Huomaako mielestänne AMK:ssa, ketkä opiskelijoista ovat käyneet lukion ja ketkä amiksen?

Vierailija kirjoitti:

No lukiotaustaiset ovat ehkä keskimäärin parempia kielissä ja matematiikassa, ammattiopistotaustaiset puolestaan ammattiaineissa. Siis keskimäärin.

Tekniikan puolella näin on ollut vuosikymmenet. Mutta on sellaisiakin poikkeuksia, jotka ovat amistaustallakin hyviä matikassa ja ottavat äkkiä lukioikäiset kiinni. 

Minulla on yliopistotutkinto ja nyt opiskelen AMK:ssa.

Milloinkaan en ole erotellut ihmisiä johtuen koulutustaustoistaan, enkä myöskään ole missään tuollaista toimintaa havainnut.

Tosin minulla ei ole mitään tarvetta erotella ja määritellä ihmisiä noin muutoinkaan. :)

Siellä koulussa ollaan tosiaan oppimassa, ei arvostelemassa muita.

Vierailija kirjoitti:

No oma kokemukseni on vain liiketalouden puolelta, mutta erona näillä kahdella ryhmällä on, että lukiolaiset ovat keskivertoisesti hieman parempia ruotsissa, matematiikassa ja tekstitaitoon liittyvissä tehtävissä.

Amikset (merkonomit) ovat lukiolaisia parempia markkinoinnissa ja taloushallinnossa.

Useilla opiskelijoilla nykyään saattaa olla molemmat, lukio ja amistutkinto. Itseasiassa amk:ssa opiskelevilla on usein taustalla jo aikaisempi korkeakoulututkinto.

Tuttavani opettaa amk:ssa matematiikkaa, ja hänen aineessaan ero on kuulemma suuri. Ammatilliseen tutkintoon sisältyy vain pari-kolme matematiikan kurssia, jotka ovat tasoltaan suunnilleen peruskoulun kertaamista. Lukion lyhyessäkin matematiikassa on viisi pakollista kurssia, lisäksi moni käy syventäviä ja soveltavia kursseja. Pitkää matikkaa puolestaan voi olla jopa viisitoista kurssia. Sama koskee kieliä: on eri asia opiskella vaikka englantia kolme kurssia kuin kuudesta kymmeneen kurssia.

Enpä edes ajatellut asiaa. Kaikkien kanssa tulin hyvin toimeen ja samalla viivalla oltiin.

Tietotekniikan puolella ainakin huomasi helposti. Lukion käyneet ovat selkeästi parempia matikassa, kielissä ja fysiikassa. Amiksen käyneistä taas huomaa tietynlaista harrastuneisuutta, monet ovat ihan ok koodareita jo ennen ensimmäistäkään ohjelmointikurssia. 

Meillä tekniikan puolella ainakin huomaa eron. Päivät on pelkkää fysiikkaa-matikkaa-kemiaa, jolloin ollaan ongelmissa jos esimerkiksi ihan laskujärjestyksessä on ongelmia. Nämä joilla ongelmia oli, oli kaikki amistaustaisia. Amiksilla on myös huomattavasti vähäisempi tahto tehdä töitä menestyksen eteen: jos jotain aihetta ei opi, sitä jankataan opettajalle, muttei itsenäisesti opiskella lainkaan. Lukiopohjaisilla tiedonhakutaito on huomattavasti parempi.

Ei ainakaan tradenomipuolella juuri huomannut. Tai no, ehkä merkonomit olivat hieman parempia ammattiaineissa, ylioppilaat puolestaan yleisaineissa.

No kyllä sairaanhoitajapuolella opintojen alussa huomaa tietenkin ketkä ovat lähäreitä.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä sairaanhoitajapuolella opintojen alussa huomaa tietenkin ketkä ovat lähäreitä.

Tosin ei eroa kauaa huomannut. Ihan hetken vain ammattiaineissa, mutta sitten ei enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä sairaanhoitajapuolella opintojen alussa huomaa tietenkin ketkä ovat lähäreitä.

Tosin ei eroa kauaa huomannut. Ihan hetken vain ammattiaineissa, mutta sitten ei enää.

Meidän ryhmässä lähäritaustaiset oli hyvin äänekkäitä ja epävarmoja itsestään. Tyyliin mitä kovempaa huudan sitä paremmin peitän oman epävarmuuteni. :/ Ja voi jeesus sitä saamattomuutta ja änkyröintiä jos piti jotain kirjallisia töitä tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos huomaa, niin millaisissa asioissa ero näkyy?

Ei harmainta hajua, mutta ihan ventovieraista ihmisistä huomaa vaikka jo parin metron pysäkinvälin aikana ketkä on sivistyneitä ja ketkä eivät. Eikä sillä ole tekemistä AMK:iden, tiede- tai taideyliopistojen, amisten tai lukioiden kanssa.

Lopettakaa jo mammat katsomasta silmiänne sokeiksi koulutussuorituksiin! Ne eivät ihan oikeasti kerro ihmisestä mitään yli sen koulutodistuksen.  

Itse menin lukion kautta ja minusta eron huomasi selvästi. Ammattikoulun käyneet olivat hyviä monissa käytännön aineissa ja me lukion käyneet hyviä teoriassa. 

Meillä oli luokkakokous 15 vuotta valmistumisen jälkeen ja keskimäärin molemmat olivat pärjänneet yhtä hyvin. Itseäni harmittaa, etten mennyt ammattikoulun kautta, mutta silloin tavoitteet olivat yliopistoon.

Jos sinä olet AMK: issa taantunut niin ihmettelen, että mitä alaa AMK: issa opiskelit?

Mielestäni korkeakoulu on kuitenkin aina korkeakoulu...

Töissä sen huomaa. Työskentelen tuotekehityksessä, amiksen käyneillä puutteita matemattisissa taidoissa.

Itsellä kokemusta Insinööri-opinnoista Tietoliikenne/Elektroniikka. Luokassa oli aika tarkalleen puolet lukio-ja toinen puoli ammattikoulupuolelta.

Ruotsin kieli oli oppiaineista se jossa lukiotaustaiset pärjäsivät paremmin. Muissa aineissa sekä keskimäärin, että myös parhaitten osalta ammattikoulutaustaiset pärjäsivät paremmin. Toki ammattikoulutaustaiset joutuivat tekemään enemmän töitä matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja englannissa, mutta lopputulos oli parempi. Jälkeenpäin jos katsoo, niin ymmärtääkseni suunnilleen kaikki on pärjänneet ihan hyvin ja työllistyneet. Pieni vivahde ero on kuitenkin. Lukiotaustaiset ovat suuntautuneet enemmän myyntiin, markkinointiin, support-rooleihin, ylemmän tason koodaukseen. Ammattikoulutaustaiset taas enemmän hardikseen, tuotekehitykseen, alemman tason koodaukseen.

Tekussa opettaja vaati että sähkölabrassa ryhmässä ei saa olla pelkästään lukiolaisia, vaan jonku pitää ymmärtää mitä ollaan tekemässä.

AMK on luonteva jatko-opiskelupaikka ammattikoulun käyneelle. Mutta lukiolaiset ovat sillä, koska kyvyt eivät riittäneet yliopistoon, eikä ne välttmättä riitä myöskään amk opiskeluun, pohjasakaa.

Lukion käyneillä ei juurikaan ollut mitään hajua alasta tai sen peruasioista. Sen sijaan että olisi alusta asti keskitytty syventämään tietoja, pitikin aloittaa ns alusta eli siitä missä ammattikoulussakin oli aloitettu.

Toisaalta yleiset kurssit oli yleensä helpompia lukion käyneillä (esim kielet ja matematiikka).

Keskeyttäneitä oli enemmän lukion käyneissä. Monella oli väärä kuva alasta tai oli haettu vain kun on pakko jotain keksiä lukion jälkeen. Moni vaihtoi johonkin muuhun alaan.