Ei syö ei..
Meidän tyttö 1 v 1 kk ei syö juuri mitään. Vajaa vuoden ikäiseksi söi 4 kk ikäisten mössöruokaa ja ihan kohtuullisia määriä, tosin ei ikinä aukaissut suutaan. Nyt kun pitäisi syödä kokkareista ruokaa niin juuri mitään ei mene. Meidän päivän ruokamäärät ovat seuraavat (imetän vielä) : aamulla ei mitään, päivällä 1/3-4 osaa isosta vauvanruokapurkista, välipalaksi muutaman lusikallisen hedelmää, illallinen 1/3-4 osaa isosta vauvanruokapurkista, illalla pari lusikkaa puuroa.
Tiedän että imettämisen lopettaminen voisi lisätä ruokahalua, mutta kun se lopettaminenkaan ei niin vain onnistu.
Miten syötätte lasta joka pyörittää päätään, huiskii lusikkaa, heittelee tavaroita lattialle? Onko muilla tällaista?
Kommentit (11)
Siis antanut, jotain, ei kovin mausteista, mitä itse syötte?
Tai silpunnut pieniä palasia lautaselle, että saa itse syödä vaikka sormilla..Siinä sivussa saattaisi onnistua antamaan lusikallakin jotakin?
En muista mitä meillä syötiin, mutta kaikki kieltäytyivät purkkijutuista (paitsi hedelmä ja marjajutuista).
Tuo vuoden ikä taisi tosiaan olla vähän hankala, mutta muistelen, että alkoivat aika nopeasti syödä ihan tavallista ruokaa. (Välillä tosin niin pieniä annoksia, että piti antaa monta ateriaa pävässä).
Älä lannistu! Varmasti jossakin vaiheessa innostuu.
Ai niin, minäkin imetin aika pitkään, noin 18 kk asti, jokaista lasta ja kyllä sen lopettamisen jälkeen ruokaa alkoi mennä ihan eri tavalla. Juomista puhumattakaan.
Meillä oli alusta asti neidin kädessä oma lusikka jolla haroi enemmän tai vähemmän omaa suuta kohti ruokaa. Oppikin sitten aika pienenä syömään itse. Mutta siinä kun sai itse kokeilla syömistä samalla niin äiti pystyi syöttämään " salakavalasti" koko purkin nopsaan.
Nyt meidän tyttö on 2v ja tosin nyt antaisin myös neuvoksi suoraan perheen ruokaan siirtymisen. Tuo purkkiruoka on kätevä ja pitkään helppo, mutta kun pitäisi sitten siirtyä normaaliruokaa, tuntuu purkkiruoka vaan maistuvan. Joten kannattaisi tosiaan antaa sitä itse tehtyä ainakin toisella aterialla näin alkuun. Tottuisi sitten nopeasti.
Kaverit ovat antaneet jo tosi pienestä palasia esim. lihapullista ja perunoista joita sitten taapero on itse napsinut suuhunsa. Eihän sen ruoan tarvi aina sisältää kastiketta yms.
Ei mitään purkkiruokaa tuon ikäiselle, hänhän voi syödä jo samaa kuin te muut. Anna ruoka lautaselle, anna syödä käsin vaan ihan ronskisti. Pieniä sormipalasia ja lusikalla voit autella.
Meillä on samanikänen toi tyttö ja sama ongelma!Minäki imetän viel,en oo sen huomannu vaikuttavan ruoka-haluun,koska on päiviä,niinkuesim tänää et en oo kovin paljon imettäny!
Meiän neidin normaali(!!??) päivänmenu on tällänen:
Aamulla vaikka ½ tai 1/4 leikkelemakkarasiivu,kun oon kokeillu jukurtin,hedelmäsoseen,
Lounaalla esim. 5 makaronia
Välipalaks pari tl hed.sosetta
Iltaruuaks sama ku lounaalla ja
iltapalaks pari lusikallista jukurttia JOS käy hyvä säkä!
Neiti siis syö tismalleen samaa ruokaa ku me,ipanoitten purkkiruuat ei uppoo ollenkaa..Ja neiti syö ite,ihan turha on yrittää syöttää,no okei joskus kun neiti on oikeen armollinen hän suostuu syötettäväksi:D:D:D:D:D:D:D:D:D:D!!
Tää on siis meiän kolmonen ja aivan erilainen ku noi isommat,kyllä noi on syöny jo pienestä pitäen hyvin,joka päivä sama sähellys ton ruokailun kanssa:I!
Mutta uskon että neiti syö sit ku on nälkä ja pärjää vähemmälläki..kai..En enää jaksa stressata asiasta ku ei se sillä muutu mikskää..
Päivän yhdeksi ateriaksi aluksi tavallista kotiruokaa ja toiseksi ateriaksi sitten vaikka purkkiruokaa, niin pikkuhiljaa tottuu... Meillä tottui ajan myötä niin hyvin, ettei nirsolle kelpaa enää mauttomat purkkiruuat! Kyllä se siitä!
joten kaikki mahdolliset allergiat ja muut sairaudet on vuosien myötä tutkittu, mitään ei vaan ole löytynyt. 3-vuotta täytettyään jotain tapahtui...yhtäkkiä alkoi ruoka maistumaan. Joulun tienoilla kertoi ensimmäistä kertaa itse " äiti, mulla on nälkä" , arvatkaa meinasko tältä äipältä itku päästä onnesta! Huonosti syövän lapsen kanssa arki voi käydä aika raskaaksi, tsemppiä kovasti ja varmasti tilanne jossain vaiheessa helpottaa. Meillä nykyään hienosti syövä 4-vuotias. Pikkuveli onkin sitten osoittautunut ihan toisenlaiseksi näissä syömispuuhissa. Kyllä nyt tuntuu että pääsee lapsen kanssa todella helpolla, kun syömiseen menee n. 5 minuuttia, ruokaa pitää lappaa suuhun kauhealla vauhdilla :-) Suosittelen myös siirtymään kotitekoiseen ruokaa ja lisää ruokaan teelusikallinen öljyä tai muuta rasvaa, jotta saa varmasti tarpeeksi rasvaa ravinnosta. Kannattaa vaan rohkeasti kokeilla erilaisia sormiruokia, hedelmiä jne., jospa joku olisikin sellainen mikä maistuisi.
aiemmin on syönyt hyvin, mutta yhtäkkiä ruokailut menivät ihan hirveäksi taisteluksi, ja lopulta tällä viikolla ei uppoa enää mikään. Ainoastaan muutama maissinaksu menee päivässä. Maitoa sentään juo. Lääkärikirjasta luin että maitoa ei saisi antaa normaalia enempää, koska se vie nälän tunteen. Mutta minkäs teet, kun ukkeli huutaa ja itkee nälissään eikä suostu muuta kuin maitoa ottamaan? Meillä tätä syömättömyyttä on jatkunut vasta viikon verran, mutta on kyllä ihan hirveän turhauttavaa tarjota ruokaa, jota ei syödä yhtään. Huuto on kova, eli nälkä olisi, mutta mikään ei kelpaa. Kaikkea on yritetty tarjota, myös sormiruokaa ja lusikka on pojalla ruokailujen aikana omassakin kädessä.
Uupunut äiti
Voisin tästä aiheesta pitää varmaan esitelmän, mutta yritän tiivistäen kertoa meidän pojan syömishistoriasta ;)
Alle 1-vuotiaana pojan syöminen oli tosi vaikeaa. Söi vain 4kk ikäisten hienoja soseita ja niistäkin kelpasi vain 2 sorttia. Sai ilmeisesti ruoka-aversion yhdestä ruokailusta, jossa soseen lisäksi tarjottiin perunaa, jota ei oltu kovinkaan hienoksi saatu muussattua. Sen jälkeen syöminen meni todella vaikeaksi. =/
Vähän auttoi kun ruoan kanssa tarjosi makeaa sosetta. Omena-porkkana sosetta laitettiin " kyytipojaksi" aina lusikkaan. Sen avulla niitä hienoja soseita saatiin menemään. Sitten 1-vuotiaana alettiin antamaan myös raejuustoa " kyytipoikana" , sekin auttoi.
Karkeampaan ruokaan siirtyminen kesti tosi kauan. Sen joutui tekemään todellakin hissukseen ja vähän kerrallaan. Mutta lopulta se onnistui ja päästiin noista hienoista soseista eroon. Pojan ollessa noin 1½-vuotias jäivät purkkiruoat historiaan!!
Pojalla on sittemmin todettu allergioita, joten ruokailuongelmat ovat varmasti osaltaan johtuneet niistäkin. On kyllä myös nirso ja varsinainen sihtikurkku.
Kärsivällinen näissä syömähommissa pitäisi vaan jaksaa olla. Meidänkin pojan syömiset paranivat " kuin taikaiskusta" , kun päätin etten enää stressaa siitä mitä ja miten paljon poika syö. Ja todellakin hitaasti pitää edetä, varsinkin tuo hienommasta karkeampaan ruokaan siirtyminen. Jos lapsi on vähänkään ns. sihtikurkku, ei kannata kiirehtiä. Hitaasti hyvää tulee tässäkin asiassa.
Mukavia ruokailuhetkiä :)
T. Eltsun mami
Meillä esikoinen söi vauvana valmiita purkkiruokia suurimmaksi osaksi ja muistan että isoin ongelma oli nimenomaan ruoan maun muuttuminen, kun siirryttiin vajaa 1 vuotiaana tavalliseen ruokaan ja kokkareet myös häiritsivät osaltaan. Kannattaa alkuun vaikka soseuttaa tavallinen ruoka lapselle, lisäämällä nestettä esim.maitoa annokseen saat sen vieläkin hienommaksi ja kannattaa suosia vähän aikaa esim. perunaa ja kastikkeita, joilla harjoittelu on helppo aloittaa. Niin ja onko teidän pienellä intoa syödä itse? Se on monen nirson taaperon apu eli lusikka omaan käteen ja syömään ja siinä sivussa voi sitten itse sujauttaa lusikallisia taaperon suuhun. Vihannesten makuun tuoreena olisi myös hyvä oppia ja hyvä keino alkuun on sekoittaa soseannokseen tomaatin " sisuslihat" ja raastaa sekaan kuorittua kurkkua.
Meillä on muut lapset syöneet äidin tekemiä soseita ja niistä on ollut helppo siirtyä tavalliseen ruokaan. Alkuun meillä oli sama systeemi kuin jollakin toisella vastaajalla tässä eli lounas syötiin tuttua sosetta ja päivälliseksi koko perheen kanssa samaa ruokaa ja lapsi on saanut syödä itse. Tietysti seuraavien lasten kohdalla sisarusten esimerkki on ollut parasta opetusta :) Tämä järjestely takasi sen että lapsi sai joka päivä kunnon ruoan, vaikkei tavallinen ruoka vielä olisi kauheasti maistunutkaan. Kyllä teilläkin lähtee varmasti syöminen pian sujumaan!
Eli tykännyt niistä kokkareisista soseista, vaan söi sitten mielummin ihan oikeaa ruokaa palasina, ja välillä kun syötiin purkkeja niin käytettiin niitä 5kk purkkeja....... Eli hienon soseen syöminen silloin tällöin reissun päällä tai hätävarana ei myöskään mitenkään häirinnyt oikean ruuan syömistä
Ensinnäkin, tuossa vuoden tienoilla ruuan määrä vähenee yleensä kaikilla taaperoilla. Pian taas alkaa maistua. Ja varmaan voisit tosiaan antaa " oikeaa" ruokaa jo, maulla on jo väliä tuossa iässä. Meillä mentiin n. 10kk asti sileillä soseilla ja sitten hiljalleen meni tavallista ruokaa. Mutta 8kk purkit jäi meillä välistä.
En ehtinyt lukea muiden kommentteja, joten toivottavasti en kovin paljon toista.
Anna lusikka käteen, anna sormiruokaa (perunan palasia, hedelmää, leipää tms). Tosi turhauttava vaihe, tiedän, jos lapsi ei syö. Oma 1,5-vuotiaani on aina ollut huono syömään ja jos tulee huono kausi syömisessä, silloin ei syödä melkein mitään.