Veljeni lapsen kohtalo, aivosyöpä.
Olen yrittänyt ottaa selvää miten tauti oikein etenee ja yrittänyt katsella tästä sivusta tätä.Meillä on viikoksi vuokrattu mökki josta nyt kaksi päivää takana. Poika 9 vuotias on nyt leikattu kolme kertaa ja kesän alussa sai tiedon että on nyt vain palliatiivisesssä hoidossa, äiti lääkitsee täällä mökillä poikaa lähinnä särkylääkkein ja välillä poika on saanut epilepsia kohtauksia. Veljeni kertoi eilen, että on hänen poikansa viimeinen kesä, mä en tiedä miten mä voisin olla aluksi. Oma mieheni on tulossa vasta torstaina mökille , eikä hänkään tiedä että tilanne on näin vakava.
Kommentit (12)
Järjestäkää pojalle mukava loma mökillä. Et voi muuta tehdä kun seurata sivusta tilannetta ja olla henkisenä tukena ja keskustella jos vanhemmat sitä kaipaa.
Jos lääkäritkään ei mahda mitään niin mitäpä sinä voisit tehdä auttaaksesi lasta.
:( voi ei kamalaa :( paljon enkeleitä sinne <3
Missään tapauksessa ei kannata alkaa voivottelemaan tilannetta. Yrittäkään tehdä mukavia asioita pojan ehdoilla. <3
Miksi pitää miettiä noin synkkiä? Nauti itse jokaisesta terveestä päivästäsi. Ei kukaan elä turhaan, joten varmasti tuolla aivokasvaimellakin on tarkoitus. Se voi olla vaikkapa sen opettaminen, ettei kannata liikaa murehtia. Suosittelen keskittymään aivan muihin asioihin.
Ota vastuuta arjen pyörittämisestä jotta vanhemmat voi olla pojan kanssa mahdollisimman paljon. Pojan voinnin mukaan hänelle tärkeitä juttuja: päiväretkiä, kavereiden vierailuja. Pieniä juhlahetkiä, lempiherkkuja. Raskasta on ja vielä raskaampaa kun hän on nukkunut pois. Voimia teille kaikille <3
Nyt vaan ajatukset poikaan ja hänelle kaikki mahdollisimman mukavaksi.Tehkää kaikkea mitä hän haluaa ja mistä pitää.Jutelkaa avoimesti asiasta,niin että kaikki tietää tilanteen.Tukekaa toisianne ja toimikaa yhdessä.Paljon voimia❤️
Antakaa pojalle kipuun kannabista, esim. kekseihin leivottuna. Suosittelen, kipaise ostoksillä lähiössä, tunnistat mestat puhelinlangalla roikkuvista tennareista.
Olen pahoillani. Paljon voimia kaikille teille ♥
Ystäväni kuoli talvella myös aivosyöpään. Hänet siirrettiin saattohoitoon ja vielä sielläkin oli äärettömän positiivinen ja tahtoi vain elää. Vaikka voimia ei juuri ollutkaan, niin tehtiin kaikkea mukavaa: kahteltiin leffoja, pelattiin jotakin peliä tai vain istuttiin seurana. Se seura oli nimenomaan se tärkein juttu, vaikka ei edes puhuttu. Tehkää tekin jotain mukavaa, mitä lapsi jaksaakaan sitten tehdä. Paljon hyviä, onnellisia muistoja ♥
Teillä on rankka vaihe päällä.
Tämä voi kuulostaa kovalta, mutta niin ei ole tarkoitus. Olen lukenut elävällä raakaravinnolla paranemisista. Olisiko teillä mahdollisuus ottaa mukaan näitä elementtejä.
Voimia, rakkautta ja paljon lämpöä yhteiseloonne 💛
Vierailija kirjoitti:
Onko veljesi ja vaimonsa työllisiä? Jos, niin voit olla varma, että olen onnellinen, sillä oletettavasti työlliset vihaavat työttömiä, jollainen minäkin olen. Joten tällöin minä olen oikein onnellinen, kun työlliset ylimieliset työttömien vihaajat saavat kärsiä, kuten kärsivät hyvin monet työttömät minä mukaanlukien teidän vihastanne meitä kohtaan.
En ennen ollut tälläinen, mutta te olette saaneet minut muuttumaan. Toivon kärsimystä ja vastoinkäymisiä ylimielisille työllisille.
TOTTA! Julmaa, mut näin maailma toimii. Vihan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Onko veljesi ja vaimonsa työllisiä? Jos, niin voit olla varma, että olen onnellinen, sillä oletettavasti työlliset vihaavat työttömiä, jollainen minäkin olen. Joten tällöin minä olen oikein onnellinen, kun työlliset ylimieliset työttömien vihaajat saavat kärsiä, kuten kärsivät hyvin monet työttömät minä mukaanlukien teidän vihastanne meitä kohtaan.
En ennen ollut tälläinen, mutta te olette saaneet minut muuttumaan. Toivon kärsimystä ja vastoinkäymisiä ylimielisille työllisille.
Työttömiä halveksivat työlliset odotta empaatrisuutta huolimt siitä, että ensin ovat haukkuneet työtömät tänäänkin täl palstal. Ihmeellistä vastavuoroisuutta, sano.
Voi ei, on kyllä vaikea tilanne. Voimia!♥️