Elokuvasta Cube (Kuutio), onko joku nähnyt? (spoiler varoitus)

Siinä elokuvassa kaiketi vaan kuvattiin sitä kuinka jotkut ihmiset "napsahtavat" kriittisissä tilanteissa. Tilanne voi olla niin traumaattinen ja kaaottinen, että ihminen menettää itsekontrollin. Näin mä ainakin käsitin sen. Hän vain sekosi, kun meno oli niin toivotonta. Sitä saattaa itse kukin menettää kontrollin, kun pelkää kuolemaa ja ei ymmärtä mihin on oikein joutunut. Kai tuollainen sekoaminen ja väkivalta on viimeinen keino yrittää selviytyä absurdista tilanteesta.

Todella hyvä leffa ja tykkäsin myös jatko-osasta, mutta en paljon siitä muista. Ideana kyllä oli juuri se, että joillakin napsahtaa kauheassa stressissä, toisilla taas ei. Eli paineensietokyky. Eikä ne aina ole niitä, joita luulisi.

Täytyykin katsoa uudestaan. Tykkäsin.

Katsoin Cuben ensimmäistä kertaa 2000-luvun alussa, nuorena. Myöhemmin katsottuani sen uudestaan, aloin hahmottaa tarinan eri tavalla. Elokuvan tulkintahan riippuu katsojasta, ei ole oikeaa eikä väärää vastausta esim. siihen, miksi Quentin "sekosi".

Minustakin kuutio sinänsä oli sivuseikka, keskiössä oli oikeasti eri henkilöhahmojen reaktio ja käyttäytyminen ääriolosuhteissa (ne ääriolosuhteet olisivat voineet olla millaiset vain – kuutio oli kivan abstrakti ja filosofinen valinta).

Tarina oli minusta allegorinen, eli henkilöhahmot edustivat aika tarkkarajaisesti erilaisia filosofisia ismejä: Quentin oli naturalisti / pragmatisti, lääkärinainen Holloway oli idealisti, arkkitehti Worth oli nihilisti, nuori nainen oli matikkanörtti ja autistimies oli lapsenkaltainen (tosin savant-nero).

Quentin ei varsinaisesti seonnut, vaan ääriolosuhteet tavallaan pusersivat esiin hänen sisimmät värinsä: ihminen on vain välinearvoinen geenien eteenpäinsiirtäjä ja ääriolosuhteissa asetelma ihmisten välillä on aina selviytymistaistelua, jossa heikot uhrataan ja vahvat välineellistetään.

Nihilisti Worth osoitti valintatilanteissa uhrautuvaisuutta, samoin idealisti lääkäri.

Ainoa, joka pelastui kuutiosta tarinan lopussa, oli se lapsenkaltainen.

Oikeassa elämässähän meissä kaikissa on elementtejä pragmatistisesta, nihilistisestä, idealistisesta jne. ajattelumallista, mutta allegoriana elokuva kärjisti nämä filosofiset ismit henkilögallerian kautta.

Lisää vastauksia! Katsoin Kuution eilen ja se pyörii vielä mielessä. Katsokaa jos ette ole nähneet. Netistä löytyy, stream-sivustoilta.

Katson tänään Cube 2:n. Vaio olisiko Cube 0 parempi? Kumpaa suosittelette te jotka olette nähneet kaikki kolme?

Netflixistä ei taida löytyä? Muutamia kertoja tullut katsottua, mutta pitäisi ilmeisesti katsoa taas. Yksi parhaita elokuvia. 

Sana kirjoitti:

Katsoin Cuben ensimmäistä kertaa 2000-luvun alussa, nuorena. Myöhemmin katsottuani sen uudestaan, aloin hahmottaa tarinan eri tavalla. Elokuvan tulkintahan riippuu katsojasta, ei ole oikeaa eikä väärää vastausta esim. siihen, miksi Quentin "sekosi".

Minustakin kuutio sinänsä oli sivuseikka, keskiössä oli oikeasti eri henkilöhahmojen reaktio ja käyttäytyminen ääriolosuhteissa (ne ääriolosuhteet olisivat voineet olla millaiset vain – kuutio oli kivan abstrakti ja filosofinen valinta).

Tarina oli minusta allegorinen, eli henkilöhahmot edustivat aika tarkkarajaisesti erilaisia filosofisia ismejä: Quentin oli naturalisti / pragmatisti, lääkärinainen Holloway oli idealisti, arkkitehti Worth oli nihilisti, nuori nainen oli matikkanörtti ja autistimies oli lapsenkaltainen (tosin savant-nero).

Quentin ei varsinaisesti seonnut, vaan ääriolosuhteet tavallaan pusersivat esiin hänen sisimmät värinsä: ihminen on vain välinearvoinen geenien eteenpäinsiirtäjä ja ääriolosuhteissa asetelma ihmisten välillä on aina selviytymistaistelua, jossa heikot uhrataan ja vahvat välineellistetään.

Nihilisti Worth osoitti valintatilanteissa uhrautuvaisuutta, samoin idealisti lääkäri.

Ainoa, joka pelastui kuutiosta tarinan lopussa, oli se lapsenkaltainen.

Oikeassa elämässähän meissä kaikissa on elementtejä pragmatistisesta, nihilistisestä, idealistisesta jne. ajattelumallista, mutta allegoriana elokuva kärjisti nämä filosofiset ismit henkilögallerian kautta.

Tarkemmin muistellen Cubessahan oli keskeisenä teemana kysymys vallankäytöstä ja vastuusta; kuka on kuutiorakennelman ja siihen liittyvien tapahtumien takana? On se kuuluisa kysymys "oletko osa ongelmaa vai osa ratkaisua?" Eri henkilöhahmot antoivat tähän erilaiset vastaukset, kukin oman isminsä näkökulmasta. Tämä on minusta ihmisarvokysymyksen lisäksi toinen keskeinen teema elokuvassa.

Täytyykin katsoa uudestaan koko elokuva lähiaikoina.