Taas hermostuin miehelle turhasta
Tänään meillä oli mukava aamupäivä. Kävelylenkki, elokuva, romanttista aikaa... Olin todella onnellinen.
Siehen puhelin soi kahden maissa ja hänen kaverinsa pyytelivät ulos. Vajaan tunnin päästä mies oli jo käynyt suihkussa, pukenut ja laittanut hiuksensa. Minua otti päähän, kun olisin halunnut grillata yhdessä illalla jne.
Mutta emme olleet edes sipineet mitään illaksi. Eli mies ei pettänyt mitään lupausta. Toisaalta, ei hän suostukaan tekemään mitään suunnitelmia, että esim. ensi lauantaina ollaan kahdestaan koko päivä. Minulle jäi (taas) sellainen olo, että minun kanssa voi olla, kunnes tulee jotain parempaa.
Mies oli eilenkin liikenteessä kavereidensa kanssa, ja taas piti nähdä samat tyypit. Ja kun yritin sanoa jotain, mies syytti nalkuttamisesta.
Sanoin lopuksi, että ehkä voka onkin minussa, kun en ole järjestänyt itsellenikin tekemistä kevareiden kanssa. Mutta minun ystävistäni lähes kaikilla on perhe tai poikaystävä, jonka kanssa he ovat. Ei voida spontaanisti vain lähteä ulos.
Pahoitin mieleni kuitenkin kai turhaan, kun ei meillä ollut niitä suunnitelmia. Ehkä lähdenkin tuöhuoneelle ja suunnittelen ensi viikon työt. Siellä voin olla vaikka huomiseen asti, kun ei meillä ollut niitä suunnitelmia. :-)
Miksi miehen menot ärsyttävät minua niin paljon? Ja miksi minä olen huomionkipeä ja haluaisin lomalla viettää yhdessä kokonaisia päiviä? Olenko luuseri?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minun mielestä voi olettaa, että parisuhteessa haluaa viettää aikaa myös puolison kanssa. Ei tietenkään koko aikaa, mutta alamäki alkaa siinä vaiheessa, kun toinen otetaan itsestäänselvyytenä.
Ja kun toisen läheisyydenkaipuu ohitetaan "nalkutuksena". Tiestysti olisi eri asia, jos ap haluaisi miehen olevan kotona koko ajan. Mutta ei puolentoista kuukauden yhteisellä kesälomalla ole liikaa vaadittu, että mies viettäisi kolme viikonloppua (eli max. 9 päivää) vaimonsa kanssa. Ja ihan vaikka suunnitellusti.
Kyllä se mies sanoisi kavereilleen ei, jos hän olisi mieluummin sinun seurassasi
Meillä on paljonkin yhteisiä mielenkiinnon kohteita: elokuvat, luontodokumentit, historia ja monet musiikin tyylit. Avioliiton alussa istuimme tuntikaupalla yhdessä vaikka puistossa ja vain puhuimme. Ymmärrän, että ns. ensihuuma haihtuu, mutta ettei mitään voida sopia etukäteen. Ja tosiaan tuo lapsen saaminen. Ei onnistu minun puolestani, jos ei ole mahdollista sanoa kavereille ei, kun pyytelevät kaupungille.
Myönnän, että esim. viime syksynä en panostanut ulkonäkööni paljoakaan, kun tein töitä liikaakin. Mutta se oli siksi, että mies oli työttömänä ja vielä karenssissa. Jollain piti lainat maksaa. Tämän vuoden käveen puolella oma työtilanne helpotti ja jaksoin taas meikatakin ja kiinnostua omasta ulkonäöstä. Ehkä myös siksi, että pitkästä aikaa oli varaa ostaa puuteri ja uusi huulipuna.
Nyt laitoin kavereille viestejä, että kuka ehtii tavata ensi viikolla. On jo sovittuna pari lenkkeilyä ja yksi päivällinen. Eli ena aio nalkuttaa edelleenkään. Ja ennen kaikkea halua nauttia viimeisestä lomaviikostani.
Ap
Ei myöskään ole reilua, ettei mies suostu sopimaan kanssasi suunnitelmia, vaan roikuttaa sinua aina saatavilla olevana kakkosvaihtoehtona, jonka voi dumpata milloin vain jos parempaa ilmaantuu ja kaikki päätösvalta teidän yhteisestä ajastanne on näin miehellä.
Nainen nyt ryhtiä elämään. Hommaa harrastus, etsi uusia kavereita ja lähde ulos! Mies pitää sinua varmana nakkina, joka odottaa ja on aina valmis viettämään aikaa. Kerää itsevarmuutta ja pidä itsesi kiireessä, johan alkaa seurasi miestä kiinnostaa. Lupaan sen.
Älä missään nimessä tee lasta, joutuisit juurikin siihen yh:n asemaan. Jos haluat lapsen, etsi aikuinen mies rinnallesi.
Vierailija kirjoitti:
Nainen nyt ryhtiä elämään. Hommaa harrastus, etsi uusia kavereita ja lähde ulos! Mies pitää sinua varmana nakkina, joka odottaa ja on aina valmis viettämään aikaa. Kerää itsevarmuutta ja pidä itsesi kiireessä, johan alkaa seurasi miestä kiinnostaa. Lupaan sen.
Minulla on ystäviä ja harrastuksia. On myös henkisesti raskas työ hoitoalalla. Kaipaan vain nyt kesälomalla sitä, että saisimme parisihteellemme aikaa. Edelleen: mies saa minun puolestani mennä kavereidensa kanssa paljonkin. Mutta joskus haluaisin vain sopia, että tänä lauantaina puhelimet laitetaan pois ja vietetään koko päivä ns. parisuhdeaikaa. Eli kavereiden kanssa voi puhua ja viestitellä - mutta kerrankin voi sanoa myös, että nyt en lähde ulos, vaan olen vaimoni kanssa.
Olen siis vanhustenhoitoalalla, missä teen pitkiäkin päiviä. Olen myös työvuorovastaava, ja välillä tuntuu nyt siltä, että olisi parempi olla töissä lomallakin. Siellä on niin suuri määrä vanhuksia, jotka tarvitsevat apua. Itse ajattelin, että kun en pitänyt edes talvilomia, nyt saisin itse läheisyyttä kotona.
Ja kyllä: on rankkaa jakaa omaa läheisyyttä töissä ja jaksaa siellä kaikkien vaippojen keskellä, jos ei ole mitään suunniteltua kivaa omalle lomalle. Rakastan työtäni, mutta kaipaan joskus itsellenikin läheisyyttä ja koskettelua.
Ap
Ite olisin sanonut, että jos minun kanssani olo on hänelle joku rangaistus niin voidaan pistää lusikat jakoon vaikka saman tien.