Talokauppa, pankki ja veroasioista tietävät!!

niin koko talosta pitäis maksaa vähintään 75.000 euroa ja puolikkaasta 37.500. Jos ottaisit vastataksesi 25.000 euroa veloista eli kauppahinta olis 25.000 euroa lahjaksi katsottaisiin 12.500 euroa. Lahjaveroa menis avioparilta 85 euroa + 10 % x (12.500-3.400) = 995 euroa.



Verottajalle pitäis esittää esim. kiinteistövälittäjän (kirjallinen?) lausunto talon käyvästä arvosta ja sitten tehdä lahjaveroilmoitus. Neuvoa saa lähemmin ja parhaiten joko käymällä omassa verotoimistossa tai soittamalla verohallinnon perintö- ja lahjaverotusneuvontaan p. 010 193 430. Soittaminen on maksullista.

kun kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää, että sovittu vastike on ENINTÄÄN 3/4 (= 75 %) käyvästä hinnasta, katsotaan käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero lahjaksi, voi sitä kai tulkita niin, että maksamalla hieman enemmän kuin 75 % lahjaongelmaa ei tule. Tällöin voit maksaa miehellesi muutaman tuhat euroa enemmän, jolloin rahat jää kuitenkin teidän omaan käyttöön eikä verottajalle mene penniäkään.



Pykälän sanamuodosta vois tulkita, että 76 % käyvästä hinnasta riittäis siihen, ettei lahjaveroa tule maksettavaksi. Mutta se on sitten eri asia, kannattaako pykälää ihan niin kirjaimellisesti noudattaa. Käypä arvo kun ei varmasti ole mikään aivan tarkka summa, jolloin 76 % voidaan katsoa käyvän arvon vaihteluvälin vuoksi tuoksi enintään 75 &:ksi.



Edellisillä luvuilla pitäis siis maksaa talon puolikkaasta n. 40.000 euroa, jotta lahjaverolta välttyis. Voisithan sä ottaa vaikka velan puolikkaan lisäksi lainaa n. 15.000 euroa, jolla sun miehes sitten lyhentäis omaa velkaansa saman verran pois. Tällöin velan määrä pysyis kuitenkin ihan samana.



Vaihtoehtoja on monia siis monia, mutta kannattaa kysyä viimeinen neuvo niiltä, jotka tekevät tätä työkseen.

Sikäli mikäli ei ole avioehtoa.



Mitä jos ette tee mitään kauppoja ja miesi lahjoittaa sinulle pikkuhiljaa sitä puoliskoa. Sellaisina pikku erinä ettei tartte maksaa veroa?



En oo mikään asiantuntija, että älkää juristit ja muut tietävät teilatko mua kovin pahasti jos mun idea oli tosi huono..

Verotuksellisesti omaisuus ja velat on kummankin puolison henkilökohtaisia. Ne muuttuvat yhteisiksi vasta avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan. Tietenkään normaali yhdessä eläminen, ruoka, laskut jne. ei aiheuta lahjaveroseuraamuksia, mutta jos puoliso antaa toiselle omaisuutta yli 3400 euron edestä, se verotetaan normaalisti lahjana.



Jos asunnossa menee rahoitus ja omistus eri suhteessa, siinäkin on periaatteessa lahjaveroriski. Jos siis toinen puoliso omistaa koko asunnon ja molemmat lyhentää lainaa, asunnon omistavalle puolisolle voidaan katsoa syntyvän lahjaverotettavaa etua.

kummankin puolison omaisuus lasketaan erikseen ja se puolisoista, jolla on enemmän omaisuutta maksaa köyhemmälle tasinkoa niin, että kummallakin on sen jälkeen sama määrä omaisuutta.



Jos esimerkiksi miehellä on 100.000 euroa omaisuutta ja naisella 50.000 euroa, omaisuutta on yhteensä 150.000 euroa ja siitä puolet on 75.000 euroa. Tällöin mies maksaa vaimolle 25.000 euroa tasinkoa.



Jos omaisuus on pääosin kiinteää, esim. asunto, erotilanteessa joudutaan usein myymään yhteinen asunto, että saadaan tasinko maksettua.

että ottaisin sen verran tosin lainaa omiin nimiini että verottajalla ei ole sanomista, sitten kuitenkin makselisimme lainoja puoliksi, koska molemmat meistä tietää että todellisuudessa oikeus ja kohtuus on se että saan puolet talosta nimiini sillä että otan lainoista puolet nimiini. Vai onko verottajalla tähänkin sanottavaa?



Ap

kun juuri luin jostain talouslehdestä että kaiken omaisuuden mitä maksaa ja kerryttää olisi hyvä olla myös virallisesti omassa omistuksessa.



Ap

Että keneen tässä kannattaisi ensimmäisenä ottaa yhteyttä, pankkiin, verottajaan, kenties lakimieheen?

luovutushinnaksi sovittaisiin (= ottaisit lainaa nimiisi n. 40.000 euroa) sellainen määrä, joka on enemmän kuin 75 % talon käyvästä arvosta. Ja sama kai se sitten on, miten avioparin elinkustannukset jaetaan. Toinen maksaa enemmän lainaa ja toinen enemmän muita menoja tai sitten laina puoliks ja elinkustannukset puolis. Siis noin käytännössä. Ihan virallisesti kai velallisen pitäis maksaa oma lainansa.



Se kannattaa kuitenkin muistaa, että verotuksessa lainan korkoja ei voi vähentää puoliksi, jos laina ei ole puoliksi, vaan kumpikin velallinen vähentää omat korkonsa. Siis tässä tapauksessa mies 10.000 eurosta ja vaimo 40.000 eurosta. Sen voi kuitenkin tehdä, että antaa mahdollisen veronpalautuksensa puolisonsa hyväksi, jos puolisolle on tulossa mätkyjä.



Nää on siis tosiaan vaan suuntaa-antavia lukuja, joten kannattaa kipittää sinne verotoimistoon kaikkien faktojen kanssa. Ei kannata jättää mitään sattuman varaan, niin ei sitten tarvitse pelätä mätkyjä, jotka peritään korkojen kanssa.



Jos tapaus on verottajan mielestä oikein vaikea, se voi pyytää tekemään ennakkotietohakemuksen, joka on maksullinen. Siinä selvitetään kaikki faktat ja verottaja antaa itseään sitovan ratkaisun, kuinka tapauksen verokohtelu tulee menemään. Hakemuksessa ei voi kysyä sitä, miten kannattaisi tehdä, vaan selostaa, miten aikoo menetellä ja sitten verottaja vastaa miten menettely verotetaan. Samalla hakemuksella voi kyllä käsittääkseni kysyä eri menettelyvaihtoehdoista.