3-vuotiaan pojan käytöksestä
Mitä tehdä, kun me vanhempina koemme oman kohta kolmevuotiaan poikamme ihanaksi, reippaaksi ja sosiaalisesti rohkeaksi sekä kovasti halukkaaksi opettelemaan leikkejä muiden (tämän oman) pihan lasten kanssa, MUTTA hänen kaikki positiivisetkin yritykset " tuomitaan" . Viimeisenä keinona hän sitten alkaa hakemaan huomiota huitomisella ja tönimisellä. Me emme hyväksy häneltä näitä tönimisiä tai lyömisiä eli ne kielletään ja siitä seuraa viime kädessä sisälle lähtö. Toiset lapset saavat ärsyttää, uhota ja määräillä. Vanhemmat eivät jostain syystä koe tätä asiaksi, johon tarvitsee puuttua omien lastensa kohdalla. Jos meidän lasta on lyöty niin ei tarvitse pyytää anteeksi tai siitä ei tehdä niin " suurta numeroa" . Tämä on loputtoman pitkä tarina ja negatiivisten asioden kierre. Olemme yrittänneet puhua asiasta vanhempien kanssa. Tilanne on kuitenkin niin että asia on palautettu meille ja annettu ymmärtää, että ongelma on meidän yksin. Kysynkin teiltä, Onko asia näin. Alkaa usko loppua oikeudenmukaisuuteen ja myöskin aikuisuuteen unohtamatta omaa maalaisjärkeä. Rehellistä kommenttia ja palautetta ja myöskin selviytymistarinoita kaivataan...
tarkemmin jos saisi kuulla pihan leikkijöiden ja aikuisten toiminnasta ja dynamiikasta niin olisi helpompi sanoa asiasta jotain.
Meillä myös 3v. erittäin sosiaalinen poika jolla leikit pihalla luistaa muuten hyvin mutta ei juuri jaksa innostua ikäisistään sillä heidän leikkinsä ovat ns. eritasolla kuin poikamme. pitää heitä lapsellisinä ja ei ymmärrä heidän leikkejään. Sensijaan pari vuotta vanhempien kavereiden aknssa leikit sujuvat hyvin eikä poika turhaudu leikeissä. Joskus esim. jos isoilla pojilla (mukana meidän 3v.) on vaikka hiekkalaatikolla autoleikit jossa ovat rakentaneet kaupungin jne. ja samaan leikkiin tulee toinen poikamme ikäinen joka leikkii pienempien tapaan rikkomalla rakennuksia tai vain huristamalla autolla ympäsi hiekkalaatikkoa sotkien toisten leikin turhautuu myös meidän poika ja saattaa töniä kaveria pois sotkemasta ymmärtämättä että tuo toinen ei vaan vielä osaa leikkiä heidän sääntöjensä mukaan.
Pihassamme asui myös aiemmin poika joka haki toisten hyväksyntää ja huomiota tavoilla jotka lapset kokivat ikäviksi ja ahdistaviksi jolloin lapsi jäi leikeistä ulkopuolelle. Poika mm. halaili pienempiä ja isokokoisena ja rajuna sai heidät säkähtämään ja karttamaan seuraa jne.
Kuraa jos ei aikuisetkaan pihassanne osaa puuttua asiaan niin että poikannekin pystyisi olemaan mukana muiden lasten leikeissä. Vanhempien ohjauksesta se paljon riippuu miten hommat sujuvat. Meidän arka tyttö on jäänyt pihan tyttöporukasta pahasti ulos kun yksi tyttö dominoi muita ja ei halua meidän tyttöä mukaan. Kävin tytön vanhemmille juttelemassa jotka sanoivat että puhuvat tytölleen mutta eihän ketään voi pakottaa leikkimään toisen kanssa. Ja tätä tuo tyttö sitten hokee pihassa. Itse otin siihen kannan että sitten ei tarvitse tulla yhteiseen leikkipihaan jos ei kaikki pihassa olijat voi olla mukana ja nyt pihaan muutti kaksi uutta tyttöä jotka tämä pihamme dominoija ensin yritti omia mutta näillä uusilla lapsilla oli fiksu äiti joka ohjasi tytöt meidän tytön kanssa leikkimään ja ongema hävisi. Nyt dominoijatyttökin on ollut ihan nätisti sen jälkeen.
Tsemppia että löydätte ratkaisun leikkikaveri ongelmaan.