Onneton rakastuminen ja itsemurha ratkaisuna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuat varmaan olevasi lapsellinen ja typerä. Veisit lapsiltasi äidin vain siksi, että sinä et nyt saanut sitä mitä halusit. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Laitatko lapsesi kärsimään lapsellisuutesi vuoksi? Pakkomielteesi laimenee kyllä ajan myötä.

Sinun on helppo sanoa noin, jos olet saanut elämässäsi ilmaista rakkauttasi ja vielä sanut rakkautta takaisinkin. Osa meistä ei ole IKINÄ kokenut sitä.

4

Kyllä. Saan ilmaista rakkautta lapsiltani. Parisuhdetta tai muuta sellaista ei ole. Sinäkin voisit hieman yrittää tajuta, että sinulla on lapsia, jotka tarvitsevat sinua. Olet vanhempi, joten lasten tarpeet tulevat ensin, ei sinun tarpeesi saada aikuista rakkautta joltain akalta. Mutta ei. Minä, minä, minä... Kun en saa tuota naista, niin tapanpa itseni. Grow up, Will you.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuat varmaan olevasi lapsellinen ja typerä. Veisit lapsiltasi äidin vain siksi, että sinä et nyt saanut sitä mitä halusit. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Laitatko lapsesi kärsimään lapsellisuutesi vuoksi? Pakkomielteesi laimenee kyllä ajan myötä.

Sinun on helppo sanoa noin, jos olet saanut elämässäsi ilmaista rakkauttasi ja vielä sanut rakkautta takaisinkin. Osa meistä ei ole IKINÄ kokenut sitä.

4

Kyllä. Saan ilmaista rakkautta lapsiltani. Parisuhdetta tai muuta sellaista ei ole. Sinäkin voisit hieman yrittää tajuta, että sinulla on lapsia, jotka tarvitsevat sinua. Olet vanhempi, joten lasten tarpeet tulevat ensin, ei sinun tarpeesi saada aikuista rakkautta joltain akalta. Mutta ei. Minä, minä, minä... Kun en saa tuota naista, niin tapanpa itseni. Grow up, Will you.

Tuo #4 ei ollut ap, tosin ilmeisesti vastaavassa tilanteessa. Ilmeisesti olet aina kuitenkin halutessasi saanut rakkaussuhteen tai tarpeesi ovat erilaiset. En minäkään tiennyt yli kolmekymppiseksi, että rakastuminen voi tuntua näin intensiiviseltä, nimittäin "ensirakkauteni" ei ole mitään verrattuna siihen, mitä olen kokenut tässä muutamien viime kuukausien aikana. En tiennyt, että tällaista tunnetta ja kaipuuta voi edes olla. En tiennyt, että toisen ihmisen läheisyys ja läsnäolo voivat tuntua _niin_ hyviltä kuin hänen kanssaan. Se tunne häntä kohtaan on niin voimakasta ja syvää, että valitettavasti kaikki muu romanttinen jää sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuat varmaan olevasi lapsellinen ja typerä. Veisit lapsiltasi äidin vain siksi, että sinä et nyt saanut sitä mitä halusit. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Laitatko lapsesi kärsimään lapsellisuutesi vuoksi? Pakkomielteesi laimenee kyllä ajan myötä.

Sinun on helppo sanoa noin, jos olet saanut elämässäsi ilmaista rakkauttasi ja vielä sanut rakkautta takaisinkin. Osa meistä ei ole IKINÄ kokenut sitä.

4

Kyllä. Saan ilmaista rakkautta lapsiltani. Parisuhdetta tai muuta sellaista ei ole. Sinäkin voisit hieman yrittää tajuta, että sinulla on lapsia, jotka tarvitsevat sinua. Olet vanhempi, joten lasten tarpeet tulevat ensin, ei sinun tarpeesi saada aikuista rakkautta joltain akalta. Mutta ei. Minä, minä, minä... Kun en saa tuota naista, niin tapanpa itseni. Grow up, Will you.

Tuo #4 ei ollut ap, tosin ilmeisesti vastaavassa tilanteessa. Ilmeisesti olet aina kuitenkin halutessasi saanut rakkaussuhteen tai tarpeesi ovat erilaiset. En minäkään tiennyt yli kolmekymppiseksi, että rakastuminen voi tuntua näin intensiiviseltä, nimittäin "ensirakkauteni" ei ole mitään verrattuna siihen, mitä olen kokenut tässä muutamien viime kuukausien aikana. En tiennyt, että tällaista tunnetta ja kaipuuta voi edes olla. En tiennyt, että toisen ihmisen läheisyys ja läsnäolo voivat tuntua _niin_ hyviltä kuin hänen kanssaan. Se tunne häntä kohtaan on niin voimakasta ja syvää, että valitettavasti kaikki muu romanttinen jää sen jälkeen.

Pitäisikö teidän nyt selvittää ovatko tunteet molemminpuoleisia niin pääsisi tuosta eteenpäin. Kun hormonit oikein sekoittavat pään on kaikki ruusunpunaista ja hullua. Tunne voi kuitenkin olla vain oman pään sisällä ja silloin ymmärtää ettei kyse ole mistään todellisesta. Joskus ihminen voi "seota" ihastumisesta mutta fiksu ihminen selvittää asian jotta tilanne ei jää pysyväksi ja voi elää jälleen normaalisti jos suhdetta ei tule. Lapset tarvitsevat äitiään!

Mulla on sama. No mitään itsaria en ole tekemässä, ole näes jo aikuinen. Mutta oih. Löysin geneettisen matchini ja sielun veljeni. Hän selvästi vaistosi saman mutta mitään ei tule tapahtumaan. Olen todelliseksi tietotekniikan velhoksi ja neiti etsiväksi paljastunut ja kerännyt hänestä kaiken mahdollisen tiedon. Nolottaa pelkkä ajattelukin jos joku itseäni stalkkeroisi yhtä innokkaasti.

Taasko sinä määkit täällä sen vanhemman uskovaisen naisen perään, joka ei ole edes lesbo? Älä jaksa. Jos hän suhtautuu Jumalan sanaan vakavasti wi häntä kiinnosta vähääkään mitä sinulla on esittää.

Onko ap. se siihen lääkäriinsä ihastunut? Vastaus on että kärsi ja tunteet laimenee pikkuhiljaa. Yritä kaivaa rationaalinen puoleksi esiin ja ajatella tietoisesti,että teillä ei voi koskaan olla yhteistä tulevaisuutta.

Oletko siis ihan aikuinen ihminen, jos lapsiakin kai jo on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuat varmaan olevasi lapsellinen ja typerä. Veisit lapsiltasi äidin vain siksi, että sinä et nyt saanut sitä mitä halusit. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Laitatko lapsesi kärsimään lapsellisuutesi vuoksi? Pakkomielteesi laimenee kyllä ajan myötä.

Sinun on helppo sanoa noin, jos olet saanut elämässäsi ilmaista rakkauttasi ja vielä sanut rakkautta takaisinkin. Osa meistä ei ole IKINÄ kokenut sitä.

4

Kyllä. Saan ilmaista rakkautta lapsiltani. Parisuhdetta tai muuta sellaista ei ole. Sinäkin voisit hieman yrittää tajuta, että sinulla on lapsia, jotka tarvitsevat sinua. Olet vanhempi, joten lasten tarpeet tulevat ensin, ei sinun tarpeesi saada aikuista rakkautta joltain akalta. Mutta ei. Minä, minä, minä... Kun en saa tuota naista, niin tapanpa itseni. Grow up, Will you.

Tuo #4 ei ollut ap, tosin ilmeisesti vastaavassa tilanteessa. Ilmeisesti olet aina kuitenkin halutessasi saanut rakkaussuhteen tai tarpeesi ovat erilaiset. En minäkään tiennyt yli kolmekymppiseksi, että rakastuminen voi tuntua näin intensiiviseltä, nimittäin "ensirakkauteni" ei ole mitään verrattuna siihen, mitä olen kokenut tässä muutamien viime kuukausien aikana. En tiennyt, että tällaista tunnetta ja kaipuuta voi edes olla. En tiennyt, että toisen ihmisen läheisyys ja läsnäolo voivat tuntua _niin_ hyviltä kuin hänen kanssaan. Se tunne häntä kohtaan on niin voimakasta ja syvää, että valitettavasti kaikki muu romanttinen jää sen jälkeen.

Kyse ei ole mistään rakkaudesta, vaan siitä, että sinun pitää tajuta, että vanhempana sinulla on vastuu lapsistasi. Kyse ei ole siitä saanko minä suhteen halutessani, tai millaiset tarpeet minulla on vaan se, että elämässä ei aina saa niitä asioita joita haluaa. Siihen joutuu tyytymään. Minulla on ihanat lapset, enkä ikinä veisi heiltä äitiä.

Ihan turhaa potemista!

Rakkaus kestää kaksi vuotta ja sitten se on ohi!

Oikeesti, olet aikuinen!

Sulla on lapset!