Lue keskustelun säännöt.
Kyllä vaan löytyy huonosti käyttäytyviä lapsia/ perheitä
14.07.2017 |
Olen jotenkin kuvitellut naukumisen kamalista perheistä ja lapsista olevan turhaa, no eipä ole.
Nyt kun on tehnyt paljon pikkureissuja tänä kesänä, on tullut aivan kamalaa porukkaa vastaan.
Melkein ne on niitä aivan kahjona riehuvia kakaroita jotka käy muiden päälle ja tuhoaa paikkoja ja äidit hajamielisenä nenä kiinni puhelimessa hokevat lapsen nimeä.
Järkyttävää.
Kommentit (5)
Eikö näitä vanhempia oikeasti yhtään hävetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut vaikeammat lapset uskoo vaan tukkapöllyä, mutta sitä ei saa antaa. Pakko on vanhempien tyytyä nimen hokemiseen.
Juurikin tuo kieltämisen laiskuus ottaa aivoon. "Jeja-Pekka, älä viitti, Jeja-Pekka, älä juokse, Jeja-Pekka usko jo ettei äiti tykkäää..." lässynlää ja kersa kiljuu ja juoksee, hajottaa paikan. Ja vanhemmat vaan yrittävät selittää piiitkällisesti, ettei tuollainen ole sopivaa.
Miksei sitä lastaan voi ottaa vaikka niskalenkkiin ja sanoa tiukasti, että lopeta! Tai häipyä sieltä paikasta kokonaan. Ei aina tarvitse tukistaa tai huutaa, tiukka kuri ja suoraviivaiset seuraukset toimii. Pelkkä uhkailu menettää tehonsa, jos ei sitä toteuta, eli kannattaa uhata sellaisella, jonka voi tehdä, jos ei uskota.
Ja pitää kestää se huuto ja märinä, joka siitä protestina seuraa. Se ei ole lapsen psyykelle pahasta, vaan ihan terve reaktio saada sitä, mitä haluaisi jatkaa. Mutta rajat on rakkautta!
Vierailija kirjoitti:
Juurikin tuo kieltämisen laiskuus ottaa aivoon. "Jeja-Pekka, älä viitti, Jeja-Pekka, älä juokse, Jeja-Pekka usko jo ettei äiti tykkäää..." lässynlää ja kersa kiljuu ja juoksee, hajottaa paikan. Ja vanhemmat vaan yrittävät selittää piiitkällisesti, ettei tuollainen ole sopivaa.
Miksei sitä lastaan voi ottaa vaikka niskalenkkiin ja sanoa tiukasti, että lopeta! Tai häipyä sieltä paikasta kokonaan. Ei aina tarvitse tukistaa tai huutaa, tiukka kuri ja suoraviivaiset seuraukset toimii. Pelkkä uhkailu menettää tehonsa, jos ei sitä toteuta, eli kannattaa uhata sellaisella, jonka voi tehdä, jos ei uskota.
Ja pitää kestää se huuto ja märinä, joka siitä protestina seuraa. Se ei ole lapsen psyykelle pahasta, vaan ihan terve reaktio saada sitä, mitä haluaisi jatkaa. Mutta rajat on rakkautta!
Joo eikä se ollut kiinni edes mistään et siinä oli jo perhellä kaikki keinot käytössä, vaan tää mummukin siellä museossa ei oikeasti katsettaan nostanut siitä luurista, vaan hoki vaan sen pojan nimeä.
Oikeasti jäin oikein tuijottamaan naista, kun poikien käytös oli niin karmeaa. Toisia lapsia tönittiin ja museon tavaraa heittelivät pitkin lattioita. En olisi uskonut että tuollaisia on olemassa.
Eläinpuistossa jo iso tyttö pyöritti ja pyöritti karusellia ja äiti istui ja hoki lapsen nimeä.. " lopeta* lopeta* lopeta*"
Järjetöntä! Pysäytin sitten karusellin niin että likka löi siihen vatsansa ja keräilin omani kyydistä pois ja jatkettiin matkaa.
Eräässä museossa eilen pari pikkupoikaa oli vallanneet yhden koko näyttelyn itselleen. Löivät ja tönivät muita lapsia, rekvisiittaa oli revitty, tavarat heitelty ympäriinsä. Ja mummu oli juuri tälläinen hokija.
Eräässä eläinpuistossa tälläisiä hokijoita oli myös. Muksut jostain syystä ei korvaansa lopsauttaneet vaan touhu jatkui.