Asenteellinen juttu!

http://www.vauva.fi/artikkeli/lapsi/kasvatus/nain_ikaero_vaikuttaa_sisa…

Parin vuoden ikäero tietää melko varmaa sodankäyntiä.

Miten ne voivatkaan riidellä noin paljon? Jatkuvaa toisen härnäystä ja ärsyttämistä. Puuh!

Arkitodellisuus tukee samaa kuin mitä tutkimuksetkin kertovat: eniten riitelevät sisarukset, joilla on 2–4 vuotta ikäeroa. Jos ikäero on suurempi, lasten taidot ja mielenkiinnon kohteet alkavat olla kauempana toisistaan. Silloin riitoja poikiva vertailu- ja kilpailuasetelma menettää merkitystään.

Riidat syntyvät useimmiten taitojen vertailusta. Kun esikoinen loihtii legolinnoituksen, kuopus hajottaa sen nopeasti. Siitä syntyy mekkala, tietysti, mutta samalla opitaan jotakin tärkeää. Nuorempi oppii, että legoista voi rakentaa hienoja torneja, kun ne asettaa päällekkäin. Vanhempi oppii kärsivällisyyden lisäksi ylpeyttä omasta osaamisestaan. Aikuisen ei tarvitse puuttua jokaiseen sisarusten välienselvittelyyn. Niin kauan kuin kina ei ylly fyysiseksi tai julmaksi kiusaamiseksi, tilannetta voi seurata rauhassa sivusta.
Kuka onkaan syyllinen?

Kun vanhempi puuttuu riitaan, hänen on oltava tarkkana omasta oikeudenmukaisuudestaan. Syyllinen ei aina ole esikoinen, joka on kiusannut pienempäänsä.

Jos vanhempi toruu jompaakumpaa osapuolta väärin perustein, riita ehkä loppuu, mutta pinnan alle jää kytemään: minua ei kohdeltu reilusti.

Lapsi ei koe riitelyä samalla tavoin kuin aikuinen. Riidat ovat osa hänen elämäänsä: ensin leikitään yhdessä, sitten kiljutaan kiukusta ja vähän tönäistään, sitten leikitään taas. Jos lapselta kysyy erityisen räjähdysherkän päivän päätteeksi, riiteleekö hän paljon sisaruksensa kanssa, vastaus saattaa hyvinkin olla hölmistynyt: ”En tietenkään, miten niin?”

Kun alle kouluikäinen lapsi riitelee, hän ei ajattele kiusaavansa. Hän vain ilmaisee tahtoaan ja pitää puoliaan. Lapset oppivat kiusaamaan toisiaan tietoisesti vasta 5–6-vuotiaina.

Anna Pihlajaniemi: Taas ne tappelee, Meidän Perhe 6/2011.

Missään ei puhuta noin vuoden ikäerosta, kuten omilla lapsillani on ja mikä juuri olisi kiinnostanut. Aivan kuin sellaista ikäeroa ei voisi olla, vaikka hyvinkin tiedän muutamia.