Aion lopettaa kilttinä olemisen ja liiallisen ystävällisyyden

Liika on aina liikaa.

Suurinosa suomalaisista on kylmiä paskiaisia

Hyvä päätös, suosittelen! Minä kun lopetin ylenmäärin kilttinä olemisen, lopetin myös olemisen sinä joka aina väistää muita kaduilla ja pujottelee mitä ihmellisimmistä paikoista ohi, jotta muiden ei tarvitsisi väistää eikä reittiään muuttaa. (Vaikka nämä kävelisivät koko tien leveydeltä ja/tai isolla porukalla). Hyvin vapauttavaa kun muut väistää.

Ei kukaan jaksa, jos aina vaan otetaan eikä koskaan anneta mitään takaisin.

Mä koen ihan samoin. Mummin kuoltua minä koitin pitää yhteyttä serkkuihin, mutta koen, ettei kukaan oikeasti välitä tavata minua. Samoin muista ihmisistä tulee se tunne. Voi tietenkin olla, etten minäkään tavallaan ole heistä aidosti kiinnostunut, mutta jos olenkin joskus jostain ihmisestä sitten aidosti kiinnostunut ja toivon tavata ja pidän yhteyttä vaikka yksipuolisesti eikä se tunnu rasitteelta, niin saan tuntea, että olen varmaan häiriöksi, enkä siten voi jatkaa.

Mitä sun ois pitänyt saada takaisin? Oletko auttanut ja ollut kiva vain siksi, että susta tykättäisiin ja saisit jotain? Tuota kannattaa pohtia, mitkä sun omat motiivit on olleet. Oletko lapsena kokenut, että tulet hyväksytyksi vain olemalla kiltti? Mut joo, ymmärrän, oon ollut ja oon vähän samanlainen. :-) Kannattaa lukea aiheesta, esim. Kiltteydestä Kipeät. Muista kuitenkin, että tuon vastakohta ei ole ruveta kusipääksi. :-)

Samat fiilikset

Minulla on siis ollut sellainen "anteeksi, anteeksi"-asenne kaikkeen. Kaiken muun lisäksi. Se on ehkä mennyt liian pitkälle. Ap

Siitä ei tule kun enemmän ongelmia jos alat tietoisesti olemaan kusipää.

Ei kannata olla kiltti vain saadakseen muiden hyväksynnän. Aito sydämellisyys saa näkyä, mutta kynnysmatoksi ei tarvitse jää. Kusipäisyydestä tulee vaan paska fiilis, tärkeintä että voi kattoa päivän päätteeksi peiliin ja olla ylypiä itestään.

En silti ymmärrä, että miksi. Itse olen kuvailemasi kaltainen, mutten ole kärsinyt tästä mitenkään sen jälkeen kun erosin vuosia sitten miehestä joka selvästi käytti välillä mun ystävällisyyttä hyväkseen. Hän onkin ainoa ihminen joka on koskaan tehnyt noin ja uskon, että tämän kokemuksen ansiosta osaan jatkossa spotata tuollaiset ihmiset, eikä mun tarvitse olla sellaisten kanssa ollenkaan tekemisissä. Omia puoliaan pystyy pitämään, vaikka olisikin mukava ja kiltti. Täytyy vain osata sanoa ei, ja kävellä tilanteesta pois jos siltä tuntuu.

Esimerkiksi... Mussa on joku "kiltti -leima", joka näkyy kauas ja jota yrittää hyödyntää moni. Pari viikkoa sitten joku venäläinen mummo rautatieasemalla yritti saada mua ostamaan hänelle lipun, koska hänellä ei kuulemma ollut pankkikorttia. En ostanut. Ajattelin, että kyllä aikuisen ihmisen täytyy osata toimia tilanteessa, jossa ei pysty ostamaan lippua oman ajattelemattomuutensa vuoksi. Hyvä opetus hänellekin jos joutuu palaamaan kotiin tai sukulaisten luo, koska ei ole ottanut asioista selvää. Nainen puhui hyvää suomea, joten ymmärryksen puutetta tuskin oli.