Miten eroon kissakuumeesta?
Älkää sanoko, että eläinsuojeluun vapaaehtoistyöhön. Tein nimittäin sen ja nyt siellä on monta kissaa, jotka haluan pelastaa ja mulla on niitä heti ikävä, kun olen muutaman päivän pois. En vain voi miehen allergian takia kissaa ottaa ja nyt on vuokra-asuntokin vuoden loppuun, eikä tähän voi ottaa, haluan noudattaa sääntöjä, vaikka miehen saisi siedätettyä. Eikä mies ole edes erityisemmin kissaihminen, vaikka moni sanoo, että mies sitten ihastuu, kun se kissa tulee.
Koirista en niin välitä ja allergia on niillekin. Miehelle kyllä kelpaisi koira, mutta sama homma, ei koiraa tähän. Antaisin tosin miehen sitten omaan ottaa koiran, jos voisi ja haluaisi, mutta en sitoutuisi siihen, vaan mies saisi hoitaa jos sen haluaisi. Voisin ehkä lenkittää kyllä. Muut lemmikit eivät ole meidän juttu. Mun on se kissa ja miehen se koira.
Kommentit (6)
Minulla on vain huono omatunto siitä, ettei ole kissaa. Kaikki aina kysyvät, että onko sulla itselläsi eläimiä. Mutta ei se haittaa, hyvin olen selvinnyt, vaikka ei ole aikuisiän kokemusta eläimistä. Lapsuudenkodissani oli tosin kissa, kerkesi siinä kai kolmekin kissaa olla lapsuuteni aikana ja viimeisin kissa olikin jo minun kissa. Maalla oli melkein kaikilla vähintään yksi kissa tai koira.
En ainakaan itse luottaisi siihen, että mies ihastuu kun kissa tulee kotiin :D Tai siis itse rakastan kissoja, mutta kaikki muut eivät rakasta. Eivät, vaikka saisivat viettää aikaa kuinka ihanan kissan kanssa.
On kyllä hankala tilanne :( Itse toimin kerran sijaiskotina, mutta sekin on poissuljettu sinun tapauksessasi. Siinäkin on riski kiintyä kissaan/kissoihin liikaa. Itse kävin juuri katsomassa kissanpentuja ja meille tulee kissa elokuun lopussa. En malta odottaa.
Musta vaan tuntuu, että osa katselee pitkään, kun mulla menee niin kauan niissä perushommissa. Mutta kun mä välillä silittelen kissoja ja leikitän niitä. Mun mielestä kodittomien eläinten kanssa tosin kuuluukin tehdä niin. Mies ei ole muuten saanut vielä ainakaan oireita, mun tuomista kissankarvoista. Tätäkin pelkään. Tosin mulla on erillisvaatteet tuota hommaa varten ja laitan ne heti tuulettumaan parvekkeelle, kun tulen kotiin. Minä siis olen eritkoistunut tuohon kissaosastoon. ap
Jos katselee, niin antaa katsella. Vapaaehtoisesti sitä hommaa tehdään, ja kunhan kaikki kuitenkin hoituu niin ei pitäisi olla valittamista ;) lisäksi voi olla että itse annat katseille isomman merkityksen kuin mitä niillä oikeasti on, itse kun tuppaan tekemään tuota samaa, ylitulkitsen katseita vaikka ihmiset eivät olekaan mitään pahaa tarkoittaneet. Jos tuntuu hankalalta niin voihan sanoa suoraan ajatuksistaan, että toivottavasti ette ajattele että olen liian hidas, haluan kuitenkin tehdä kaiken hyvin ja samalla myös antaa vähän huomiota näille hylätyille ressukoille. Eivät ne sitä kuitenkaan liikaa voi saada.
Vaikka olet kiintynyt jo muutamaan niin eikö se olisi hyvä että käyt hoitamassa siellä? Vaikka eivät olekaan omia niin saat silti hoitaa ja helliä :) ja ajattele myös hyötypuolia: Ei tarvitse kotona siivota laatikkoa, kantaa selkä vääränä ruokaa, viedä eläinlääkärille, kärsiä yöherätyksistä jne. Saisit vähän kuin hyvät puolet itsellesi ilman niitä haittoja.