Lue keskustelun säännöt.
Lopultakin eropäätös
Pahaonyksin
27.06.2017 |
Nyt tämä on tässä. Tyhmä minä odotti että mies olisi halunnut vielä yrittää. Olisi pyytänyt, itkenyt, jotain. Mutta totuus on, että jo noin 25 vuotta sitten minun oliai pitänyt tajuta, että hän ei minusta välitä.
Kommentit (12)
Koskaan en ole tuntenut itseäni niin yksinäiseksi kuin huonossa parisuhteessa. Kyllä se siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten mies halusi olla sun kanssa, jos ei sinusta välittänyt? Oletteko molemmat olleet 25v jossain transsin kaltaisessa tilassa? Kai sentään vapaaehtoisesti yhteen päädyitte?
Minun tyhm pääni yrittää tarttua hyvien hetkien poikasiin. Ollaan oltu niin nuoresta yhdessä.. Päätin ha sittenkin voimaton olo.
Olen tuhat kertaa onnellisempi nyt yksin kuin huonossa avioliitossa 25 vuotta. Parisuhde ei ole mikään pakkotilanne, joka pitäisi pyrkiä säilyttämään hinnalla millä hyvänsä, vaikka sitä toitotetaankin joka tuutista. Ihan varmasti on parempi yksin kuin huonon kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No miten mies halusi olla sun kanssa, jos ei sinusta välittänyt? Oletteko molemmat olleet 25v jossain transsin kaltaisessa tilassa? Kai sentään vapaaehtoisesti yhteen päädyitte?
Noloa tunnustaa, mutta mies oli nuori, arka ja helppo poimia. Yritin valehdella itselleni, että hän välittää. Mutta en ole ihminen jota rakastetaan. Hän hyötyi minusta ja minä sain leikkiä parisuhdetta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta huomaat ettei se kumppani niin huono ollutkaan ja palaatte yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuhat kertaa onnellisempi nyt yksin kuin huonossa avioliitossa 25 vuotta. Parisuhde ei ole mikään pakkotilanne, joka pitäisi pyrkiä säilyttämään hinnalla millä hyvänsä, vaikka sitä toitotetaankin joka tuutista. Ihan varmasti on parempi yksin kuin huonon kumppanin kanssa.
Kuinka onnistuit tekemään lopullisen päätöksen? Entä käytännön asiat kun on niin pitkään jakanut kaiken toisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännittää kuinka elo omassa asunnossa alkaa. En ole elänyt koskaan yksin. Ihmettelen, mikä tämä elämä on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt, kertokaa muut vanhana eronneet että onhan erakkoelämä ihanaa! ☺ Kuolemaa odotellen
Miksi elämäsi eronneena olisi erakkoelämää? Kai sinulla on ystäviä ja kavereita, harrastuksia, ehkä lapsiakin? Tuskin te olette miehesi kanssa eläneet kaksin jossakin kellarissa kaikki nämä vuodet.
Päätös on vasta suunnitelma, ensimmäinen askel on erohakemuksen jättäminen ja monen eri käytännön asian selvittäminen miehen kanssa. Oletettavasti pystytte selvittämään kaiken sovussa, kun välit jo ovat noin etäiset.
Vai uhkailitko vain erolla jotta saisit miehen kyyneliin, ja nyt sinun pitää vastata huutoosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tuhat kertaa onnellisempi nyt yksin kuin huonossa avioliitossa 25 vuotta. Parisuhde ei ole mikään pakkotilanne, joka pitäisi pyrkiä säilyttämään hinnalla millä hyvänsä, vaikka sitä toitotetaankin joka tuutista. Ihan varmasti on parempi yksin kuin huonon kumppanin kanssa.
Kuinka onnistuit tekemään lopullisen päätöksen? Entä käytännön asiat kun on niin pitkään jakanut kaiken toisen kanssa?
Se päätös syntyi itsestään kun mitta oli täysi. Käytännön asiat on vain hoidettava. Tee kaikesta lista ja aikataulu, jota seuraat ja ruksaat hoidetut pois. Huomaat että kun määrätietoisesti hoidat asioita eteenpäin, ei ole edes aikaa jäädä suremaan ja jossittelemaan. Tavoite kirkkaana mielessä: uusi itsenäinen ja vapaa elämä <3
Nyt, kertokaa muut vanhana eronneet että onhan erakkoelämä ihanaa! ☺ Kuolemaa odotellen