Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18404)
Aika harvoin näkee siteitä missään...eli mihin naiset niitä piilottavat?:)
Vierailija kirjoitti:
Osaavatko useimmat autokouluun menevät jo ajaa autoa, eli he menevät sinne käytännössä vain saadakseen ajoluvan, vai eivätkö useimmat osaa?
Tässä oma käsitykseni ja perusteluni. Minä, kolme siskoani ja veljeni emme osanneet ajaa ennen autokoulua. Emme siis olleet metrinkään verran ratin takana ennen autokoulua. Siskoni lapset eivät osanneet ajaa ennen autokoulua. Työkavereideni lapset eivät olleet ajaneet ennen autokouluopetusta autolla. Ja sekä omien että seuraavien polvien autokoulukokemusten perusteella sanoisin että tämä on pitkälti autokoulujen oletus, lähtökohta: autokoulussa lähdetään siitä että mitään kokemusta ei todellakaan vaadita.
Ymmärrän kyllä että maaseudulla voi olla mahdollista opettaa lapsille auton käsittelyä yksityisteillä jne. Autokoulu ei kuitenkaan voi odottaa tätä keltään.
Luin vastikään kuinka valtavasti teoria- ja ajotunnit ovat vähentyneet omista autokouluajoistani ja kieltämättä järkytyin. Ajoin kevytmoottoripyöräkortin vuonna -96 noin 1800 euron hintaan ja kun ajoin autokortin vuonna 2001 taisin saada sen aikaisesta 1700 euron hinnasta hyvitystä noin satasen vaikka olin ajanut kevarilla tuon viisi vuotta, ja kaikki teoriatunnit olivat arvioltani 90% identtisiä. Huolimatta sen ajan opinnoista kevarikortin saaminen oli tiukassa 16-vuotiaalle: liikenneympäristön ymmärtäminen ja tosissaan ottaminen teki kyllä tiukkaa ja uusin kevari-inssin kahdesti.
Aikanaan autoinssi meni kerrasta läpi ja sain jopa kehuja.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä nykyään yleisesti käytössä olevat sanat ovat luultavasti tulevaisuudessa kiellettyjä tai ainakin sopimattomia? Siis kun ennen esimerkiksi tummaihoista ihmisistä käytettiin n-alkuista sanaa ja sanalla idiootti kuvattiin kehitysvammaisuuden jotakin astetta, oliko se nyt syvästi tai vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä.
Mielenkiintoinen kysymys. N-sanan ja idiootin kohdallahan kyse oli jollakin tavalla halventavasta tai väheksyvästä asenteesta näitä ihmisryhmiä kohtaan, ja kun tätä asennetta ei enää pidetä sopivana, niin on luovuttu myös käyttämästä sanaa, jonka ajatellaan ilmaisevan sitä asennetta. Eli voidaan kysyä, mitä sellaisia väheksyviä tai halventavia asenteita meillä tänä päivänä on, joita voitaisiin tulevaisuudessa pitää sopimattomina, ja millä sanoilla niitä ilmaisemme.
Ensimmäisenä mieleeni tulee suhtautumisemme mielenterveyden ongelmista kärsiviin. "Hullu" ei nykyäänkään ole täysin salonkikelpoinen sana, mutta voisi ajatella että (toivottavasti) humaanimmassa tulevaisuudessa se on vielä selkeämmin epäsopiva.
Jos asenteemme eläimiä kohtaan muuttuu tulevaisuudessa arvostavammaksi, niin ehkä esimerkiksi "elukka" voi myös tulla sopimattomaksi sanaksi.
Lopulta vain aika näyttää, miten eri sanoille todella käy. Yhteiskunnan ja kielen kehitystä on vaikea ennustaa.
Jos ostan uuden tietokoneen enkä käy sillä koskaan ns. epäilyttävillä nettisivuilla, enkä avaa epäilyttäviä sähköposteja, vältynkö viruksilta ja haittaohjelmilta?
Ts. mikä on oman käyttäytymisen, virustorjunnan ja palomuurin (jos olen ymmärtänyt termin oikein) rooli?
Vierailija kirjoitti:
Aika harvoin näkee siteitä missään...eli mihin naiset niitä piilottavat?:)
Käsilaukuissa, repuissa ja taskuissa ne asuu. Kotona vessan kaapeissa ja laatikoissa.
Koskevatko joissain kaupoissa olevat laput jätä reppu/laukku tuulikaappiin/säilytyslokeroon kaikkia asiakkaita vai pelkästään koululaisia?
Eräässä kaupassa laukku olisi pitänyt jättää tuulikaappiin yhden lapun mukaan ja toisen lapun mukaan laukku piti avata kassalla. miten näytät laukun sisällön kassalla kun laukkua ei edes saa tuoda sisälle kauppaan?
Miksi joitakin saa tässä maassa jättää pysäkille ja joitakin ei?
Vierailija kirjoitti:
Voiko narsisti itse tietää olevansa narsisti vaikka vain niin, että hän itse tietää asian sisimmässään vaikka ei asiaa muille tunnistaisikaan? Tai voiko hänet vaikka tarpeeksi ammattitaitoisen keskustelun avulla vaikka ymmärtämään asia, jos hänelle selitetään että mistä siinä on kyse ja että sen piirteet löytyvät häneltä? Tarkoitan vain, että voiko narsisti siis todella ymmärtää sen vai tyrmääkö hän sellaisen puheen täysin?
Tästä taisi olla enemmänkin tutkimuksia, että narsisti kyllä tietää olevansa narsisti ja on usein vielä ylpeä siitä. Ei oikeasti narsistilla ole mitään merkitystä sillä, että yhteiskunta tai muut ihmiset eivät pidä narsisteista. Nykyään vaan pidetään narsisteina vähänkin itsekeskeisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten tällasen kädenlämmittimen oikein saa kuumenemaan? Sain pari tämmöstä Julan lumitähden muotoista, niissä lilluu metallinen nappi jossain nesteessä ja sitä pitäisi kuulemma painella. No paineltu on mutta mitään ei tapahdu. Mitä näillä nyt sitten tekee, ripustaa koristeeksiko?
Taita se metallilevy ja neste kiteytyy ja kuumenee hetkessä. Itse olen käyttänyt näitä paljonkin ( sain laatikollisen ilmaiseksi tietyltä energiayhtiöltä, menivät vanhaksi). Näitä voi myös käyttää uudelleen; tiputa kiehuvaan veteen hetkeksi ja kiteytynyt aine muuttuu jälleen nesteeksi. Happy?
Miksi miehet vessassa istuvat pöntöllä ja antavat molon levätä wc istuimen renkaan päällä jotta kaikki sukupuolitaudit ryömii esinahan alle?
Vierailija kirjoitti:
Aika harvoin näkee siteitä missään...eli mihin naiset niitä piilottavat?:)
Pitkällisen empiirisen tutkimuksen tuloksena voin sinulle paljastaa: Naiset piilottavat ne pikkupöksyihinsä, siis jalassa oleviin!
Kumpi on parempi tapa pestä naama? Kastella paperi ja taputella vai tehdä käsistä kuppi ja upottaa naama.
tietääkö kukaan että syötiinkö Suomessa nälkä/pula-vuosina missään näkinkenkiä?
Esim. ranskalaiset erikoisuudet, kuten simpukat, etanat, osterit ja sammakot olivat alunalkaen köyhän kansan pula-ajan hätäruokaa, jota syötiin hengenpitimiksi, kun mitään muuta ei ollut.
joku huippukokki jossain lehdessä kertoi, että suomalaisia näkinkenkiä voi hyvin syödä simpukoiden tapaan, kunhan niitä ensiksi pitää pari päivää puhtaassa hanavedessä sumpussa, kun ne muuten maistuu mudalle. en kyllä ole kokeillut tai edes innostunut kokeilemaan, mutta asia kiinnostaa noin teoriassa ja historian kannalta.
Vierailija kirjoitti:
tietääkö kukaan että syötiinkö Suomessa nälkä/pula-vuosina missään näkinkenkiä?
Esim. ranskalaiset erikoisuudet, kuten simpukat, etanat, osterit ja sammakot olivat alunalkaen köyhän kansan pula-ajan hätäruokaa, jota syötiin hengenpitimiksi, kun mitään muuta ei ollut.
joku huippukokki jossain lehdessä kertoi, että suomalaisia näkinkenkiä voi hyvin syödä simpukoiden tapaan, kunhan niitä ensiksi pitää pari päivää puhtaassa hanavedessä sumpussa, kun ne muuten maistuu mudalle. en kyllä ole kokeillut tai edes innostunut kokeilemaan, mutta asia kiinnostaa noin teoriassa ja historian kannalta.
Ei syöty ainakaan meillä.. Ensinnäkään näkinkenkiä ei ole vaan pikkuisia kotiloita, joissa on kovin vähän syömistä. Ei syöty myöskään lihavia parkkimatoja = kaatuneen puun kuoren alla olevia toukkia vaan niitä käytettiin syöttinä kaloja ongittaessa. Kala onkin ollut enemmän hätäruokaa, vaikka talvella sitäkin on ollut vaikea saada jään alta. Niinpä on pyydetty ansoilla lintuja.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä meni yksi lasku perintään ( eli lähettivät sieltä kirjeen) ja luki että pitää maksaa tiettyyn päivään mennessä, ettei mene ulosottoon. Ehdin kuitenkin juuri pari päivää ennen maksaa sen laskun ennen kuin tämä perintötoimiston "versio" laskusta tuli. Onko kaikki nyt sitten asian kohdalta kunnossa vai täytyykö minun silti maksaa ne "perintökulut" laskusta, jotka siihen normaaliin laskuun on lisätty vai onko homma nyt sitten selvä? Soitan kyllä sinne, mutta jos joku haluaa valaista tyhmää.
Kyllä sinun on maksettava ne kulut. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun perintäkulut kasvavat moninkertaiksiksi, kun ne jäävät maksamatta.
Oletko kuitenkin maksanut laskun ennen kuin 14 päivää eräpäivästä oli kulunut? Silloin perintäkuluja ei voi vaatia-.
Vierailija kirjoitti:
tietääkö kukaan että syötiinkö Suomessa nälkä/pula-vuosina missään näkinkenkiä?
Esim. ranskalaiset erikoisuudet, kuten simpukat, etanat, osterit ja sammakot olivat alunalkaen köyhän kansan pula-ajan hätäruokaa, jota syötiin hengenpitimiksi, kun mitään muuta ei ollut.
joku huippukokki jossain lehdessä kertoi, että suomalaisia näkinkenkiä voi hyvin syödä simpukoiden tapaan, kunhan niitä ensiksi pitää pari päivää puhtaassa hanavedessä sumpussa, kun ne muuten maistuu mudalle. en kyllä ole kokeillut tai edes innostunut kokeilemaan, mutta asia kiinnostaa noin teoriassa ja historian kannalta.
En tiedä onko niitä syöty ennen, mutta järvisimpukoita voi syödä. (Meillä meressä eläviä sinisimpukoita ei kannata syödä, niissä on havaittu myrkkyä.)
Mutta -- ongelmia on useampi. Ensiksi pitää pystyä erottamaan järvisimpukka muista makean veden simpukoista kuten raakuista eli jokihelmisimpukoista, jotka ovat rauhoitettuja.
Sitten pitää osata valita maukkaimmat nuoret simpukat, puhdistaa ne oikein ja karsia joukosta pois kuolleet. Elävät nuoret simpukat tapetaan sitten laittamalla ne kiehuvaan veteen. Siitä sitten voi valmistaa ruokaa turvallisesti.
Eli taitoa tuo hieman vaatii.
Tässä näyttäisi olevan kohtuullisen tarkat ohjeet
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on parempi tapa pestä naama? Kastella paperi ja taputella vai tehdä käsistä kuppi ja upottaa naama.
Tämä riippuu täysin siitä mikä on kasvojen likaisuuden aste ja pesemisen tavoite sekä pesijän tilanne.
Kasvot eivät ole kuten likaantuva t-paita, joten kasvoja ei tarvitse "pyykätä". Vesipesu kuivattaa lisäksi kasvojen ihoa. Ja jos käsin pesee, käsistä voi siirtyä kasvoihin epäpuhtauksia eli jos kärsii aknesta ei kannata läträtä naamansa päivittäin käsin tehdyllä vesipesulla. Saippuan käyttö on yleensä paha juttu sekin.
Jos kasvot on pakko pestä vedellä, kannattaa käyttää viileää vettä, ja välttää käsillä "pesemistä" eli suihkussa käydessä anna valuvan veden huudella kasvot.
Kasvoja ei siis kovin usein tarvitse "pestä" vaan jos haluaa poistaa kasvoille päivän aikana kertyneen pölyn, saasteet, talin ynnä meikit, sitten kasvot puhdistetaan jollakin puhdistusaineella mieluiten käyttämällä esim. pumpulilappua. Vedellä peseminen ei poista helposti meikkejä eikä talia, joten vesipesu ei ole kovin tehokas ihonhoitoitoimenpide. Usein liiallisen vesipesun välttämäinen voi jopa parantaa ihon kuntoa.
Ihon tyypistä ja ongelmista riippuu mikä on paras putsari. Tärkeintä on että puhdistusaine ei olisi liian emäksistä tai että puhdistus viimeistellään lievästi happamalla tuotteella kuten kasvovedellä tms. Silloin iho jää happameksi mikä tarkoittaa luonnollisen kosteutetuksi.
Jos haluaisin yksityishenkilönä lähettää/lahjoittaa joulusuklaarasian tai kukkakimpun tms. minua hyvin hoitaneelle sairaalan osastolle, miten pitäisi toimia? Ja ottavatko ne edes vastaan asiakaslahjoituksia? Jos ottavat, millaiset ovat rajat? Sen ymmärrän jos he eivät uskalla koskea itse leivottuihin pipareihin, mutta miten käy esim. kaupan pakkauksessa olevalle suklaarasialle?
Mitä c-ohjelmointikielessä tehdään avainsanalla "extern"? Mihin/miten sitä pitäisi käyttää?
Osaavatko useimmat autokouluun menevät jo ajaa autoa, eli he menevät sinne käytännössä vain saadakseen ajoluvan, vai eivätkö useimmat osaa?