Köyhät: raha ei tee onnelliseksi, olkaa iloisia.

Vierailija kirjoitti:

Elän toimeentulotuella ja en usko että olisin juuri onnellisempi vaikka rahaa olisi enemmän. Raha kun ei mielenterveysongelmia paranna.

Jos on rahaa, on varaa mennä hyvälle terapeutille. Sen jälkeen ehkä ei enää ole rahaa (ovat nimittäin kalliita ne terapiasessiot), mutta ehkä ei ole niin paljon mielenterveysongelmiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo tule jo Raamatussakin selväksi?

Helpompi kamelin on kulkea neulan silmän läpi, kuin rikkaan päästä taivaaseen?

Näin papit lohduttivat kansaa saarnastuolistaan itsellään paksu ihramakkara leuan alla hyllyen.

Niin ei sanonut "papit saarnatuoleistaan", vaan Jeesus. Eikä taivaaseen pääseminen tarkoita samaa kuin "onnellisuus" Hänen opetuksessaan.

Vastauksena ap:n kysymykseen, rahalla on suuri merkitys onnelliseksi tulemisessa: raha poistaa monia kärsimyksiä ajallisessa elämässä (johon onnellisuus kuuluu) sekä esteitä onnelliseksi tulemisen tieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan totta. Jos vertaa köyhää opiskeluaikaa ja tätä nykyistä missä rahaa on enemmän kuin tarpeeksi, olin paljon onnellisempi opiskeluaikana

Ja tällä logiikallahan kannattaisi lahjoittaa kaikki tienaamansa raha pois, niin olisi superonnellinen??

Ei vaan ajatella, että rahan vaikutus on marginaalinen muiden asioiden rinnalla. Ainakin mulle

Varmaan sinulle, koska sinulla on rahaa. Köyhälle, mutta vastuuntuntoiselle, rahattomuus on kaikkea muuta kuin marginaalinen ongelma.

Kyllä se raha vaan kummasti auttaa kun sairastaa. Seuraan syöpää sairastavaa tuttua, joka yrittää saada toimeentuloa kun ei pysty käymään töissä. Soittelee vuorotellen omaan liittoon, kelaan, te-toimistoon, työeläkeyhtiöön ja mikään taho näistä ei tunnu olevan vastuussa siitä, että ihmisen pitäisi elää jollain tässä maassa. Jos olisi rahaa niin olisi edes ruokaa. Puhumattakaan nyt siitä että tarvitsee jälleen kerran b-lausunnon jollekin näistä tahoista, mutta ei saa lääkäriaikaa. Rahalla valitettavasti saa tässä maassa nykyään hoitoa. 

Ei tee, mutta halpottaa onnelliseksi tuloa kun perustarpeet on taattu eikä tartte kaupassa miettiä voiko ostaa hedelmiä tai kasviksia kun ne ei sisällä tarpeeksi kaloreita päivän tarpeeseen, mutta vitamiinit ja kuidut olisi kuitenkin kivoja.

Raha tekee onnelliseksi jos ihminen saa iloa paljon sellaisista asioista jotka maksavat (paljon), paljonko nauttii mistäkin riippuu taas ihmisestä. Jos esim. rakastaa merkkilaukkuja niin toki raha sitten tuo onnea kun niitä voi ostella. Jos taas on esim. intohimoinen matemaatikko niin intohimonsa toteuttamiseen ei kauheasti rahaa tietääkseni tarvitse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan totta. Jos vertaa köyhää opiskeluaikaa ja tätä nykyistä missä rahaa on enemmän kuin tarpeeksi, olin paljon onnellisempi opiskeluaikana

Ja tällä logiikallahan kannattaisi lahjoittaa kaikki tienaamansa raha pois, niin olisi superonnellinen??

Ei vaan ajatella, että rahan vaikutus on marginaalinen muiden asioiden rinnalla. Ainakin mulle

Varmaan sinulle, koska sinulla on rahaa. Köyhälle, mutta vastuuntuntoiselle, rahattomuus on kaikkea muuta kuin marginaalinen ongelma.

Niin nyt on rahaa, mutta juurihan vertasin nykyistä tilannetta opiskeluaikaan, jolloin ei todellakaan ollut rahaa

Minut raha tekisi onnelliseksi. Voisimmeko kehittää jonkin järjestelmän siirtää minun pankkitililleni ylimääräiset rahat niiltä joita raha ei tee onnelliseksi?

Pelkkä raha ei tee onnelliseksi mutta on helpompi olla onnellinen jos rahaa on tarpeeksi.

Raha on tärkeä tiettyyn pisteeseen asti mutta ehkä se varsinainen onnellisuus on kuitenkin ennemminkin hyvää mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä ja jotain mielekestä tekemistä. Onnellisuus ei siis ole sama asia kuin ison talon tai Ferrarin omistaminen, jos joku niin luulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elän toimeentulotuella ja en usko että olisin juuri onnellisempi vaikka rahaa olisi enemmän. Raha kun ei mielenterveysongelmia paranna.

Jos on rahaa, on varaa mennä hyvälle terapeutille. Sen jälkeen ehkä ei enää ole rahaa (ovat nimittäin kalliita ne terapiasessiot), mutta ehkä ei ole niin paljon mielenterveysongelmiakaan.

Toimeentulotuella elävän on mahdollista saada niin paljon tukia terapiassa käymiseen ettei se sinänsä rahasta ole kiinni. Jonkinlainen Kela-korvaus + toimeentulotuki omavastuuosuuteen. Lääkkeetkin voi hakea apteekista ilmaiseksi kun on maksusitoumus. Ja olen käynyt terapiassa muttei se minua juuri auttanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan totta. Jos vertaa köyhää opiskeluaikaa ja tätä nykyistä missä rahaa on enemmän kuin tarpeeksi, olin paljon onnellisempi opiskeluaikana

Ja tällä logiikallahan kannattaisi lahjoittaa kaikki tienaamansa raha pois, niin olisi superonnellinen??

Ei vaan ajatella, että rahan vaikutus on marginaalinen muiden asioiden rinnalla. Ainakin mulle

Varmaan sinulle, koska sinulla on rahaa. Köyhälle, mutta vastuuntuntoiselle, rahattomuus on kaikkea muuta kuin marginaalinen ongelma.

Niin nyt on rahaa, mutta juurihan vertasin nykyistä tilannetta opiskeluaikaan, jolloin ei todellakaan ollut rahaa

Turhaan nostalgioit asiaa. Luovuta rahasi jollekin köyhälle, teet samalla kaksi ihmistä onnellisemmaksi. :)

Raha ratkaisee ja tekee elämästäsi parempaa ja vapauttaa taloudellisista huolista ,onnea et ehkä saa mutta mielummin olen rikas ja tasapainoinen ihminen kuin perseaukinen ikuinen valittaja ja negatiivinen muiden syyttelijä omasta ahdingostaan.

Raha todellakin vapauttaa ja työ vangitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan totta. Jos vertaa köyhää opiskeluaikaa ja tätä nykyistä missä rahaa on enemmän kuin tarpeeksi, olin paljon onnellisempi opiskeluaikana

Ja tällä logiikallahan kannattaisi lahjoittaa kaikki tienaamansa raha pois, niin olisi superonnellinen??

Ei vaan ajatella, että rahan vaikutus on marginaalinen muiden asioiden rinnalla. Ainakin mulle

Varmaan sinulle, koska sinulla on rahaa. Köyhälle, mutta vastuuntuntoiselle, rahattomuus on kaikkea muuta kuin marginaalinen ongelma.

Elän tukien varassa, koin stressiä tilin saldosta lähes päivittäin. Sitten kerran, kun tilillä vielä oli rahaa päätin ostaa ruokaa kaappiin ja pakkaseen sen verran, että riittää seuraavaan rahapäivään, muut laskut oli maksettu, ja ajattelin mahdollisen tulevan laskun eräpäivää voivan venyttää.

Tämän jälkeen häpeämättä tyhjensin tilini, niin että sinne jäi alta kymmenen euroa. Tuhlasin käteisen, ja yllätyksekseni, elin seuraavat puolitoista viikkoa stressittömästi, huolettomasti, ja onnellisena.

Uskoakseni tieto, että perustarpeet oli kunnossa, ruokaa, polkupyörä liikkumiseen, ym. ja tieto, ettei rahaa ole sai minut keskittymään elämään hetkessä, lukemaan kirjoja ilman että ajatus katkesi johonkin joutavaan. Ei kaupassakäyntiä vain täyttääkseni päiväni tyhjiä tunteja ja siten heräteostoksia tehden.

No toki kokeiluni oli onnekas, ei tullut ylimääräisiä menoja, ei sattunut mitään ikävää, mikään ei hajonnut, joten voin suositella kokeilua vain kokeiluna, ei tuolla tavalla voi elää jatkuvasti. Aina tulee ylimääräisiä menoja joiden karsiminen johtaa luopumiseen jostakin itselle tärkeästä. Pahimmillaan tuo tie vie asunnottomaksi.

Kun rahaa on paljon ja muut tietävät sen, yllättävän moni yrittää myös hyötyä sinusta. Jossain vaiheessa alkaa aina pummaaminen ja "sä varmaan voit tarjota?" Toisaalta jos ei käytä rahojaan mihinkään, mitä hyötyä niistä on?

Paljon rahaa/omaisuutta tuo siis myös lisää ongelmia...