Ystäväpariskunnan nainen moittii minua, koska haluaisin että mieskin hoitaisi omaa lastaan
Oltiin siis reissussa ystäväpariskunnan kanssa ja meillä molemmilla pariskunnilla on pienet lapset. Ystäväpariskunnan nainen tuntuu olevan hieman konservatiivisempi arvoissaan ja hänen mielestään lapsen hoitaminen kuuluu pääasiassa naiselle, kun taas minä olen sitä mieltä, että tietenkin molemmat vanhemmat hoitavat omaa lastaan. Ollaan siis miehen kanssa molemmat työelämässä, joten tähän ei nyt auta mitkään "anna miehen rauhassa lomailla kun se käy raskaissa töissä" -lässytys. Ja ei, ennen lapsen tekoa mies ei osoittanut minkäänlaista merkkiä siitä, että aikoo luistaa lapsensa hoidosta. Näköjään hän vain tajusi, että lapsen hoito ei olekaan hänen juttunsa, joten siksi mun pitää koko ajan patistaa, ohjeistaa ja neuvoa, koska oma-aloitteisuutta asian suhteen ei ole. Ja kun tuo ystäväpariskunnan nainen moitti minua koko reissun ajan siitä, että patistan miestä lapsen hoitoon, niin voi jumalauta! Että kävi hermoon. En saanut sanottua vastaan, koska hämmennyin jotenkin niin paljon tuollaisista moitteista, mutta jos vielä ollaan enemmänkin tekemisissä niin pitäisi kai kehitellä joku piikittelevä vastaus hänelle...
Kommentit (13)
Sanot että teidän perheessä lasten tekemiseen tarvitaan molempia ja sillä perusteella myös lasten hoitamiseen tarvitaan molempia, sillä jo lasta tehdessä velvollisuus on molemmilla eikä se velvollisuus häviä raskautuessa tai lapsen syntyessä.
Vierailija kirjoitti:
No eihän se sinun tehtävä oo huolehtia miten ystäväperheessä työnjako menee? Jokainen huolehtii oman perheensä
Lähinnä mua vaan ärsyttää tuon naisen moitteet minua kohtaan. Eihän sinun logiikkasi mukaan häntäkään pitäisi paskan vertaa kiinnostaa meidän perheen toimintatavat, mutta silti hän kokee oikeudekseen moittia minua. Piti päästä tänne avautumaan, koska miehellekään en voi avautua hänen ystävänsä vaimosta.
ap
Ystäväparikunta on ehkä huomannut, että patistelet liikaa miestä. Kynnys huomauttaa asiasta lienee kuitenkin erittäin korkea.
432434324 kirjoitti:
Ystäväparikunta on ehkä huomannut, että patistelet liikaa miestä. Kynnys huomauttaa asiasta lienee kuitenkin erittäin korkea.
Mitä on liika patistelu?
ap
Kurja tilanne. Ensi kerralla sitten tiedät mitä on tulossa ja voit yrittää varautua puolustamaan itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies kotonakaan toimi oma-aloitteisesti?
Ei.
ap
No tottakai sen miehenkin pitää lapsia hoitaa, ja ei se teidän ystäväpariskunnalle kuulu, miten te lapsenne kasvatatte.
Moiti sinä ystäväpariskunnan miestä kun tämä ei osallistu lastensa hoitoon. :P No ei vaan, sano että teillä molemmat vanhemmat hoitaa lasta ja miestä täytyy joskus käskeä jos se ei itse tajua.
Miten kappalejaot on niin vaikeita? Varmaan ihan asiaa kerroit, mutten jaksa vaivautua, kun samaan pötköön kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin siis reissussa ystäväpariskunnan kanssa ja meillä molemmilla pariskunnilla on pienet lapset. Ystäväpariskunnan nainen tuntuu olevan hieman konservatiivisempi arvoissaan ja hänen mielestään lapsen hoitaminen kuuluu pääasiassa naiselle, kun taas minä olen sitä mieltä, että tietenkin molemmat vanhemmat hoitavat omaa lastaan. Ollaan siis miehen kanssa molemmat työelämässä, joten tähän ei nyt auta mitkään "anna miehen rauhassa lomailla kun se käy raskaissa töissä" -lässytys. Ja ei, ennen lapsen tekoa mies ei osoittanut minkäänlaista merkkiä siitä, että aikoo luistaa lapsensa hoidosta. Näköjään hän vain tajusi, että lapsen hoito ei olekaan hänen juttunsa, joten siksi mun pitää koko ajan patistaa, ohjeistaa ja neuvoa, koska oma-aloitteisuutta asian suhteen ei ole. Ja kun tuo ystäväpariskunnan nainen moitti minua koko reissun ajan siitä, että patistan miestä lapsen hoitoon, niin voi jumalauta! Että kävi hermoon. En saanut sanottua vastaan, koska hämmennyin jotenkin niin paljon tuollaisista moitteista, mutta jos vielä ollaan enemmänkin tekemisissä niin pitäisi kai kehitellä joku piikittelevä vastaus hänelle...
Ehkä tuota pariskunnan naista kävi hermoon jatkuva "ohjeistuksesi" (jäkätys). Ei mukavintaa kuunneltavaa lomareissulla jos yhden suu käy koko ajan ja komennukset satavat. Ehkä parempi molemmille, että lomailette erillään? Ja sinulle koe: kokeilepa kuinka mies selviäisi ihan yksin ilman ohjeistuksia lastenhoidosta. Ei varmasti sinun tavallasi, mutta hommat tulisi hoidettua ja mieskin saattaisi innostua lapsista kun saa tehdä asiat omalla tavallaan ilman jatkuvaa "ohjeistusta". Näin meillä, eri tavat hoitaa asioita mutta arki sujuu ja kaikki tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin siis reissussa ystäväpariskunnan kanssa ja meillä molemmilla pariskunnilla on pienet lapset. Ystäväpariskunnan nainen tuntuu olevan hieman konservatiivisempi arvoissaan ja hänen mielestään lapsen hoitaminen kuuluu pääasiassa naiselle, kun taas minä olen sitä mieltä, että tietenkin molemmat vanhemmat hoitavat omaa lastaan. Ollaan siis miehen kanssa molemmat työelämässä, joten tähän ei nyt auta mitkään "anna miehen rauhassa lomailla kun se käy raskaissa töissä" -lässytys. Ja ei, ennen lapsen tekoa mies ei osoittanut minkäänlaista merkkiä siitä, että aikoo luistaa lapsensa hoidosta. Näköjään hän vain tajusi, että lapsen hoito ei olekaan hänen juttunsa, joten siksi mun pitää koko ajan patistaa, ohjeistaa ja neuvoa, koska oma-aloitteisuutta asian suhteen ei ole. Ja kun tuo ystäväpariskunnan nainen moitti minua koko reissun ajan siitä, että patistan miestä lapsen hoitoon, niin voi jumalauta! Että kävi hermoon. En saanut sanottua vastaan, koska hämmennyin jotenkin niin paljon tuollaisista moitteista, mutta jos vielä ollaan enemmänkin tekemisissä niin pitäisi kai kehitellä joku piikittelevä vastaus hänelle...
Ehkä tuota pariskunnan naista kävi hermoon jatkuva "ohjeistuksesi" (jäkätys). Ei mukavintaa kuunneltavaa lomareissulla jos yhden suu käy koko ajan ja komennukset satavat. Ehkä parempi molemmille, että lomailette erillään? Ja sinulle koe: kokeilepa kuinka mies selviäisi ihan yksin ilman ohjeistuksia lastenhoidosta. Ei varmasti sinun tavallasi, mutta hommat tulisi hoidettua ja mieskin saattaisi innostua lapsista kun saa tehdä asiat omalla tavallaan ilman jatkuvaa "ohjeistusta". Näin meillä, eri tavat hoitaa asioita mutta arki sujuu ja kaikki tyytyväisiä.
Olen kokeillut. Jos lapsella on nälkä, tyrkkää lapsen minulle tai sanoo, että lapsella on nälkä. Jos vaippa pitäis vaihtaa, tuo lapsen minulle ja sanoo, että vaippa pitäis vaihtaa. Kun minä sanon, että no kyllä sä sille varmaan ruokaa osaat tehdä tai vaihtaa vaipan, niin heti alkaa kyselytulva että miten kyseinen toiminto suoritetaan. Joudun "jäkättämään" joka tapauksessa kun latelen niitä ohjeita.
ap
No eihän se sinun tehtävä oo huolehtia miten ystäväperheessä työnjako menee? Jokainen huolehtii oman perheensä