Lue keskustelun säännöt.
Muutin maalle, syrjään asumaan vuosien haaveilujen jälkeen. Ja nyt vaan pelottaa asua täällä!
27.06.2017 |
Muutin omakotitaloon maalle asumaan, keskelle metsää. Ok-talo asumisessa ei muuten mitään vikaa, oon asunut ennenkin ja maalla myös ennen tänne muuttoani, mutta entisessä asuinpaikassani oli enemmän asutusta ja jopa katuvaloja jonkin verran, mutta täällä ei ole mitään valoja.
Lähin naapuri noin 300-400m päässä. Joo tiedän, se on lähellä, mutta muuten ympärillä on tiheästi metsää ja muu asutus sitten jossain hevonkuusessa asti. Eikä naapuriinkaan ole mitään näköyhteyttä.
Tälläisestä asumisesta oon aina haaveillut, todella nuoresta lähtien. En ole vain pystynyt muuttamaan aikaisemmin, mutta nyt oli tilaisuus.
Kesä täällä menee hyvin, kun on valoisaa, mutta syksy ja talvi.. :( En uskalla lenkkeillä enään kun on hämärää/pimeää vaikka mulla on tehokas ja hyvä otsalamppukin. Pelkään susia, karhuja ja mielikuvitus on alkanut laukkaamaan muutenkin niin kauheasti, että mietin ties mitä moottorisahamurhaajia ja puskaraiskaajia!
Lenkkeily ajoittuu aina aamuun/aamupäivään, mutta pian alkaa työt ja sitten olisi pakko liikkua illallakin kun on jo pimeää! Ja pakko siis siksi, koska mulla on yksi koira, joten täytyyhän sitä liikuttaa.
Miten hitto musta tulikin tälläinen arkajalka, vaikka ainakin 11vuotta haaveillut juuri tälläisestä asuinpaikasta, syrjässä kyylääviltä naapureilta, liikenteen hälinältä ja melulta ja tässä sitä nyt ollaan paskat kintuissa ja pelko perseessä!
Ja en ole mikään pikkulikka enään, vaan 29v nainen!
Enkä halua muuttaa pois. Täällä on niin ihanan rauhallista, talo on ihana, piha on ihana, rakastan tätä paikkaa! Haluaisin vain eroon tästä turhasta pelostani!
Kommentit (22)
Hanki sinne joku kämppis tai kumppani, tai vaikka koira.
Tutustu seutuun kunnolla päiväsaikaan siten, että se on tuttu yölläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varustaudu lenkeille turvavarustein. Pihaan kamerat, valot ja hälytyslaitteet. Ovet yöksi lukkoon.
Puskaraiskaaja tuskin tuonne eksyy. Eiköhän se kaupungin puistossa vaani.
Ei kannata katsoa niitä kauhuleffoja
Enemmän mä siellä käärmeitä tai punkkeja pelkäisin kuin puskaraiskaajia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävisi varmaan samoin. Välillä kyllä haaveilen myös vastaavasta, mutta todellisuudessa juu ei.
Eiköhän se koira tarvittaessa varota vaarasta. Toi pimeys tosiaan on maaseudulla ihan uskomatonta. Ilman lamppua ei nää edes tietä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pimeyttä pidä pelätä. Ja niitä hulluja liikkuu kyllä enemmän kaupungeissa, kuin jossain perähikiällä. Sudet ja karhut pelkäävät ihmisiä, niistä tuskin on pahemmin vaaraa.
Eli ei siellä metsän keskellä elämä ole sen vaarallisempaa kuin muuallakaan. Itse asiassa sellaisessa voi olla jopa turvallisempaa. Ihminen yleensä pelkää pimeää ja sen pimeän vuoksi alkaa miettimään kaikenlaista, mitä vaaroja siellä pimeässä voisi olla.
Kuten varmasti huomaat, valoisalla sua ei pelota. Niimpä. Koska ei siellä oikeasti ole mitään pelättävää :) Se ympäristö on ihan samanlainen pimeälläkin.
Käy ostamassa turvasumutteita ja niitä hälytyshuutojuttuja mitä ne nyt on. Turvallisempi olo kulkea niiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli sama pelko kun 24 vuotiaana muutin kerrostalosta mieheni omakotitaloon asumaan keskelle ei mitään, ei katuvaloja eikä liikennettä missään ei edes naapureita.
Ensimmäiset päivät olivat kauheita. Pelkäsin jopa päiväsaikaan kesällä ja yöllä, johtuen lapsuuteni traumoista, sillä lapsena, omakotitalossa asuessamme, kotiimme hyökättiin aamuyöllä ja sen jälkeen olen aina asunut kerrostalossa kunnes teini naapurien jokapäiväiset jumputus huuto bileet sai minut muuttamaan mieheni luokse.
Yksinkertaisesti muuton jälkeen, otimme kaksi dobermannia, mittavat hälytysjärjestelmät ja aidan talon ympärille portilla varustettuna.
Sen jälkeen en ole pelännyt olla yksin kotona syksyllä/talvella ja uskallan liikkua pimeässä koirien kanssa, koska koen että he antavat turvaa minulle.
Suosittelen aloittajalle hälytysjärjestelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki jokin ulkokoira (husky, lapinkoira, hirvikoira...) kunnon aitaukseen lämmitetyllä kopilla vartioimaan pihaa toisen koiran kaveriksi?
Ei muuten puolapakut pyöri meidän pihalla kun ulkohäkissä on päivisin kaksi haukkuarkaa kaveria >:) ja koiran ulkoilualue viestitää varkaillekin että talossa saattaa olla koira - ei kannata murtautua.
Meillä on myös valvontakamerat ja liiketunnistimella toimivat valot. Ja hiljaista on, vaikka lähistöllä pyöriikin hämäräporukkaa.
Jos on pimeää niin muutkaan ei näe sinua. Maalla tuskin on puskaraiskaajia, ennemmin niitä kohtaa kaupungin lähimetsissä. Karhut nukkuvat talvella ja välttelevät ihmistä, ellet joudu poikasten aikaan karhun ja poikasen väliin, jolloin karhu puolustaa poikastaan. Ja susista Susi on tappanut ihmisen Suomessa viimeksi vuonna 1881. Pelkkää metsästäjien valehtelua että susia täytyisi pelätä, koska ovat sekopäitä jotka haluavat tappaa kaikki pedot, etteivät vaan vie heidän saaliitaan. Joten sinuna nauttisin maaseudun hiljaisuudesta ja siitä ettei valosaastetta ole. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oivoi. Mä 'asun' maalla, on siis asunto maalla ja kaupungissa. Puoliso käy kaupungissa usein, mä ehkä joka toinen kuukausi. Ei pelota olla yksin maalla, ehkä auttaa, kun olen maalta kotoisin. Paluu siis n.40v jälkeen maaseudun rauhaan. Nautin.
Etkö tiedä, että karhut nukkuvat talvella. Eikä sudetkaan syö ihmisiä.
Todella kummallisia pelkoja, kun minua metsän keskellä asuvaa pelottaa enemmän kävellä keskellä kirkasta päivää kohti Helsingin rautatieasemaa kuin lenkkeillä sysipimeässä kotimetsässä.
Etsi itsellesi mies, yksinäisyys tuottaa kaikenlaisia pelkoja.
Minä elän samalla tavalla mutta minulla on perhe. Miehen tehdessä talvella työmatkoja pelottaa välillä itseänikin. Mutta ihan erilaista se olisi jos asuisin vain yksin täällä, tuskin edes viihtyisin. Nyt rakastan paikkaa ja toivon, että pärjäämme täällä mahdollisimman korkeaan ikään.
Eipä sulla muuta pelättävää siellä ole kuin miehet. Kannattaa ottaa selvää susitilanteesta ja missä ne sillä seudulla liikkuu.
Samat eläimet siellä metsässä on, oli sitten valoisaa tai pimeää.
T. Toinen metsäneläjä, N53
Siedätyshoitoa vaan, kyllä se siitä. Eiköhän maalla ole kaikista pienin mahdollisuus kokea ulkopuolisten aiheuttamia onnettomuuksia.
Asutko muuten yksin ja voinko muuttaa samaan taloon?
M35