joka kaipaa korjaamista.

Täydellisesti asiat nimittäin eivät ole. Olen oman autismikirjolaisen lapseni kanssa tullut huomaamaan, että kunnat ovat säästäneet todella rankalla kädellä kaikesta, mistä voivat. Erityisopetuksesta, avustajista (joita ei rikkaassa Helsingissä saa esimerkiksi lapselleni, ei ole koskaan saanut), terapioista. Kaikesta.

Ehkä lapseni on liian lähellä normaalia, ja siksi välionputoaja. Mutta samaa kokemusta olen kuull vaikeavammaistenkin omaisilta. Että nykyään on paljon vaikeampi saada jopa lakiin kirjattuja tukia.

Ja siitä, ap hyvä, siitä pitääkin valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kerropa missä jatkuvasti valitetaan vammaisjärjestöjen toimesta, että asiat olisi huonosti? Totta kai yksittäisiin epäkohtiin pitää puuttua vaikka yleisesti asiat olisivatkin ihan hyvin. Eihän asiat siitä paremmaksi kehity muuten. Vai kuinka moni ns tavallinen ihminen jättää valittamatta asioista (esim verotuksesta) siksi, että jossain Intiassa on asiat huonommin?

Komppi!

Totta kai Suomessa, rikkaassa länsimaassa, on asiat paremmin myös vammaisten kohdalla kuin monessa muussa maassa.

Se ei tarkoita, etteikö kuntien säästövimmaa vastaan pitäisi pitää ääntä.

5

Vierailija kirjoitti:

Jännä kirjoitus. Samalla myönnät, että tuskin tavallinen vammainen saa neljää avustajaa, vaan kyse on todellakin neliraajahalvaantuneesta, joka tarvitsee ympäri vuorokauden tarkkailua ja apua selvitäkseen HENGISSÄ.

Ja silti heti tuossa kumminkin kysyt, missä saa neljä avustajaa NORMAALIN ELÄMISEN tukemiseen.

Ei saa, ei saa Suomessakaan. Vaan aivan perushoitoon, siihen, ettei tukehdu tai että käännetään tarpeeksi usein tai pestään tai ruokitaan.

Normaalista elämisestä - työntekoineen ja harrastamisineen - jäädään todellakin hyvin, HYVIN kauas.

Mistä muuten näet sieltä mollista, että kyse on yhteiskunnan rahoista? Eikä siitä, että joku varakkaan suvun vesa palkkaa omin varoin itselleen avustajia?

Joka tapauksessa. SINUN LOGIIKALLASI SUOMESSA EI SOVI VALITTAA MISTÄÄN KOSKAAN. Koska varakkaan länsimaan asukkailöa nyt on keskimäärin aina asiat parhaiten tai liki parhaiten maailmassa.

Se on minusta aika hedelmätön lähtökohta. Minusta aina sopii valittaa, jos on valittamiselle sijaa ja jotain, joka kaipaa korjaamista.

Täydellisesti asiat nimittäin eivät ole. Olen oman autismikirjolaisen lapseni kanssa tullut huomaamaan, että kunnat ovat säästäneet todella rankalla kädellä kaikesta, mistä voivat. Erityisopetuksesta, avustajista (joita ei rikkaassa Helsingissä saa esimerkiksi lapselleni, ei ole koskaan saanut), terapioista. Kaikesta.

Ehkä lapseni on liian lähellä normaalia, ja siksi välionputoaja. Mutta samaa kokemusta olen kuull vaikeavammaistenkin omaisilta. Että nykyään on paljon vaikeampi saada jopa lakiin kirjattuja tukia.

Ja siitä, ap hyvä, siitä pitääkin valittaa.

Olette varmaan väliinputoajia, omaishoidossa olevat usein ovat, eli hoidettava "liian terve". En laita ko. ilmoituksen linkkiä, mutta vastaavia ilmoituksia on suht usein. Eikä ole tietenkään ilmoituksen jättäjän syy, jos käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja. Tasapuolisesti palveluja ei taideta jaeta, yksi jo yläpuolella kirjoitti vanhushoidon tilasta ja sinä omastasi. ap

Jos ei pahalla, niin millä sitten, ap?

Katoppas, kun vammaiset tarvitsevat muutakin kuin avustajia. Jos jollakin on 4 avustajaa, se tarkoittaa että hän tarvitsee apua ympäri vuorokauden. Sen järjestämiseen tarvitaan 4 ihmistä koska työaikalainsäädäntö.

Avustajan lisäksi tai sijasta vammainen voi tarvita paljon muutakin, ja ongelmana on se kun kunnat tarjoavat mitä sattuu, miten sattuu, laista pahemmin piittaamatta. Se mitä palveluita vammainen saa, on periaatteessa riippuvainen tarpeesta mutta käytännössä kunnan hyvästä tahdosta. Fakta on, että vammaiset eivät läheskään aina saa sitä tukea mihin ovat oikeutettuja ilman tappelua ja jopa oikeudenkäyntejä. Huonoimmassa asemassa ovat tietysti ne jotka ovat heikoimmassa kunnossa ja joilla ei ole omaisia pitämässä puolta. On myös tavallista että tuen tarve arvioidaan alakanttiin säästösyistä. Joten juu, vammaisia tuetaan, mutta eri asia on, tuetaanko riittävästi. 

Vammainen voi tarvita esim. pyörätuolin tai muita apuvälineitä, taksikyytejä välttämättömien menojen hoitamiseksi (kun avustajat ei kanna vammaista selässään ympäriinsä), lyhytaikaista laitoshoitoa tai muita asumispalveluita, vammaistukia, kuntoutusta jne.

Esimerkiksi: minulla on asperger. Tarvitsen saattajaa asiointikäynneille koska ihmisten kanssa kommunikoiminen livenä on hyvin raskasta tai saatan uupua matkalle. Yksin minun ei ole turvallista liikkua asioilla. Tämä tietysti kuormittaa perhettäni => saamme siis vähän tukea korvaukseksi. Välillä käyn neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa joka parantaa toimintakykyäni ja auttaa minua elämään normaalimpaa elämää. Juuri nyt mietinnässä on, saisinko taksimatkoja sillä perusteella että liikkuminen julkisilla on minulle niin vaikeaa mm. aistiyliherkkyyksien ja uupumisen takia. 

Arjessani on paljon hankaluuksia ja esteitä, mutta voin helposti kuvitella että joku ap:n kaltainen olisi intopinkeänä paheksumassa jos tietäisi että meillä nostetaan vammaistukea. Eihän asperger  näy päälle päin vaan näytän ihan tavalliselta nuorelta naiselta joka on ulkona seuralaisen kanssa. Nähdäkseni vaikeuteni täytyy seurata elämääni lähempää kuin ohikulkijan on mahdollista.

Ulkopuolisen on hyvin vaikea tietää mitä erilaisten vammojen ja elämäntilanteiden hoitaminen vaatii. Villi arvaus: ennen tätä postaustani ap ei tiennyt edes sitä että aspergerit voivat olla oikeutettuja vammaispalveluihin. Jos ei tiedä, ei kannattaisi hirveästi huudella.

T: palsta-aspeger

Vierailija kirjoitti:

Jos on hengityskoneessa oleva neliraajahalvaantunut, niin laitoshoito se vasta kalliiksi tulisikin. Eikä yksikään työntekijä ole ympäri vuorokauden töissä seitsemänä päivänä viikossa. Vammainen tarvitsee muutakin kuin avustajaa ja kuntakohtaisia eroja on. Eniten julkisuudessa valittavat autoilijat ja koiran omistajat vaikka heillä on kaikki hyvin.

Eikö tuollaiselle ihmiselle olisi lopettaminen armollisempaa? + lisäksi yhteiskunnalle iso säästö.

Mitä iloa on sille ihmiselle itselleen tuosta tilanteesta??

Vierailija kirjoitti:

Kerropa missä jatkuvasti valitetaan vammaisjärjestöjen toimesta, että asiat olisi huonosti? Totta kai yksittäisiin epäkohtiin pitää puuttua vaikka yleisesti asiat olisivatkin ihan hyvin. Eihän asiat siitä paremmaksi kehity muuten. Vai kuinka moni ns tavallinen ihminen jättää valittamatta asioista (esim verotuksesta) siksi, että jossain Intiassa on asiat huonommin?

Näin on, yleisellä tasolla vammaisasiat on Suomessa järjestetty hyvin, jopa esim. moneen muuhun länsimaahan (esim. Yhdysvaltoihin) verrattuna, mutta yksittäisiin epäkohtiin tulee silti puuttua eivätkä muut kuin nämä epäkohtiin puuttumiset ylitä uutiskynnystä. Miksi jokin tiedotusväline julkaisisi näyttävin otsikoin, että suomalainen vammaisjärjestö on iloinen siitä, että täällä on asiat paremmin kuin Intiassa?

Kyllä kehujakin satelee ruohonjuuritasolla. Olen itse jossain määrin vammaiseksi luokiteltavissa, koska minulla on neurologinen sairaus. Olen lukemattomat kerrat netissä kehunut suomalaista järjestelmää, jossa kalliin lääkityksen saa sairauteeni Suomessa automaattisesti, 100% korvattuna, kun esim. Yhdysvalloissa lääkärin suosittelemaa lääkitystä ei saa, jos vakuutusyhtiö päättää, ettei sitä makseta (ja niin tapahtuu käytännössä monille). Tämä nyt on vähän eri asia kuin henkilökohtaiset avustajat yms., mutta laajassa tarkastelussa samasta asiasta on kyse.

Välillä ihmettelen kyllä, miten kauan yhteiskunnallakaan rahaa riittää esim. ilmaisiin (tai lähes) Taksimatkoihin. Yli sata euroa päivässä viitenä päivänä viikossa siihen, että vammainen pääsee pariksi tunniksi johonkin virikehommaan. Tai kuulovammaiselle nuorelle, joka käyttää kuulolaitetta ja käy normaalia koulua ja harrastaa normaalisti, vaikka bussilla pääsisi ovelta ovelle. En tajua.

Vierailija kirjoitti:

Välillä ihmettelen kyllä, miten kauan yhteiskunnallakaan rahaa riittää esim. ilmaisiin (tai lähes) Taksimatkoihin. Yli sata euroa päivässä viitenä päivänä viikossa siihen, että vammainen pääsee pariksi tunniksi johonkin virikehommaan. Tai kuulovammaiselle nuorelle, joka käyttää kuulolaitetta ja käy normaalia koulua ja harrastaa normaalisti, vaikka bussilla pääsisi ovelta ovelle. En tajua.

Niin. Et tajua koska sinulla ei ole kokonaiskuvaa tämän vammaisen tilanteesta toisin kuin niillä joiden tehtävä on avustuksista päättää.

Suurin ongelma vammaispalveluissa on se, että laitoshoitoa ollaan purkamassa. Hädin tuskin palvelukodissa toimeen tulevia työnnetään omiin koteihin asumaan. Siellä sitten käy hyvällä tuurilla aamuisin joku katsomassa, että olet päässyt vessaan ja illalla joku tulee tarkistamaan, että olet muistanut syödä päivän lääkkeesi. Henkilökohtaisten avustajien tuntimäärät ovat monen kohdalla liian pienet, jolloin vammaisen mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, jossa pääsisi edes joskus oman kodin ulkopuolelle, on todella mitätön. Omaishoitajien taakkaa lisätään, mutta se ei suinkaan näy rahallisena korvauksena eivätkä omaishoitajat voi pitää lomaa, kun väliaikaisia hoitopaikkoja kotona asuville ei ole tarpeeksi tai ne maksavat liian paljon, jolloin kunnat eivät suostu antamaan niihin maksusitoumuksia.