Kuinka pitkä aika ilman hellyyttä, halauksia, seksiä vaikuttaa mielialaasi
negatiiivisesti? Ja millaiseksi muutut ilman näitä asioita?
Kommentit (12)
Ilman seksiä pärjään oikeastaan aika hyvin. Itsetyydytys on mukavaa puuhaa, saan orgasmini silläkin tavalla.
Ilman halauksia ja hellyyttä en pärjää paria viikkoakaan, muutun ahdistuneeksi. Mutta toisaalta olen sinkkuaikoinakin ollut hyvä hankkimaan näitä, vaikkei miestä ole ollutkaan. Olen "koskettelija" ja halailen myös ystäviäni, voin silitellä siskoni tukkaa tai kutitella veljenpoikaa - suomalaisessa kulttuurissa epidemian lailla esiintyvä kosketuksenpuute ei pidempikestoisena ole koskaan koskenut minua. Suosittelen!
N 30v.
Ei mitenkään, koska en halua puolisoani metriä lähemmäksi. Koskettelu ei ole meille tärkeää, vaan keskustelu.
Parisuhteessa vai sinkkuna? Parisuhteessa ehkä pari viikkoa, sinkkuna on mennyt oikein hyvin jo 25 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Ilman seksiä pärjään oikeastaan aika hyvin. Itsetyydytys on mukavaa puuhaa, saan orgasmini silläkin tavalla.
Ilman halauksia ja hellyyttä en pärjää paria viikkoakaan, muutun ahdistuneeksi. Mutta toisaalta olen sinkkuaikoinakin ollut hyvä hankkimaan näitä, vaikkei miestä ole ollutkaan. Olen "koskettelija" ja halailen myös ystäviäni, voin silitellä siskoni tukkaa tai kutitella veljenpoikaa - suomalaisessa kulttuurissa epidemian lailla esiintyvä kosketuksenpuute ei pidempikestoisena ole koskaan koskenut minua. Suosittelen!
N 30v.
Täytyy jatkaa tähän, että on aivan eri asia olla ilman hellyyttä parisuhteessa. Siinä alkaa omanarvontunto laskemaan, ahdistus pakkautumaan ja itsetunto karisemaan jo parissa kuukaudessa tuntuvasti. Sinkkuna hellyydenkaipuu on normaali osa elämää ja sen kompensoimisesta kirjoitin ylempänä. Parisuhteeseen itselläni kuuluu vahva oletus fyysisestä läheisyydestä ja sen puute alkaa syödä ihmistä. Kaukosuhteessa taas kestää em. keinoilla, koska pakko on.
N 30v.
No muutaman kuukauden jälkeen oon tässä vielä hengissä, mutta eihän tässä mieliala ole mikään parhain.
Joo, ei tässä ole saanut halauksia, pusuja ja saati seksiä varmaan puoleentoista vuoteen. Olen alkanut inhota miestäni ja ero on todennäköisesti edessä enemmin tai myöhemmin.
Ei sellaista aikaa ole. Tällä hetkellä tuntuu, että voisin olla vaikka loppuikäni ilman.
Ilman halauksia kestän pari päivää. Viikko ilman seksiä ja sekoan täysin. Huudan, raivoa ja sanon ottavani eron. Ja ikää on 50v.
Viikko ilman seksiä, niin käyn kärttyisäksi. Ilman hellyyttä ja haleja pari päivää on se raja. Jossei tilanne helpotu piakkoin tuon ajan jälkeen, niin käyn passiiviseksi ja välinpitämättömäksi.
Eropäätöksestä eteenpäin olen nauttinut jokaisesta hetkestä, kun olen saanut olla yksin. En kaipaa hellyyttä enkä seksiä, vaan vapautta, sitä, että saan olla oma itseni 24/7. Mieluummin siis ilman, kun vastaanottaisin sitä ihmiseltä, jota en arvosta.
No tämä 20 vuotta on ollut turhan pitkä aika. Kohta vois jo löytää noita asioita... Olen muuttunut varautuneeksi jatkuvasta torjunnasta johtuen. Masentaakin välillä.