Mikä oli unelma-ammattinne ja mitä päädyitte tekemään työksenne?
Itse halusin olla opettaja (kun aloitin koulun), sitten kaupankassa (ala-asteella), sitten julkkisten haastattelija (luin paljon Suosikkia teininä 😂), päädyin perinteisesti sote-alalle. Nyt mietin suunnanvaihdosta.
Kommentit (20)
Lapsena haaveilin lastenhoitajan ammatista synnytyssairaalassa. Musta tuli postimies :)
Halusin juristiksi. Tuli ruokakaupan myyjä. Ei ihan mennyt niinkuin piti.
Rakastin lapsena koulua ja halusin opettajaksi. Pidin nukeille ja nalleille oppitunteja vanhojen koulukirjojen avulla ja omille sisaruksille tein harjoituskokeita ym. preppausta ennen heidän kokeitaan :D No, opettaja minusta tulikin, monen mielenkiintoisen ja hyödyllisen mutkan jälkeen, ja kaikesta negatiivisesta huolimatta tykkään työstäni älyttömästi.
Halusin puutarhuriksi (haluan vieläkin, ehdin koulun käydä ja valmistua) tuli astma ja iso määrä allergioita :(
Ihana että päädyit mutkien kautta unelma-ammattiisi! Mitä mutkia sulle tuli ja miten pääsit takaisin polulle? Itse olen vähän hakoteillä nyt - piti tulla psykologi mutta tulikin kehitysvammaisten ohjaaja. Työ alkaa tuntua aika tylsältä näin vuosien ja vuosien jälkeen mutta muutosta on vaikea tehdä (raha..)
Halusin olla vaatemyyjä ja päädyin sairaanhoitajaksi. Olen tyytyväinen.
Olisin halunnut olla lääkäri.
Minusta tuli työkyvyttömyyseläkkeellä kitkutteleva, katkera ja kouluttamaton.
Mulla ei ollut toiveammattia. Sen takia en pyrkinyt yliopistoon kun ei ollut motivaatiota lähteä moneksi vuodeksi lukemaan. Menin toimistohommiin (70-luvun lopulla todellakin mentiin), työn ohessa merkonomiksi ja vielä päivitys tradenomiksi. Ainoa toiveammatin tapainen mulla on nykyään joku ns. vapaa ammatti eli kirjailija. Olen koko ikäni lukenut paljon. Siinä on vaan se ongelma, että en osaa sillä tavalla kirjoittaa kun pitäisi pärjätäkseen ko. alalla. Ei ole montaa vuotta kun pääsen eläkkeelle. On paljon mahdollista, että alan opiskelemaan jotain. Jos nyt olisin nuori niin menisin kyllä yliopistoon.
Lapsena halusin rekkakuskiksi Amerikkaan, mutta minusta tulikin elämän sekatyöläinen...
Minulla ei ollut oikeastaan lapsena selkeää. Yhteen aikaan halusin olla seurakuntasisar ts.diakonissa. Vanhempani olivat seurakuntaihmisiä ja heidän kauttaan tutustuin kivaan diakonissaan. En vaan yhtään tajunnut, mitä sellainen tekee työkseen, näin vain sen puolen, että ajelee autolla kahvittelemassa mummojen kanssa ja käy seuroissa. Se oli mun lapsuuttani se. Isänihän oli sitten tosi innoissaan tuosta haaveesta. Mutta minusta ei tullut sinne päinkään, tuli insinööri ja suunnittelija.
Halusin asianajajaksi nyt olen oikeustieteen maisteri ehkä tulevaisuudessa myös asianajaja.
Lapsena, siis todella nuorena, halusin olla leipuri ja jossain kohtaan taas taiteilija.
Lukion jälkeen tajusin, että haluaisin työskennellä markkinoinnin parissa ja sitä on tässä vuosi tehty, mutta tosin avustavissa tehtävissä (juuri valmistuin) ja ehkä markkinointia enemmän viesintäpainoitteisia tehtäviä.
Olen huomannut, että ainakaan se luovempi kirjoittamiseen painottuva tämän alan homma ei yhtään nappaa eikä se supertekninenkään puoli, vaikkakin digitaalinen markkinointi kiinnostaa kovasti.
Onneksi nyt pääsen pian aloittamaan uuden työn digitaalisen markkinoinnin toimistossa, mutta projektinhallinnan puolella. Juuri täydellistä siis.
Rekrytointi kiinnostaa tosin jonkin verran ja joskus mietin olisiko joku nuoriso- tai sosiaalityöntekijä voinut myös olla vaihtoehto. 🤔
Halusin biologiksi tai kirjailijaksi. Minusta tuli työmarkkinoiden ulkopuolella oleva työtön.
Halusin arkeologiksi tai kirjailijaksi. Päädyin kirjastonhoitajaksi, joka tosin harrastaa edelleen kirjoittamista :)
Halusin tulla lääkäriksi. Sitten näin ohjelman tvstä jostain leikkauksesta ja en pystynyt katsomaan. Liikaa verta. Musta tuli 2-vaihtoehto eli asianajaja. Siistimpää työtä. Verta vain kuvissa.... :D
Halusin itseasiassa ekonomiksi :D kuulosti hienolta.
Nyt... tilintarkastaja
Olisin halunnut olla sisustussuunnittelija, mutta musta tulikin lukion ope.
Halusin meribiologiksi tai eläinlääkäriksi. Koska olen realistinen eri alojen työnäkymien suhteen ja minulla on lukuisia allergioita, ryhdyin lääkäriksi. Mukavaa hommaa tämäkin, mutta näin rivilekurina aika arkista ja sankarihommista kaukana.
Minulla oli ziljoona unelma-ammattia. Yksi ainoa selkeä ajatus siitä, mitä EN halunnut tehdä: arkisin 8-16 työtä jonain pienenä pomona.
Niin, olen nyt pieni pomo ja teen töitä arkisin 8-16. Eikä tämä ole lainkaan hullumpaa.
Pienenä halusin aina olla eläinlääkäri. Itseasiassa tahtoisin edelleenkin, mutta en ikinä kykenisi lopettamaan eläimiä joten ei. Sen jälkeen olen myös halunnut olla mm. matkaopas, lentoemäntä, lääkäri, kätilö ja tradenomi. Eli aika paljon ollut niitä mieluisia ammatteja :D
Yläasteen jälkeen olin myös ensin aikeissa hakea lähihoitajaksi, mutta päädyinkin lukioon. Jälkeenpäin ajateltuna lähihoitaja olisi ollut parempi vaihtoehto, vaikkei nyt lukiokaan tietenkään hukkaan mennyt ja mukavaa aikaahan se oli.
Vielä en opiskele mitään, mutta näillä näkymin tahtoisin röntgenhoitajaksi.