perhepeti johtaa tapatissittelyyn
Näitä vauva-aiheisia keskustelupalstoja ja ystäväpiirini vauva-arkea seuranneena olen huomannut, että perhepedissä nukkuville vauvoille näyttäis helpommin syntyvän tapatissittelyongelma. Onko muut huomannu samaa?
Mun poika oli hyvää vauhtia menossa samaan suuntaan tuossa 3 kk paikkeilla. Aina olisi pitänyt olla tissiä antamassa, kun havahtui hereille. Syyksi tarjotaan mun mielstä turhan usein tiheän imun kautta ja että pitäisi antaa lupsutella yöt läpeensä tissiä. Meillä loppu perhepeti tähän " tiheän imun kauteen" . Ajattelin, että hoitakoon maitotilaukset päiväsaikaan. Saman tien yösyönti palasi 2 kertaa yössä syöntiin. Yösyönti loppui pojan omasta tahdosta 5 kk ikään tultaessa, kun annoin illalla syödä mahan täyteen ruokaa.
Siellä perhepedissä äiteen kainalossa köllötellessä vauvat ei jotenkin osaa itse lopettaa yösyöntiä. Mielestäni monen perhepetiläisen kannattaisi purkaa nukkumisjärjestely siinä vaiheessa kun vauva ei oikeesti tartte syödä yöllä parin tunnin välein. Eipä tartte sitten myöhemmin pitää mitään unikoulua.
Toivottavasti en loukannut ketään perhepedin nimeen ehdottomasti vannovaa, mutta näin entisenä perhepetiläisenä musta homma toimi hyvin näin meillä. Aika aikaansa kutakin.
Kommentit (59)
Kannattaa muistaa, että 6 kk:n täysimetyssuositus koskee terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia. On tilanteita, jolloin varhaisen kiinteiden aloituksen edut ajavat riskien ohi. Vauvan runsaan itkuisuuden syy pitäisi selvittää lääkärissä.
nutti:
Kannattaa muuten nyt lukea tällä palstalla pyörivää koliikkikeskustelua. Siellä puhutaan siitä kiinteitten aloituksesta ja koliikista, mistä aikaisemmin mainitsin.
Minun mielestäni tuossa voi olla perää, mutta ei välttämättä kaikkien kohdalla. Meillä asia kyllä varmaan valitettavasti on näin, perhepedissä kun nukutaan.
esikoinen siirrettiin 10kk iässä omaan sänkyyn ja lopetin yösyötöt. Tämän kakkosen paikalla ajattelin aluksi, että hän saa nukkua omassa sängyssä ja syödä sylissä, ei tarvii myöhemmin opetella uutta. Mutta käytännössä nyt kuitenkin huomasin, että mulla on huomattavasti helpompaa työntää vakka 5x/yö rinta suuhun ja jatkaa välittömästi unia, kun 2-3x ottaa vauva sylin ja hereillä ollessa syöttää. Joskus reilun puolen vuoden iässä kun rupeaa kiinteitä syömään (nyt 3,5kk) katson, milloin lopetan yösyönnit, ehkä vähän ennen kuin edellisella 10kk, mutta ei paljon aiemmin.
Mutta toki se on tapa, ei mikään tiheä imu. Päivällä muuten myös, joillakin " vauvantahtinen imetys" vie siihen, että joka itku rauhoitellaan rinnalle, vaikka syy muu. Mutta mitäs siitä!
Kun siirsitte 10kk esikoisen omaan sänkyyn ja lopetit yösyötöt, niin teitkö molemmat samaan aikaan vai opetitko ensin esim. omaan sänkyyn ja kun sitä oli jonku aikaa kokeillut niin yösyötöt pois? Olen ajatellut nyt 9kk:n ikäistä neitiä alkaa pikku hiljaa saamaan sinne omaan sänkyyn ja ne yösyötöt myös pois eli miten kannattaisi toimia? Olet aivan oikeassa siinä että paljon on ollut helpompaa yöllä laittaa tissi vain suuhun ja nukkua itse. Meillä ainakin ollut kaikista järkevin ratkaisu koska tyttö oli päivisin aika vaativa vauva niin oli äidin jaksamisen kannalta parasta että saisi itse edes yöt levätä.
vaikka itsekin siihen " sorruin" ekan kerran vasta neljännen lapsen kohdalla...yksinkertaisesti siksi kun ei voimat riittäneet enää vauvan viemiseen omaan sänkyynsä! Ketään muuta vauvaani en osannut edes maaten imettää...veti suonta lonkasta, enkä saanut rentoa asentoa. Nyt tämän neljännen kohdalla arjen pyörittäminen vei sen verran enemmän voimia, että opin pakolla imettämään maakuulla ja se johti tosiaan siihen, että yöllä oli helpompi jättää vauva viereen nukkumaan, josta hän sai helposti tissin suuhunsa 1-3 tunnin kuluttua uudelleen.
Tämä taas johti todellakin tapaimemiseen, vauva 6kk 3vko, syö jo 4-5 kiinteetä päivällä ja tissiä sai aina kun sitä halusi (viikko sitten lopetin imettämisen 7-10 tapaimemises krt/yö seurauksena) ja silti tahtoi tissille jokaisen heräämisensä yhteydessä. Viikon pidin omaa unikoulua viimeisillä voimilla, ei onnistunut, vaan sorruin aina antamaan tissiä, koska mulla ei ollut enää resursseja muuhun. Vauva oppi uuden rytminsä ja pullosta syömisen viikonlopun aikana mummin hoivissa!
Imettäminen on ihanaa ja helppoa, niin kauan kun siihen on voimia ja se on tarkoituksen mukaista...siis mun mielestä yöllä tissi vauvan suussa tunnin välein ei oo sitä! Jos vauva (tai minä, jos olisi ollut voimia) olisi lopettanut yösyönnit tai vähentänyt niitä 1-2krt, niin olisin imettänytkin vielä, mutta suuntaus muutaman kuukauden aikana oli päin vastainen elil ennen 2-3 yösyöttöä muuttui 7-10 kerraksi!!!
Nyt vauva herää yöllä muutaman kerran, mutta tyytyy hyssyttelyyn, ekan maitoannoksen saa noin 5 aikaan aamulla, jolloin ruokaväli on ollut n. 8-9 tuntia, ja hyvin pärjää ilman muita syöttöjä!!!
Meillä ainoa paikka (vaunujen ohella), jossa neiti nukkuu on perhepeti ja ainakin toistaiseksi tissittely on pysynyt inhimilisissä rajoissa eli nti reilut 6kk syö 2-3 krt yössä, mitä pidän ihan kohtuullisena. Tosin en joka inahdukseen tissiä ole suuhun tunkemassakaan vaan tassuttelen neidin uneen, jos " ylimääräisiä" heräilee... Eiköhän se ole vähän vauvasta (ja äidistäkin kiinni) meneekö elämä tissittelyksi perhepedissä. Eli jos ei ihan yleistettäisi kuitenkaan. ;)
jep, kolme perhepetiläistä ja kolme tapatissittelijää =) Esikoisen vierotin kun lopetin imetyksen, keskimmäisen vierotin yötissistä 9-kuisena ja kuopuksen 8-kuisena. Eivät olisi varmaan ikimaalimassa itse vierottaneet itseään. Keskimmäinen siirtyi omaan sänkyyn samalla mutta tulee edelleen aamuyöstä yleensä viereen. Kuopus sai jatkaa perhepedissä ja nyt kun on 11kk niin nukkuu taas vaihteeksi hyvin eikä heräile juurikaan yöllä.
Varmaan osittain lapsi kohtaista, esikoinen nukkui 2 vuotiaaksi perhepedissä ja yöt alettiin nukkumaan 4kk iästä kokonaan. Kuopus taas nukkui ekat 6kk perhepedissä 1 syötöllä, kiinteiden tulessa kuvioihin alkoi heräily ja pomppiminen. Yksi unikoulu takana, ei lopettanut heräily silti. Tuttaviemme vauva, joka ei ole ikinä nukkunut perhepedissä heräili noin vuoden monta kertaa yössä, vaikka yösyötöt lopetetiin vauvan ollessa noin puolivuotias. Varmaan vaikuttaa lapsen kyky rauhoittua itsekseen, esim. meidän esikoinen herätessään käänsi kylkeä, kuopus nykyään haluaa rintaa/välillä silitystä.
Varmasti perhepeti joissain tapauksissa aiheuttaa tapatissittelyä, aina ei kuitenkaan =)
Mareila+Pojat 5v ja 10kk
Eivät ne tissiin liittyvät tavat lasta haittaa lainkaan. Päinvastoin, läheisyyttähän ne vain tankkaavat.
Minusta muutenkin paljon varoittellaan turhan paljon kaikesta, " ettei tule tapa" .
vaan molemmat vauvani (2v ja 5kk) ovat syöneet ihan ensi viikkojen jälkeen kaksi kertaa yössä ja 4-5 kk ikäisenä vain kerran yössä. Ja samassa sängyssä nukutaan koko poppoo. Täysimetyksellä mennään nuorimmiasenkin kanssa edelleen. Päivällä tyttö tosin tankkailee tiheämpään (2-3 tunnin välein) mutta se ei haittaa kun yöt menevät hyvin.
vaan lapsemme lopetti itsestään yösyönnit ja käytännössä hän on nukkunut alusta asti meidän vanhempien välissä ja nukkuu edelleen (1v.3kk.). Totean vaan, että paljosta jäävät ainakin vanhemmat paitsi, jos eivät koskaan nuku lapsi välissään!
Esikoinen lupsutteli lämpimikseen sinne jonnekin 6 kk:n ikään, jolloin äidillä paloi käämit. Siirto pinnikseen, jonne sopeutui tosi, tosi hyvin ja yösyönnit jäi melkein kokonaan (vain joskus harvoin syötin yöllä). Sitten vain tuli korvatulehdus ja neiti siirtyi takaisin väliimme, jossa nukkui 11 kk:n ikäiseksi, jolloin taas äidiltä paloivat käämit. Ja nyt jäivät yösyönnit kokonaan pois ja muutoinkin parina kolmena iltana protestoi ja se oli siinä.
Nyt kuopuksen kanssa ajattelin, että nyt ei mennä tuohon samaan, mutta todella hyvin ollaan onnistuttu jälleen tapalupsutteluun liusumaan eli kuopus on 5 kk ja äidillä palaa taas kohta käämit jatkuvaan syöpöttelyyn ja ennenkaikkea siihen, että iltaisin mun pitäisi olla " tuttina" koko ajan eli auta armias, jos lähden pois, niin se on 15 min ja sitten huudellaan perään. Kumma kyllä, samainen lapsi nukahtaa itsekseen ulos vaunuihin ilman heijausta tms. päivisin!!!
En vain vielä raaski laittaa pientä pinnikseen.... Jos vielä kuukauden sinnittelisi, kun on pari yötä mennyt nyt " vain" 3 lupsuttelulla (ja huom. tuo ns. syöminen on sellaista vähintään tunnin kestävää eli ei mitään " syön 10 min ja sillä selvä" ).
Nimba, väsynyt äiti
Eli poika on nukkunut perhepedissä koko ikänsä (nyt reilu 6kk) ja yöt alettiin koisaamaan 1x syöttö jo 2,5kk iässä ja näin mentiin reilu kuukausi kunnos poika ei enää halunnut yöllä maitoa. Ja nykyään poika koisaa joka toinen yö vieressä syömättä ja 13h yöunilla ;)
Eli poikkeus todella vahvistaa säännön.
Se oli niin helppoa laittaa tissi suuhun ja jatkaa unia ja jossakin vaiheessa heräsin kun poika nukkui ja tissi vuosi sänkyyn, eli ei se kyllä tapatissitellyt öisin.
Me siirrettiin samalla omaan sänkyyn ja lopetettiin yösyöttö. Siihen mennessä annoin jo otdella usein yöllä syödä, välillä vaatii tyttö rintaa (=huvituttiansa) puolen tunnin välein suuhun. Nukahatanut oli hän kyllä aina omaan sänkyyn, ja ekasta heräämisestä viereen, koska konttaili ja pyörii yöllä paljon eikä uskallettu laittaa meidän sänkyyn, kun itse emme olleet vielä siellä.
Eli silloin muutama päivä meni usemmalla harämisellä ja suht vähäisellä itkulla, kun lapsi heräsi olimme jompi-kumpi hänen sängyn vieressä, pitimme pinnojen välistä hänen ympäriltään kiinni, rauhoittelimme, lauloimme unilaulija, kerroimme että nyt hän nukkuu omassa sängyssä, tassuttelimme, emme laittaneet heti väkisin pitkälleen, vaan kun pinnojen läpi itkien ja halaten lapsi kävi uniseksi, sitten hellästi pitkälleen ja tassuttelua kunnes nukahti. Oikeastaan se kävi todella helposti, pari-kolme yötä olivat vähän hankalammat, mutta ei mitään sydäntä raastavi itkukohtauksia. Ja viikon päästä oli elämä jo todella kiva! Heräilyä oli kyllä pari kertaa yössä, nopea taputus ja tutin anto, eivät haitanneet omia unia paljon mitään, tyttö nyt yli 2v ja herää monesti vieläkin kerran-pari, se vaan hänen ominaisuus. Mutta siihen yöimetyksen loppuun sillä tavalla ja siinä iässä olin todella tyytyväinen.
Tsemppia!
ja vielä- emme ottaneet kertakaan sängystä pois, syliin, todellakin vaan ja ainoastaan sängyssä, mutta koko ajan lähellä.
toivottavasti meidän neidillä (kohta 3kk) tissittely pysyy siinä ihanassa kerran yössä vaikka perhepetiin ' sorruttiinkin' tämän kolmannen kanssa. Kaksi vanhempaa olen saanut nukkumaan alusta lähtien omassa sängyssä, mutta kolmannen kanssa en jaksanut, koska oli näistä kolmesta eniten läheisyydenkaipuinen.
Selviä eroja lasten välillä on ollut; eka olisi varmaan nukahtanut paremmin perhepedissä ja tuskin luspsutteluomgelmaakaan olisi tullut - nukkuu sen verran sikeästi kunhan vaan pääsee uneen (kuten tämä kolmaskin). Toisen lapsen kohdalla ihan takuuvarmasti lupsuttelu olisi käynnistynyt perhepedissä; heräili pinnasängyssäkin tiheään ja aluksi tarvitsi apua uudelleen nukahtamiseen.
Mutta ottaakseni kantaa aiheseen: perhepedissä varmaankin tietyt persoonallisuudet ajautuu tissinlupsutteluun, mutta en usko että on ihan absoluuttinen totuus. Saapi nähdä miten meidän käy...
Kirahvi kirjoitti: " pysynyt inhimilisissä rajoissa eli nti reilut 6kk syö 2-3 krt yössä, mitä pidän ihan kohtuullisena. "
Tämä on mielestäni näitä suuria mielipide-eroja... joku pitää sitä kohtuullisena, että yli puolivuotias syö 2-3 krt/yössä. Meille sanottiin neuvolassa ja olen lukenut saman monesta kirjasta, että yli puolivuotias ei enää ravinnollisista syistä tarvitse maitoa yöllä... Meidän neiti lopetti yösyötöt (pullo) itse 5 kk:n iässä ja 6kk:n iässä pidettiin unikoulu tuttiheräilyn takia ja siitä asti on nukkunut 12-13h putkeen joka yö... Voin ihan suoraan myöntää, että en todellakaan olisi pitänyt kohtuullisena jos vauva olisi yli puolivuotiaana heräillyt 2-3krt yössä syömään... Mutta niin kuin sanoin, nämä on näitä mielipide-eroja...
Jos tapatissittelystä ei tee ongelmaa, niin kaikkihan on ihan ok, eikö totta? Meillä ei tarvitse sitten aikanaan vieroittaa tutista eikä pullosta, tissistä vaan. Ja olen tyytyväinen, tapatissittelijän äiti itsekin.
Meillä mieluummin tissi kuin tutti.
Tai näin ainakin on meillä. Tyttö on aina ollut levoton nukkuja, ja meillä rauhoittuivat yöt kummasti, kun vauva siirtyi kainaloon puolentoista kuukauden iässä. Nelikuisesta lähtien rauhalliset yöt kuitenkin alkoivat mennä yhä villimmäksi, ja siitä edespäin on varmaankin ollut melkoista tapatissuttelua. Kuukausia venytin pinnaa ennen kuin myönsin, että nyt on tultu eri ikään ja kaivataan eri nukkumajärjestelyjä.
Nyt vauva on kahdeksan kuukautta, ja on nukkunut kaksi viikkoa omassa sängyssä ja vieläpä omassa huoneessaankin. Sitä ennen opetettiin nukahtamaan pinnasänkyyn meidän huoneessa. Imetän nykyisinkin vielä kerran yössä, mikä voi sekin olla tapa, mutta sen verran jaksan ihan hyvin imettää.
Kannattaa olla avoin eri järjestelyille ja tehdä niin kuin helpoimmalta ja parhaimmalta tuntuu. Kyllä siitä perhepedistä pääsee eroonkin, ei kannata sitä kaihtaa, jos on pieni ja oikeasti tiheästi syövä vauva. Jos jaksaa imettää isompaakin usein, mikäs siinä. Itse olen nukkunut ensimmäiset vuodet vanhempieni välissä : D
lapseni syntyi keväällää 2005 ja minulle ei koskaan missään yhteydessä neuvolassa puhuttu tuollaisesta suosituksesta. Siis EI KOSKAAN! Enkä saanut neuvolasta myöskään ainuttakaan opasta, jossa niin olisi lukenut (uskokaa, ne luettiin kannesta kanteen monta kertaa!). Tosin, en kyllä asista mitään kysellytkään. Kuten jo jossain aiemmin mainitsin, synnytyssairaalan imetysinfossa asiaa sivuttiin yhdellä lauseella: " Meillä on tavoitteena, että jokainen äiti täysimettäisi sen puoli vuotta" . Muu aika kyseisessä infossa käytettiin imetyksestä kertomiseen ja se nainen oli TOSI TYLY. Eikä edes selostanut tarkemmin mitä puolen vuoden täysimetyksellä tarkoitetaan.
Ei tämä minua sinänsä harmita, sillä olisin joka tapauksessa aloittanut kiinteät aiemmin, koska minusta oli tosi jännää siirtyä uuteen vaiheeseen lapsen kanssa ja odotin sitä kovasti. Enkä imettänyt kuin kolme kuukautta, joten lapsi sai pelkkää korviketta, kun kiinteät aloitettiin. Kaikki meni siis tosi hyvin. Vatsa ei mennyt sekaisin eikä mitään ja tosiaan nukkui paremmin heti, kun saatin annettua isompia satseja.
Kannattaa muuten nyt lukea tällä palstalla pyörivää koliikkikeskustelua. Siellä puhutaan siitä kiinteitten aloituksesta ja koliikista, mistä aikaisemmin mainitsin.