Lue keskustelun säännöt.
Mies loukkaa loukkaamasta päästyään ja.,
22.07.2017 |
.. Tuntuu pitävän jotenkin minua vähemmässä arvossa. On sanonut mm. Kuinka pitää minua vain tavallisena suominaisena ja kuinka kanssani on ollut hirveää olla ja syyttää minua suunnilleen kaikesta huonosta elämässään . Olisi siis ilman minua "menestynyt rikas jne" mies on 40v. Ja tuntuu olevan tosi sitoutumiskammoinen eikä todellakaan ole sitoutunut ihan täysillä suhteeseen ja minun tietty pitää olla jne mutta sit ei kuitenkaan eroa halua mutta ei suhdekaan etene plus nuo loukkaukset hiljattain. Satuttanut minua tosi paljon tilanteeseen nähden jossa olen ollut ehdottomasti se enemmän rakastava ja omistautuva osapuoli. Pystyykö tämmöisestä ikinä toipumaan? Tai voiko koskaan oikeasti antaa anteeksi kun on tullut syvästi loukatuksi toisen käytöksellä ja sanoilla?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
No mikäs teitä pitää yhdessä? Kantapäät vastakkain ja menoksi.
Olen samaa sanonut miehelle! Hän kuitenkin tahtomalla tahtoo jatkaa suhdetta. Minua huolestuttaa eniten se kuinka hän pitää itseään täydellisenä ja minua syyttää kaikeksi huonoksi. Ja tarpeen tullen saa asetelman näyttämään siltä että olen se huono ja hän se hyvä. Kaiken tuon lyttäyksen jälkeen + että hän tahtoo jatkaa suhdetta olen lähinnä huolissani, minkälainen ihminen hän on. Jotenkaan ei vaikuta normaalilta enää. Vai onko tämä kovinkin normaalia? Mielestäni vain alistamista ja epäkunnioitusta ja pilkkana pitämistä minua kohtaan.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mies haluaa jatkaa suhdetta kanssassi koska olet niin hyvä kynnysmatto. Miehellä on ikäkriisi ja hän tarvitsee syntisäkin, jotka hakata, koska ei voi syyttää itseään.
Sun pitää nyt päättää haluatko olla miehen nyrkkeilysäkki vai et.
No ei todellakaan ole normaalia, sinuna lähtisin heti enkä taakseni katsoisi. Jonain päivänä voi muuttua väkivallaksi se käytös. Sitäkö odotat? Jos toista rakastaa ei ole tarvetta alistaa ja nöyryyttää, ei ole tervejärkisen tapa toimia tuo miten sinua kohdellaan. Lopeta ihmettely ja toimi. Sanon kokemuksesta.
Meillä on miehen kanssa vähän samanlaista dilemmaa. Ilman lapsia tuskin oltaisiin yhdessä. Pienestäkin riidasta mies haukkuu minua tavallisesti lehmäksi ja narsistiksi. Hänelle ei saisi huomauttaa mistään esim siisteydestä. Hän on myös sanonut, ettei usko, että löytäisin ikinä ketään muuta jos eroasimme. Viimeksi kun keskustelimme totesin hänelle, että en itse asiassa usko, että olisin kovin pitkään yksin, koska saan aika usein huomiota vastakkaiselta sukupuolelta ja minusta ollaan kiinnostuneita. Hän selkeästi järkyttyi tästä koska on ajatellut, että uskon itsekin etten voisi saada parempaa.
Sinä et tarvitse eroon miehen lupaa. Lusikat jakoon ja parempaa katselemaan.
En ikinä katsoisi kumppania, joka puhuu minulle epäkunnioittavaan sävyyn. Me olemme tiimi yhdessä ja jos se muuksi muuttuu on parempi lähteä. Asiat voivat riidellä, mutta haukkumiseen ja toisen lyttäämiseen ei minun kanssani tarvitse lähteä. Suosittelen samaa muillekin. Hyviä miehiä on roppakaupalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mies haluaa jatkaa suhdetta kanssassi koska olet niin hyvä kynnysmatto. Miehellä on ikäkriisi ja hän tarvitsee syntisäkin, jotka hakata, koska ei voi syyttää itseään.
Sun pitää nyt päättää haluatko olla miehen nyrkkeilysäkki vai et.
Tää oli hyvä! Tosiaan tuntuu hän kriiseilee elämänsä kanssa ja saa jotain pönkitystä kun rakastan häntä niin paljon. Kynnysmattona tuntuu että
Olenkin! On aika karmeaa käyttää toisen rakkautta niin vuositolkulla. Tässä tuskin on mistään ihan normaalista ihmisestä kyse? Olen miettinyt voisiko hänella olla jokin muukin "ongelma". Jotenkaan vain tuo itsensä korostus ja lyttäys ja kynnysmattona pitäminen ja hiljattain jopa siihen pakottaminen mietityttää aika lailla. Miten tuollaisesta pääsee ihan oikeasti eroon ja ilman että lyttää minua koko kylälle selän takana?
No jatka ihmeessä jos sulle merkkaa mitä muut ajattelee tai sanoo. Oma on elämäsi. Tee ihan mitä haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille, että herra on hyvä ja lähtee sitten rikastumaan, minä pysyn tästä lähtien pois jaloista häiritsemästä. Uutta kämppää vaan hakuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet saanut itsellesi narsissin. Se on huono juttu ja tuo sinulle epäonnen, suosittelen että pakkaat kamasi ja muutat kauas tästä kierosta narsissista. Pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mies haluaa jatkaa suhdetta kanssassi koska olet niin hyvä kynnysmatto. Miehellä on ikäkriisi ja hän tarvitsee syntisäkin, jotka hakata, koska ei voi syyttää itseään.
Sun pitää nyt päättää haluatko olla miehen nyrkkeilysäkki vai et.
Tää oli hyvä! Tosiaan tuntuu hän kriiseilee elämänsä kanssa ja saa jotain pönkitystä kun rakastan häntä niin paljon. Kynnysmattona tuntuu että
Olenkin! On aika karmeaa käyttää toisen rakkautta niin vuositolkulla. Tässä tuskin on mistään ihan normaalista ihmisestä kyse? Olen miettinyt voisiko hänella olla jokin muukin "ongelma". Jotenkaan vain tuo itsensä korostus ja lyttäys ja kynnysmattona pitäminen ja hiljattain jopa siihen pakottaminen mietityttää aika lailla. Miten tuollaisesta pääsee ihan oikeasti eroon ja ilman että lyttää minua koko kylälle selän takana?
Hän haukkuu sinua edessä- ja takanapäin jo nyt, siis mitä väliä? Ne uskovat ketkä haluavat - totuus paljastuu sitten aikanaan. Nyt pakkaamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
.. Tuntuu pitävän jotenkin minua vähemmässä arvossa. On sanonut mm. Kuinka pitää minua vain tavallisena suominaisena ja kuinka kanssani on ollut hirveää olla ja syyttää minua suunnilleen kaikesta huonosta elämässään . Olisi siis ilman minua "menestynyt rikas jne" mies on 40v. Ja tuntuu olevan tosi sitoutumiskammoinen eikä todellakaan ole sitoutunut ihan täysillä suhteeseen ja minun tietty pitää olla jne mutta sit ei kuitenkaan eroa halua mutta ei suhdekaan etene plus nuo loukkaukset hiljattain. Satuttanut minua tosi paljon tilanteeseen nähden jossa olen ollut ehdottomasti se enemmän rakastava ja omistautuva osapuoli. Pystyykö tämmöisestä ikinä toipumaan? Tai voiko koskaan oikeasti antaa anteeksi kun on tullut syvästi loukatuksi toisen käytöksellä ja sanoilla?
Ihme kitinää suomi-naiselta, samalla kyllä niin odotettua. No vähänkö kannattaisi olla parempi ihminen ja nainen, kuten on kohteliaasti pyydetty. Mikä on, kun ei kestetä kritiikkiä kun kerran tarvii heti uhriutua. Aivan varmasti miehesi kritiikki on täysin aiheellista ja osuu 100% oikeaan osoitteeseen. Ainakin volinasta päätellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.. Tuntuu pitävän jotenkin minua vähemmässä arvossa. On sanonut mm. Kuinka pitää minua vain tavallisena suominaisena ja kuinka kanssani on ollut hirveää olla ja syyttää minua suunnilleen kaikesta huonosta elämässään . Olisi siis ilman minua "menestynyt rikas jne" mies on 40v. Ja tuntuu olevan tosi sitoutumiskammoinen eikä todellakaan ole sitoutunut ihan täysillä suhteeseen ja minun tietty pitää olla jne mutta sit ei kuitenkaan eroa halua mutta ei suhdekaan etene plus nuo loukkaukset hiljattain. Satuttanut minua tosi paljon tilanteeseen nähden jossa olen ollut ehdottomasti se enemmän rakastava ja omistautuva osapuoli. Pystyykö tämmöisestä ikinä toipumaan? Tai voiko koskaan oikeasti antaa anteeksi kun on tullut syvästi loukatuksi toisen käytöksellä ja sanoilla?
Ihme kitinää suomi-naiselta, samalla kyllä niin odotettua. No vähänkö kannattaisi olla parempi ihminen ja nainen, kuten on kohteliaasti pyydetty. Mikä on, kun ei kestetä kritiikkiä kun kerran tarvii heti uhriutua. Aivan varmasti miehesi kritiikki on täysin aiheellista ja osuu 100% oikeaan osoitteeseen. Ainakin volinasta päätellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.. Tuntuu pitävän jotenkin minua vähemmässä arvossa. On sanonut mm. Kuinka pitää minua vain tavallisena suominaisena ja kuinka kanssani on ollut hirveää olla ja syyttää minua suunnilleen kaikesta huonosta elämässään . Olisi siis ilman minua "menestynyt rikas jne" mies on 40v. Ja tuntuu olevan tosi sitoutumiskammoinen eikä todellakaan ole sitoutunut ihan täysillä suhteeseen ja minun tietty pitää olla jne mutta sit ei kuitenkaan eroa halua mutta ei suhdekaan etene plus nuo loukkaukset hiljattain. Satuttanut minua tosi paljon tilanteeseen nähden jossa olen ollut ehdottomasti se enemmän rakastava ja omistautuva osapuoli. Pystyykö tämmöisestä ikinä toipumaan? Tai voiko koskaan oikeasti antaa anteeksi kun on tullut syvästi loukatuksi toisen käytöksellä ja sanoilla?
Ihme kitinää suomi-naiselta, samalla kyllä niin odotettua. No vähänkö kannattaisi olla parempi ihminen ja nainen, kuten on kohteliaasti pyydetty. Mikä on, kun ei kestetä kritiikkiä kun kerran tarvii heti uhriutua. Aivan varmasti miehesi kritiikki on täysin aiheellista ja osuu 100% oikeaan osoitteeseen. Ainakin volinasta päätellen.
Kestän kyllä kritiikkiä ja koko ajan olen yrittänyt olla parempi ja parempi. Kunnes vihdoin olen oivaltanut että tässä on kysymys jostain täysin muusta. Hyvin sairaasta tunteilla leikkimisestä ja hän rakastaa nähdä minuun sattuvan. Meillä on se etu tässä että emme asu yhdessä. Paras vain lopettaa yhteydenpito kokonaan! Kiitos vastauksista :) Kaikesta mollauksesta huolimatta olen yrittänyt ajatella että kyllä fiksut tajuavat ettei miehen oma käytös minua kohtaan ole normaalia!
Hmm onkohan mun ex? Missäpäin vaikuttaa tai nimikirjaimet?
En käsitä ihmisä jotka kuuntelevat haukkumista vuosikausia tekemättä mitään ja valittavat kohtelustaan tänne mutteivat ota neuvoja vastaan.AINA voi Suomessa lähteä huonosta parisuhteesta. Ei siihen kenenkään lupia tarvita, se on puhtaasti ilmoitusasia. Kaikki vastaväitteet ovat omaa yksinjäämisen pelkoa ja muita typeriä tekosyitä.
Olet läheisriippuvainen uhriutuja, joka tavallaan nauttii tilanteestaan, koska ei pyri siitä pois. Montako kertaa olet täälläkin ulissut miehen haukkumisesta. Haet täältä vain sääliä.
Jotkut vain nauttivat vallantunteesta toisen yli ja menevät siinä koko ajan hiukan pidemmälle nähdäkseen mihin kaikkeen toinen on valmis alistumaan. Tällainen pikkuhiljainen vedättäminen yleensä tuhoaa alistuvan osapuolen normaalin todellisuuden tajun niin, että meno on lopulta sellaista, mistä alkuaikoina olisi tullut kenkää oitis. Itse olen ollut pitkään tällaisessa liitossa, kunnes lopputuloksena olisi ollut joko väkivaltainen kuolema (jomman kumman) tai lähtö. Valitsin jälkimmäisen.
No mikäs teitä pitää yhdessä? Kantapäät vastakkain ja menoksi.