Epäreilu isovanhempi

Missä kohtaa mielestänne menee raja, milloin mummo tai vaari on liian epäreilu suhteessa lapsenlapsiin?
Minkälaista epäreiluutta voi vielä katsoa sormien läpi?

Meillä on esim. tällaista, että isovanhemmat "hyvittivät" meidän lasten kivan lomapäivän serkuille ostamalla leluja heille, mutta meidän lapsille ei. Kuitenkaan homma ei toimi samoin toisinpäin, serkkujen kivoja reissuja ei hyvitetä meidän lapsille. (Mielestäni on täysin kummallista rueta tällaisia juttuja tasottamaan muutenkaan enkä muuten odottaisikaan että meidän lapsille korvattaisiin leluilla toisten kivat kokemukset.) Kaikenlaista tällaista pientä tapahtuu, mistä tulee tunne, että meidän lapset ovat isovanhemmille eriarvoisia.

Olen itse loukkaantunut tästä lasten puolesta, onko teidän mielestä syytä? Voiko tällaiselle tilanteelle tehdä mitään..? Puhuminen ei ole auttanut. Pitääkö vain antaa olla ja toivoa etteivät lapset tästä kärsi. Isovanhempien seura on heille kuitenkin rakasta ja tärkeää. Käytännössä ongelma on lasten kateus serkkuja kohtaan...olen puhunut lapsille, ettei rueta kostamaan serkuille tätä kun he ovat syyttömiä mutta silti huomaan kateutta olevan ilmassa.