Synnytyskokemuksia

Synnytys meni ihan hyvin, yöllä supistusten muuttuessa säännölliseksi suunnattiin sairaalaan ja siellä käyrille. Kätilö ehdotti vesiallastakin, mutta sydänäänten tarkkailun vuoksi sinne ei päästy. Sain epiduraalin kipuihin ja sen avulla pärjäiltiin aamuun. Ponnistamaan alettiin juuri vuoronvaihdon jälkeen, ja uusikin kätilö oli tosi asiantunteva ja neuvoi hyvän asennon.

Synnytyksen jälkeen vuodeosastolla oli kaksi muuta naista huoneessa, mutta en koe yksityisyyteni siitä kärsineen. Kun toimenpiteitä tehtiin, oli verhot kokonaan kiinni ja muutenkin ne rajoittivat aika hyvin näkyvyyttä.

Keskustelut hoidettiin siinä sängyn reunalla, enkä minä ainakaan muista kuulleeni mitään muiden keskusteluista.

Vierailija kirjoitti:

Miten sinulla meni synnytys?

Oliko kätilö myös henkisenä tukena?

Puhuttiinko henk.koht. asioitaisi muiden äitien kuullen?

Oliko sinun pakko imettää muiden miesten kuin omasi nähden?

Tehtiinkö jotain intiimitoimenpiteitä muiden miesten läsnäollessa?

Esikoisen synnytys meni vähän miten meni, ehdin sairaalassa olla alle 1,5h ennen lapsen syntymää. Jostain syystä sain epiduraalin juuri ponnistusvaiheen alussa, eikä sen vaikutus ehtinyt alkamaankaan ennen kuin koko urakka oli ohi. Suurinpiirtein koko tuo puolitoistatuntinen on muistissani pelkkää mustaa, muutaman pienen pätkän muiatan sieltä, toisen täältä. Toinen synnytys olikin paljon mukavampi ja mieleenpainuvampi, kun kipulääkitys meni kohdalleen. Kätilö, tai oikeastaan kätilöt (vuoro vaihtui kesken synnytyksen) olivat toisessa synnytyksessä ihan huippuja, ensimmäisestä en muista edes heidän sukupuoltaan.

Asioitani ei missään vaiheessa muiden kuulle höpötelty, eikä ylimääräisiä henkilöitä ollut myöskään seuraamassa imetystä. Toki terveydenhoitaja (?) katsoi imuotteen ja imetyksen sujuvuuden. Muita miehiä, kuin omani, en nähnyt missään vaiheessa koko sairaalassaoloaikana. Mitään intimiitoimenpiteitä ei tehty vieraiden läsnäollessa.

Miten sinulla meni synnytys?

Ihan ok. Sairaalassa ehdin olla yli 20 tuntia ennen kuin pääsin edes saliin. Sielläkin olin sitten 16 tuntia. Synnytyksen kestoksi merkittiin 18,5h. Ponnistusvaihe kesti tunnin ja sitten otettiin imukuppi esiin ja tehtiin episiotomia. Sitten lapsi saatiinkin pihalle. Ei mennyt niin kuin olin suunnitellut, mutta olisihan tuo huonomminkin voinut mennä.

Oliko kätilö myös henkisenä tukena?

No joo, ei ainakaan vähätelty tai pantattu lääkkeitä. Olin jo niin pöpperössä, etten tajunnut pyytääkään mitään tukea. Mulla ehti tuona aikana olla puolen tusinaa eri kätilöä, ja kaikki olivat ok. Imukuppivaiheessa huoneessa oli monta kätilöä ja lääkäriä tsemppaamassa :D

Puhuttiinko henk.koht. asioitaisi muiden äitien kuullen?

Ehkä jostain, mutta ei siinä tilanteessa ehdi mitään häpeilemään. Kaikki ovat kuitenkin samassa veneessä. Synnytyksen jälkeen oltiin potilashotellissa ja saatiin olla rauhassa.

Oliko sinun pakko imettää muiden miesten kuin omasi nähden?

Ei tarvinnut.

Tehtiinkö jotain intiimitoimenpiteitä muiden miesten läsnäollessa?

Ei. Raskauden aikana yhden alatutkimuksen teki miespuolinen lääkäri. Se oli vaivaannuttavaa, mutta ei lääkärin sukupuolen vaan olemuksen takia. Sellanen ihme pökkelö se oli.

nosto

nosto