Sisarsuhde - sisko ei pidä yhteyttä
Mitä ajattelette tästä? Sisareni on käytännössä tällainen, jos häneen ottaa yhteyttä niin yleensä aina hän lupaa soitaa takaisin, mutta ei koskaan soita. Jos soitan hänelle, hän sanoo yleensä aina, että sori ei ehdi, tai kuulostaa - ei tympääntyneeltä, mutta sinne päin ja ei ole oikeastaan kiinnostunut elämästäni mitenkään. Ei kysele kuulumisia, emme vietä oikeanlaista aikaa ikinä yhdessä, käydä iloisesti kahvilla, tai mitään. Aivan kuin en merkitsisi hänelle yhtään mitään, tai sellaisen olon hän saa minulle, jos olen joskus tästä sanonut, hän vähättelee minua tai sanoo, että älä viitsi.
Sisareni luonteesta, hän on kova neuvomaan muita, ja ehkä välillä vähän dominoiva...Haluaisin viettää normaalia aikaa hänen kanssaan, mutta se ei onnistu. Onko muilla sisarusten kesken tällaista? Vietättekö aikaa, jutteletteko? Koen, että oma sisarussuhde on todella hankala. Toisen sisaren kanssa tällaista eiole, hänelle voin soittaa aina, vaikka hän ei samassa kaupungissa edes asu ja aina jää positiivinen fiilis hänestä.
Kommentit (8)
Minkälainen ikäero teillä on? Oletteko koskaan olleet läheisä toisillenne? Eroavatko elämäntilanteenne kovin toisistaan?
Sinuna lopettaisin yhteydenpidon ja keskittyisin toiseen siskoon jos sisarussuhteet on tärkeitä. Toki jos änkyrä sisko itse ottaa yhteyttä niin vastaisin jne. Mutta ei tollanen yksipuolinen suhde kuulosta hyvältä
Vuosi ikäeroa vain eli ei paljoa. -Ap
Hei anna olla etkö ymmärrä ei sitä siskoo kiinnosta.
Ja näin täytyy tehdä - etsiä muista seuraa. Harmittaa tosi paljon, että asiaton näin. Jos olen seurammut muita sisaruksia, niin tuntuu että muilla on hyvät välit ja onnellista. Itse en voi onneakaan tai hyviä asioita avata siskolle, kun tuntuu, että aina sama reagoi häneltä - ei kiinnosta tai ei jaksa, sori ei ehi on muuta. Ei vaan voi ymmärtää. En oo kateellinen niille muille joilla hyvät välit on sisaruksiin, mutta harmissani, koska tämä ei johdu musta.
Joku kirjoitti tuosta " veit mun vanhemmat", riitoja myös meillä on ollut, yleensä sisko aloittaa ne ja riitelyn aste tai syyt häneltä on olleet joskus juuri tuollaisia, että "sinä olet saanut erityisoikeuksia" tai vastaavia, en varmasti ole saanut. Ja ahdistavaahan tuollainen keskustelu on, toinen määrää puheenaiheet ja keskittyy epäolennaisiin asioihin.
Meistä siskoista mä oon se dominoivampi, mutta toisaalta mä oon myös se joka koittaa saada siskoa aina moikkaamaan, kahville, shoppailee, leffaan, puistoon... tekosyitä riittää miksi hän ei tule. Paras tekosyy on ettei ole rahaa. Ei sinne puistoon menemiseen rahaa tarvitse, niin en ymmärrä. Pyörällä pääsee, ja ei julkisetkaan kalliita ole jos silloin tällöin käyttää. Kovasti olen yrittänyt, mutta ei kai sitten ole kiinnostusta nähdä mua. Ennen mun muuttoa pois kotoa vietti kyllä paljon aikaa. (ollaan kaksosia).
Pikkusiskon kanssa tuun loistavasti toimeen, mutta koska meillä on 7 vuotta ikäeroa, niin hän vielä elelee äidin rahoilla. Ei paljoa kehtaa pyytää mihinkään, ja paljon hänellä on omiakin menoja, lukiota ja harrastuksia.
Veljen kanssa en ole ikinä tullut toimeen. Tai oikeastaan nimenomaan toimeen tulen, mutta ei sitten muuta. Ei ole puheenaiheita, yhteisiä juttuja tai mitään.
No luulisi, että kaksosuhde on jo sen verran erityinen, mutta ei varmasti kaikki kaksosetkaan ole hyvissä väleissä.
Kerran olen tavannut kaksospojat, jotka oli kuin paita ja peppu - oli ihana seurata heidän yhteiseloa ja ihan aikuisia miehiä ovat.
No ei mullakaan sulle muuta vinkkiä ole kuin, että anna kaksoissiskon olla omissa oloissa ja keskityt muuhun..Et voi motivoida tai kannustaa ihmistä, jos kiinnostus ei itsestä tule. Tsemppiä kovasti sulle!
-Ap
Ei kaikista sisaruksista tule hyviä ystäviä keskenään. Anna olla siskon olla keskenään ja etsi parempia kavereita muualta.
Oman siskoni kanssa en voinut aikoinaan olla kuin pari tuntia saman katon alla, sen jälkeen (usein jo ennenkin) oli pakko lähteä menemään. Oltiin ihan erilaisia ihmisiä ja en jaksa kuunnella mitään "sä veit mun vanhemmat"-paskaa.