Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin vielä toisen lapsen, mutta en uskalla enää!
28.06.2017 |
Pelkään liikaa etenkin synnytystä, mutta myös raskauskomplikaatioita sekä mahdollisia vauvan kehityshäiriöitä. Pelkään myös koliikkia ja sitä sairaalloista unettomuutta.
Ensimmäinen synnytykseni oli traumaattinen kokemus, enkä pääse siitä ylitse. Pelkäsin kuolemaa, vauvan sekä omaani. Vauvavuosi oli todella raskas.
Onko täällä ketään, ketkä olisivat päässeet tästä ylitse?
Kommentit (6)
Oletko käynyt sairaalassa läpi edellistä synnytystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tuohon päälle edes mietit uutta lasta? Mitä ihmettä?
Lähinnä ajattelen esikoistamme ja sitä kuinka suuri rikkaus sisarus voisi olla. Itselleni veljeni on ollut aina elämäni tärkeimpiä ihmisiä. ap
Älä sössötä ja länkytä selvää asiaa, tiedät kyllä että jos vielä toisen lapsen haluat niin sinun pitää pystyä myös synnyttämään se, vai aiotko etsiä sijaissynnyttäjän ?
Kaikkia lääkkeitä saa jotka helpottaa synnytystä ja toinen kerta on monilla jo helpompaa
En tiedä. Mulla oli kaikki kuin suurta unelmaa, kohtalaisen helppo synnytys, helppo, ihana vauva jo 8 kk, ei mitään univelkoja tai koliikkeja. Kaikki ikävyydet kuten pissatessa kirvelevät repeämät ja ärsyttävä jälkivuoto on miltei unohtuneet. Silti en halua toista, koska pelkään että kokemus on päinvastainen ja tiedän, ettei hermo kestäisi.
Sama. Synnytyssairaalat pitkällä ja usein sulussa, sektiota ei taida saada tarpeeseenkaan, lähipiirissä vauvan kohtukuolemaa ja synnytyksessä vammautumista, äideillä ongelmia myös, puolet tutuista hakeneet taholta vauhtia, repeämät, inkotenssit ja erkaumat. Koliikki, refluksi, aikainen liikkumaan lähtö ja takertuvuus. Silti haluaisin toisen :(
Ja tuohon päälle edes mietit uutta lasta? Mitä ihmettä?