Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Kuksugaren kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole varma...Mut eikös se "hämyheikki" jotenkin pukkaa sitä seittiä pepustaan 😮? Tai sitten ei sinne päinkään😄Täytyypi googlata.

Jos ymmärrän kyssärin oikein niin mä oon kuullut että hämähäkin seitti on "tehty" syljestä ja se hämähäkki sylkee samalla kun se käsillä veivaa (virkkaa, kutoo ;D) sitä seittiä

Niin ja btw tekeekö isot hämähäkit seittiä myös?

Minkälainen eläin se jauhe on josta jauheliha saadaan?

Mikä on sellaisen ruokavalion nimi, jossa nisäkkäiden ja lintujen liha on jätetty pois, mutta ruokavaliossa on kasvikunnan tuotteiden lisäksi joka päivä maitotuotteita ja muutaman kerran viikossa (ei siis ihan joka päivä) kananmunaa ja kalaa?

Entä kuinka paljon parempi tuollainen ruokavalio on ympäristöystävällisempi kuin perinteinen sekaravinto? Onko se siis ilmastonmuutoksen kannalta kuinka paljon parempi ruokavalio?

Kuksugaren kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole varma...Mut eikös se "hämyheikki" jotenkin pukkaa sitä seittiä pepustaan 😮? Tai sitten ei sinne päinkään😄Täytyypi googlata.

Jos ymmärrän kyssärin oikein niin mä oon kuullut että hämähäkin seitti on "tehty" syljestä ja se hämähäkki sylkee samalla kun se käsillä veivaa (virkkaa, kutoo ;D) sitä seittiä

Tämä kyssäri on jo muistaakseni käsitelty tällä sivustolla aiemmin.

Hämähäkki ei tee seittiä syljestään, vaan sillä on mahan alla takapäässä erityiset rauhaset, josta seittiä erittyy. Kehruurauhasia on yleensä useampi. Hämähäkillä ei ole käsiä vaan neljä paria jalkoja eli yhteensä kahdeksan jalkaa. Seitin se kutoo yleensä niin, että se valitsee jotkin tukipisteet vaikkapa kakso oksaa ja kiipeää siitten niitä pitkin, erittäen sopivaa silkkimäistä rihmaa kehruurauhasistaan. Hämähäkki kykenee erittämään useaa erilaista rihmaa tarpeen mukaan. Se toki käyttää jalkojaan apuna kiipeilyssä ja seitin tarkistamisessa, mutta ei varsinaisesti "kudo käsillään".

Joku kysyi myös kutovatko isotkin hämähäkit seittejä. Vastaus on ei välttämättä. Eri hämähäkkilajeja on maailmassa kymmeniä tuhansia ja vain osa käyttää seittejä saaliin pyyntiin, muilla hämähäkeillä on toiset saalistustavat. Esim. suurimmat hämähäkit eli erilasiet lintuhämähäkit saalistavat usein väijymällä.

Kuitenkin monet hämähäkit pystyvät erittämään rihmaa, ja sitä käytetäänkin useaan tarkoitukseen. Jotkut väijymällä saalistavista lintuhämähäkeistäkin voivat erittää seitti-ainetta, mutta käyttävät sitä mm- pesän rakennusaineeksi, eivät kudo saalistusverkkoja.

Suurin verkkoja kutova laji on Itä- ja Etelä-Afrikasta löytyvä Nephila Komaci. Se on sen verran uusi löytö tieteellisesti, ettei sillä ole vielä suomeksi tai englanniksikaan edes nimeä. Naaras on urosta suurempi eli n. 12 cm pitkä. Verkko voikin olla läpimitaltaan jopa toista metria ja sillä voi pyytää hyönteisten lisäksi tarvittaessa jopa pieniä lintuja, lepakoita ja liskojakin. Suuret heinäsirkat ovat kuulema kuitenkin tämän isokokoisen kaunottaren herkkua.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sellaisen ruokavalion nimi, jossa nisäkkäiden ja lintujen liha on jätetty pois, mutta ruokavaliossa on kasvikunnan tuotteiden lisäksi joka päivä maitotuotteita ja muutaman kerran viikossa (ei siis ihan joka päivä) kananmunaa ja kalaa?

Entä kuinka paljon parempi tuollainen ruokavalio on ympäristöystävällisempi kuin perinteinen sekaravinto? Onko se siis ilmastonmuutoksen kannalta kuinka paljon parempi ruokavalio?

Pesco-lacto-ovo-vegetaarista on kyse jos henkilö ei syö lihaa, mutta syö kalaa, mereneläviä, maitotuotteita, sekä kananmunia, mutta muuten pääasiassa kasvikunnan tuotteita. Sillä, kuinka usein jotain syödään, ei ole merkitystä.

Jos puhutaan vaan ilmastonmuutoksesta, niin suurimmat haitat tulevat lihakarjan kasvatuksesta, joten jokainen ruokavalio, jossa punaisen lihan määrää on vähennetty tai liha jätetty kokonaan pois, on ilmastoystävällisempi kuin sekaruokavalio. Mainitsemasi pesco-lacto-ovo-vege siis myös.

Mutta myös maidon ja munien tuotanto nykyisellä tavoin voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Sitten kun tarkastellaan luontoystävällisyyttä laajemmin, tässä pesco-lacto-ovo-vege -ruokavaliossa suurin ongelma lienee se, mitä kalaa ja mereneläviä syödään. Lisäksi nousee kysymykset eläinten oikeuksista maidontuotannossa sekä kanaloissa.

Eli mitään helppoa ja selkää vastausta ei ole vaan jos haluat syödä "kestävästi", sinun pitää kiinnittää huomiota siihen mitä kalaa syöt, mitä maitotuotteita nautit ja miten munat on tuotettu.

Hyvä opas kalan valintaan on tässä

https://wwf.fi/kalaopas/

Esim. kun ostat pakasteseitä, katso onko paketissa sininen MSC-sertifikaatti. Se kertoo että kala on pyydetty kestävästi huomioiden kalakanta, kalastusalueet ja -menetelmät.

Lisäksi osan lehmänmaitotuotteista voi vaihtaa kasvipohjaisiin tuotteisiin esim. kauramaitotuotteisiin, se parantaa ruokavalion ympäristöystävällisyyttä maitotuotteiden osalta.

Munat ovat lihaa paljon ilmastoystävällisempi eläinproteiini, mutta jos haluaa huolehtia kanojen hyvinvoinnista voi valita myös eettisimmän munan eli luomumunan.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sellaisen ruokavalion nimi, jossa nisäkkäiden ja lintujen liha on jätetty pois, mutta ruokavaliossa on kasvikunnan tuotteiden lisäksi joka päivä maitotuotteita ja muutaman kerran viikossa (ei siis ihan joka päivä) kananmunaa ja kalaa?

Entä kuinka paljon parempi tuollainen ruokavalio on ympäristöystävällisempi kuin perinteinen sekaravinto? Onko se siis ilmastonmuutoksen kannalta kuinka paljon parempi ruokavalio?

Taitaa olla pesco-lakto-ovovegetaristi.

Saako autokaistalla asioida ilman autoa?

Miten työssäkäyvät tai opiskelevat hoitaa koiran ulkoilutuksen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kehitysvammaiset käyvät kouluja kun he päätyvät kuitenkin johonkin vammaisten laitoksiin? Minunkin serkkuni kävi 12 vuotta kouluja ja joutui sitten kuitenkin johonkin päivätoimintaan jossa hän pussittaa päivät pitkät jotain ruuveja. Sitä hän olisi osannut tehdä jo varmasti 6-vuotiaana kun kouluun meni eli ihan turhaan hän kouluja kävi kun ei oppimillaan asioilla mitään tee. Hän ei juuri koskaan esimerkiksi lue mitään vaikka oppi joten kuten alkeellisen lukutaidon ja asuu asuntolassa eikä tee siellä mitään niillä kodinhoidon taidoilla joita oppi koska hänen tarvitse itse siivota tai laittaa ruokaa. Hän ei edes saa koskea mikroon, kahvinkeittimeen, pölynimuriin tai vaikka leivänpaahtimee ettei riko niitä ja aiheuta vaaratilanteita. Jos hänet päästäisi hellan ääreen laittamaan yksin ruokaa niin pian koko keittiö olisi tulessa ja silti häntä yritettiin opettaa laittamaan ruokaa että hän osaisi sen jos hän joskus asuisi yksin mutta ei hän asu koska hän käytännössä vain isokokoinen pikkulapsi.

Suomessa on paljon muitakin kehitysvammaisia kuin sinun serkkusi. Heidän kehitysvammansa taso eli kykyprofiili vaihtelee paljon ja myös se, miten kukin yksilö pystyy kehittymään elämänsä aikana. 

Jos kehitysvamma on lievä, kyllähän sellaiset vammaiset asuvat ihan itsenäisesti ja hoitavat perusasiat itse. Heitä varten onkin ns. tuettu asuminen.

Se, että johonkin työhön kouluttautunut kehitysvammainen ei pääse vakituiseen työhön, ei johdu välttämättä siitä, että hän osaisi tehdä ko. työtä vaan voi johtua muista seikoista kuten syrjinnästä työhönotossa. Tämä voi johtua vain työnantajan ennakkoluuloista, siitä että suorittavan tason töitä on nykyään vähemmän ja/tai siitä että työnantajat eivät halua palkata kehitysvammaista, jos se, edellyttää että työntekijä ei voi tehdä itsenäisesti työtä vaan vaatii valvontaa ja opastusta jatkuvasti. Lisäksi kun valtio ylläpitää ns. työtoimintaa, niin eihän se ole kunnon työpaikka, koska vammainen ei sieltä saa palkkaa tekemästään työstä.

Miten Candy Crush Saga -pelissä hankitaan rahaa, jotta voi ostaa boostereita jne.?

Vierailija kirjoitti:

Miten työssäkäyvät tai opiskelevat hoitaa koiran ulkoilutuksen?

Meidän firmassa on toimittu niin että kun toimipisteessä ei ole allergikkoja (eikä asiakkaita) niin koira on ollut pennusta asti isäntänsä/emäntänsä mukana töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten työssäkäyvät tai opiskelevat hoitaa koiran ulkoilutuksen?

Meidän firmassa on toimittu niin että kun toimipisteessä ei ole allergikkoja (eikä asiakkaita) niin koira on ollut pennusta asti isäntänsä/emäntänsä mukana töissä.

Ja se piti vielä sanoa että jopa jossain määrin koiria pelkäävät tapaukset ovat tottuneet ja ihastuneet ko. karvaturriin, ehkä siksi että ihan pentuikäisen koiran leikkeihin on helppo lähteä mukaan ja omistaja oli mukana pidättelemässä koiran näykkimishalua. Kokonaisuutena sanoisin että ellei työyhteisössä ole allergikkoja tai koiranvihaajia, pentu/koira on työpaikalla usein jopa yhteishenkeä parantava tekijä.

Kun otan askelmittarin mukaan tietyn määrän askelia, niin tarkoittaako se yksi askel kahdella jalalla otettua askelta joissa astun ensin sen sen askeleen toisella jalalla ja siirrän toisen jalan toisen vieneen vai vain yhdellä jalalla otettua askelta? Jos se tarkoittaa yhdellä jalalla otettua askelta, niin jos minä otan askelmittarin mukaan vaikka 3000 askelta, niin otanko minä periaatteessa sinä päivänä 6000 askelta eli 3000 askelta kummallakin jalalla?

Vierailija kirjoitti:

Kun otan askelmittarin mukaan tietyn määrän askelia, niin tarkoittaako se yksi askel kahdella jalalla otettua askelta joissa astun ensin sen sen askeleen toisella jalalla ja siirrän toisen jalan toisen vieneen vai vain yhdellä jalalla otettua askelta? Jos se tarkoittaa yhdellä jalalla otettua askelta, niin jos minä otan askelmittarin mukaan vaikka 3000 askelta, niin otanko minä periaatteessa sinä päivänä 6000 askelta eli 3000 askelta kummallakin jalalla?

Askelmittari tunnistaa vain askelen "tärähdyksen" tai muun liikkeen. Se ei tunnista kummalla jalalla askel on otettu. Jos siis mittarissa näkyy 3000 askelta, se tarkoittaa 1500 askelta per jalka.

Voiko haaraniskamonneja, tummaeväplekoa, levänuoliaista, keväbarbeja, tulipyrstöä, partamonneja, avainkirjoahventa ja tiikerinuoliaisia pitää samassa akvaariossa?

Miksi pitäisi kutsua tätiä, setää tai enoa joka on myös kummi?

Miksi Suomen kielessä on eri nimitys äidin veljelle ja isän veljelle, mutta esimerkiksi Englannin kielessä heistä käytetään samaa nimitystä? Entä miksi Suomen kielessä sekä miehestä että naisesta käytetään sanaa hän, kun taas joissakin kielissä naisesta ja miehestä puhuttaessa käytetään eri sanaa kun sanotaan sana "hän"?

Kuinka vanhat ovat olleet nuorimmat äiti ja isä Suomessa esikoislapsensa syntyessä? En tarkoita tällä kysymyksellä sitä, että he olisivat saaneet lapsen nimenomaan keskenään, kiinnostaisi vain tietää nuorimman äidin ja isän ikä.

Entä minkähän ikäinen on vanhin lapsen saanut nainen maassamme, entä vanhin lapsen siirtänyt isä?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanhat ovat olleet nuorimmat äiti ja isä Suomessa esikoislapsensa syntyessä? En tarkoita tällä kysymyksellä sitä, että he olisivat saaneet lapsen nimenomaan keskenään, kiinnostaisi vain tietää nuorimman äidin ja isän ikä.

Entä minkähän ikäinen on vanhin lapsen saanut nainen maassamme, entä vanhin lapsen siirtänyt isä?

Isien kohdalla tilastoja hämärryttää se, että isyysolettaman perusteella aviomies on lapsen isä eikä isyystestejä avioliitoissa juuri tehdä. Sale oli melkein 70, kun Aaro syntyi. 

Antti Lindtmanin vaimo oli 54 v. Siinä varmaan oli kyllä kaikki lääketieteen konstit ahkerasti käytössä.

Nuorimmasta äidistä en tiedä, mutta luokkakaverin äiti oli sitä 15 vuotta vanhempi ja tyttö itse sai esikoisen 16-vuotiaana. Sen äiti oli siis isoäiti 31-vuotiaana.