Lue keskustelun säännöt.
Maisteriopintojen suorittaminen "hitaammin" työn ohessa, kokemuksia?
07.07.2017 |
Valmistuin keväällä AMK:sta (tradenomi) ja tulin löysin mieleiseni työpaikan asuinpaikkakunnaltani. Olin kuitenkin keväällä tullut hakeneeksi yliopistoon maisteriopintoihin ja tulinkin nyt valituksi. Tieto valinnastani tuli tuossa juhannuksen aikaan ja nyt tulisi tehdä lopullinen päätös.
Suurin syy, miksi epäröin lähtöä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, on raha. Opintolainaa on jo nyt aivan riittävästi, ja nyt olisi vakituinen työpaikka ja kohtalainen palkka.. Toisaalta taas maisterintutkinto voisi pidemmällä aikavälillä olla hyödyllinen ja näin lisäksi, näin vähän teinisti sanottuna, olisihan se ihan siisti titteli :D
'
Niinpä kiinnostaisikin nyt kuulla, että kun aikaahan noille opinnoille on periaatteessa ymmärrykseni mukaan 4 vuotta, niin onko kukaan tehnyt tutkintoa tuolla lailla ns. hitaammin? Itse mietin siitä näkökulmasta, että jos suorittaisin vähän vähemmän kursseja per lukukausi, eli reissaisin opiskelupaikkakunnalle parhaassa tapauksessa vaikkapa vain kerran viikossa ja muuten tekisin töitä (mikäli työnantajani osoittautuu joustavaksi).
Eli kokemuksia, onko tuollainen realistista
Kommentit (14)
Maksimiaika 3 vuotta, josta voi myös saada pidennystä hyvällä syyllä, mutta sitä joutuu hakemaan erikseen. Vakityöistä voi saada opintovapaata vuoden verran. Eräs tuttuni oli kokopäivätöissä Helsingissä ja opiskeli Vaasan kauppiksessa. Niinä päivinä, kun oli tentit, lensi Vaasaan aamulla ja pois iltapäivällä, joskus oli yhden yön siellä. Lähiopetusta on maisterivaiheessa tosi vähän, koska gradusta saa paljon noppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopiston sivuilla luki, että 2+2 vuotta on maksimiaika suorittaa, niin sillä kysyin :)
- Aloittaja
Siis 2+2 tulee vakkarina ja sitten +x vuotta tarpeen mukaan kun on ees joku syy, tyyliin just työ, osa-aikaopiskelu, ongelmia jne. Ei ne ihan hepposesti pihalle potki koska raha tulee valmistaa tutkinnosta, sinne vaan opiskeleen t. 7+x vuotta ja viä kirjoilla
Lähinnä siis mietityttää sekin, että miten tällaiseen hitaampaan tahtiin suhtaudutaan ja onko kauhean vaikeaa saada kurssit oikeaan järjestykseen jne? Tyyliin jos on joku pohjavaatimuskurssi tietyille kursseille ja ei käy sitä ekalla mahdollisella ajankohdalla ja sitten ykskaks sitä ei vaikka seuraavana vuonna järjestetäkkään ja loppuopinnot meneekin persiilleen... Motivaatiokirjeessä hakuvaiheessa tiedusteltiin juurikin mahdollisuutta ryhtyä täysipäiväiseksi opiskelijaksi, niin onko tää nyt ns. huijausta, jos tahdonkin tehdä hitaammin :D
Riippuu paljon siitä, onko pakollista läsnäoloa vaativia kursseja tms. Tutustu opinto-oppaaseen heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No riippuu aineesta. Voithan ottaa paikan vastaan, käydä jonkun aloituskurssin, ja sitten et tee opintoja esim vuoteen vaan teet töitä nykyisessä työpaikassasi maksaaksesi lainaa/säästääksesi, mutta menet seuraavana vuonna kouluun (koska pysyt kuitenkin kirjoilla siellä koulussa). Jos lähinnä lukua ja tenttejä, niin sitten pystyt ehkä töiden ohella tehdä eri paikkakunnalta. Opintovapaa ekaksi vuodeksi on hyvä vaihtoehto, jos työnantaja suostuu, sillä yliopistossa toinen vuosi yleensä vähemmän läsnäoloa vaativa. Grdua pystyt tekemään hyvin etänäkin.
En suosittele opiskelua ja työntekoa samaan aikaan. Usein opinnot venyvät, kursseilta tulee poissaoloja tai ärsyttävää "mun pitää lähteä töihin" kesken luentojen tai ryhmätöiden. Et opi kunnolla ja fokuksesi ei ole opinnoissa, työt väsyttävät etkä jaksa lukea tai tehdä rästitehtäviä vapaa-ajalla. Tee opinnot sukkelaan putkeen tai sitten ota välivuosi opintovuosien välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista, lisääkin saa antaa :)
Työnteossa on just se riski että aina on joku "tosi tärkee" juttu tehtävänä eikä kerkiäkään opiskella ja opiskelut venyvät. Lopulta jäävät kesken. Ainakin aluksi kannattaisi opiskella vuosi täydellä teholla ja loput voi sitten himmailla parissa vuodessa lopputöineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnteon ja opiskelun yhdistäminen on hyvin yksilökohtaista. Monilla aloilla maisterivaiheen opiskelijat ovat säännönmukaisesti jo oman alan töissä, ja opinnot viedään loppuun siinä samalla.
Väittäisin, että gradun tekeminen ei silti suurimmalta osalta onnistu pelkästään iltojen ja viikonloppujen lomassa täyspäivätyön ohella, ainakaan jos graduun liittyy kokeellisia osuuksia (laboratoriotöitä?). Käytännössä tutkimuskysymyksen ymmärtämiseen ja asetteluun, tulosten tulkintaan, kirjallisuuden lukemiseen ja omaksumiseen ja kokonaisuuden hallintaan tarvitsee mieluiten viikkojen gradulle pyhitetyn ajan, jolloin sitä tehdään joka päivä aamusta iltaan. Yksityiskohtia voi kirjoitella ja viilailla sitten iltapuhteina. Ala- ja yksilökohtaista, riittäävätkö muutaman viikon vuosilomat siihen.
Joka tapauksessa kannattaa heti alussa sisäistää, että aika ja voimat ovat tiukalla. Täysipäivätyö kuluttaa samoja jaksamisen ja ongelmanratkaisun kykyjä kuin opiskelukin, joten olet lähdössä reissuun takamatkalta. Neljä vuotta menee nopeammin kuin uskoisi. Kannattaa pysytellä mieluummin vähän etumatkassa koko ajan, koska hidastavia yllätyksiä tulee loppupuolella varmasti vastaan. Ongelmat ovat yleensä ratkaistavissa, mutta vain silloin jos ne näkee ja selvittelee riittävän ajoissa eikä vasta takarajan jo tultua vastaan. Päämäärä tiedostamalla ja laittamalla tavoitteet realistiselle tasolle se on kuitenkin tehtävissä.
Onnea opintoihin!
Itselläni opiskelu venynyt juuri työnteon takia, mutta onneksi gradun sain viimeinkin väännettyä. Nyt on jäljellä enää lopputentti. Onhan työnteossa puolensa, koska sitten saat kerrytettyä työkokemusta, ja opit asioita käytännössä. Tutkinto on vain meriitti, mutta TÄRKEÄ sellainen, sillä useissa työpaikoissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Mutta sen paikan saadakseen pitää olla valmis, ei tällainen lähes maisteri. Eli kaikki valmistuneet menevät edelle, vaikka sinulla olisi enemmän kokemusta ja taitoa juuri tuon työskentelyn kautta. Eli hieman kaksipiippuinen juttu.
En itse kadu työntekoa juuri tuon työkokemuksen takia. Mutta hieman painaa mieltä tämä 'lähes valmis' tilanne, sillä haluaisin jo päästä elämässä eteenpäin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maksimiaika 3 vuotta, josta voi myös saada pidennystä hyvällä syyllä, mutta sitä joutuu hakemaan erikseen. Vakityöistä voi saada opintovapaata vuoden verran. Eräs tuttuni oli kokopäivätöissä Helsingissä ja opiskeli Vaasan kauppiksessa. Niinä päivinä, kun oli tentit, lensi Vaasaan aamulla ja pois iltapäivällä, joskus oli yhden yön siellä. Lähiopetusta on maisterivaiheessa tosi vähän, koska gradusta saa paljon noppia.
Opintovapaata voi saada kaksi vuotta, jos on ollut yli vuoden töissä samalla työnantajalla, tai viikon, jos on ollut töissä yli 3kk.
Ei ole isoa ongelmaa ollut. Olen tehnyt noin kanditutkinnonkin. Tietysti riippuu paljon alasta ja siitä, miten tiukasti pidetään kiinni kurssien suorittamisjärjestyksestä ja läsnäoloista. Kauppiksessa olen nyt seitsemättä vuotta ja maisterin paperit jouluna tai keväällä.
Aikaa on nimellisesti 2 vuotta ja siinä saa kyllä pitää aikamoista tahtia. En ole varma mikä on maksimi eli tuskin ne heti pihalle heittää jos valmistuminen onnistuu vasta 2v 1kk päästä.