Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet, jos joku vaihtaa etunimensä?
Kommentit (22)
Ajattelen, että vaihtajalla on menossa joku identiteettikriisi. Samat ajatukset tulevat mieleen, jos muutoin hiirulaisen oloiselle ihmisellä on äkkiä tarve päivittää hiuksensa räväkällä kannanperseellä tai shokkiväreillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään kummoisempia. Eihän se ole minun asia. Eikä sen pitäisi kuulua pahemmin kenelle
muullekaan jos joku vaihtaa nimensä. Joskus voi olla ihan tarpeellista vaihtaa nimensä.
Esm. jos vaikkapa on vainottu jonkun toimesta tai jos on vaikka transsukupuolinen henkilö.
Sekin on ihan validi syy jos ei vain pidä nimestään ja haluaa vaihtaa nimensä sellaiseen joka kuvastaa itseään paremmin.
En varmaan mitään erityistä, riippuu ehkä mikä on syynä vaihtoon.
Ystäväni vaihtoi kutsumanimensä nimekseen. Kutsumanimi oli siis ihan oikea tavallinen naisen nimi. Häntä ei ikinä puhuteltu oikealla nimellään.
Tämä oli mielestäni ihan loogista ja järkevää. En ajatellut asiasta muuta.
Yleisin reaktioni on ollut "Mitä, eiks toi ole ollut sun oikee nimi?" Eli moni tuttuni on vaihtanut kutsumanimensä oikeaksi nimekseen.
Identiteettikriisi,mielisairas,pervo = Juha Valjakkala
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että se ei pitänyt aikaisemmasta nimestään, kuten itselläni oli tilanne.
Jaa,
Minulla ei suku edes tiedä, millä nimellä olen virallisisssa kirjoissa!
Sekä etu- että sukunimi eri.
Löydyn uudella nimelläni esim.julkiterhikistä,
suku ei tiedä edes mulla olevan (myös) hoitajakoulutusta.
Lisäksi minulla menee hyvin.
Liiankin hyvin heidän tietääkseen ;---)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän se vaikuttaa että näyttää keskaria vanhemmille ja koko suvulle. Minä minä, olen Pihlaja Vapaus nyt.
Riippuu motiiveista ja tulevasta nimestä. Jos vaihtaa vaikkapa omituisen hippinimen vähän normaalimmaksi (Esim. Lumimarja -> Marja), tai käytössä olevan toisen nimen etunimeksi (Esim. Pirjo Liisa Marjatta -> Liisa Marjatta), tai virallisen nimensä siihen muotoon mikä on käytössä (Esim. Annikki -> Anni), tai jotain muuta järjellisesti ja aikusesti perusteltua niin mikäpäs tuossa.
Jos vaihtaa kaikki nimet toiseksi (esim. Juha Veikko Valjakkala -> Nikita Joakim Fouganthine) epäilen että on vaikka kriminaali tai muuten karussa ja yrittää piilotella alkuperäistä nimeään. Vaihtoehtisesti on lähtenyt mopo keulimaan oikein kunnolla (esim. Simo Rantalainen -> Mujahed bin Risto Faisal).
Jos vaihtaa ihan ok:n ja normaalin nimen tilalle jotain älytöntä (Esim. Liisa -> Puuma) ajattelen että on teini-ikä jäänyt päälle ja pyörittelen silmiäni. (Oikeasti tuttavapiirissä on yksi tällainen, ei ole siis tuo esimerkin nimi mutta vastaava - aika karua katseltavaa kun lähes kolmekymppinen päättää ruveta pissaliisaksi vanhemmiten.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko teistä seuraava tyhmää:
Katjan etunimi on ensin Katja. Se on hänen alkuperäinen virallinen ristimänimensä ja kaikki ovat aina kutsuneet häntä Katjaksi. Katja selvittää että hänen nimensä etymologia juontaa juurensa naisen nimestä Katherine. Katja ihastuu tuohon nimeen ja vaihtaa sen uudeksi nimekseen virallisesti jotta hän saa sen itselleen koristeeksi. Tästä huolimatta hän haluaa edelleen tulla kutsutuksi Katjaksi vaikka Katjaa ei hänen henkkareissaan enää lue. Hän pitää ajatuksesta että hänellä on nyt samaan aikaan "lempinimi" (entinen alkuperäinen nimi) eli Katja mutta myös virallinen ja koreampi nimi Katherine. Vähän kuin rotukoirilla.
(Nimi muutettu.)
Että ihmisellä on joko (identiteetti-) ongelmia tai sitten joku trauma nimestään.
Itse vaihdoin nimeni, koska mua kiusattiin koulussa vuosia ihmeellisillä ja loukkaavilla väännöksillä mun ihan tavallisesta ja nätistä etunimestä. Otin toisen nimeni käyttöön virallisesti jo kouluaikana kun vaihdoin luokkaa ja se oli sellainen ettei siitä saanut väännettyä mitään, kaunis nimi sekin, jopa kauniimpi kuin alkuperäinen etunimeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teistä seuraava tyhmää:
Katjan etunimi on ensin Katja. Se on hänen alkuperäinen virallinen ristimänimensä ja kaikki ovat aina kutsuneet häntä Katjaksi. Katja selvittää että hänen nimensä etymologia juontaa juurensa naisen nimestä Katherine. Katja ihastuu tuohon nimeen ja vaihtaa sen uudeksi nimekseen virallisesti jotta hän saa sen itselleen koristeeksi. Tästä huolimatta hän haluaa edelleen tulla kutsutuksi Katjaksi vaikka Katjaa ei hänen henkkareissaan enää lue. Hän pitää ajatuksesta että hänellä on nyt samaan aikaan "lempinimi" (entinen alkuperäinen nimi) eli Katja mutta myös virallinen ja koreampi nimi Katherine. Vähän kuin rotukoirilla.
(Nimi muutettu.)
Jonkun ihan omaksi aikuisten nimeksi luokiteltavan nimen (niinkuin tuo Katja esimerkiksi) kohdalla tuntuisi vähän turhalta hifistelyltä. Toisaalta ymmärrän kyllä että jos joku on saanut selkeän lempinimen etunimekseen niin saattaa haluta sitten aikuisena viralliseksi nimekseen jotain aikuisempaa, vaikka että Repeksi nimetty vaihtaisi nimekseen Reinon mutta käyttäisi kaverien ja perheen kesken edelleen Repeä, mutta nyt vain lempinimenä.
No jos nimi on ollut tyliin Ilona-Ilopilleri niin en yhtään ihmettele vaihtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teistä seuraava tyhmää:
Katjan etunimi on ensin Katja. Se on hänen alkuperäinen virallinen ristimänimensä ja kaikki ovat aina kutsuneet häntä Katjaksi. Katja selvittää että hänen nimensä etymologia juontaa juurensa naisen nimestä Katherine. Katja ihastuu tuohon nimeen ja vaihtaa sen uudeksi nimekseen virallisesti jotta hän saa sen itselleen koristeeksi. Tästä huolimatta hän haluaa edelleen tulla kutsutuksi Katjaksi vaikka Katjaa ei hänen henkkareissaan enää lue. Hän pitää ajatuksesta että hänellä on nyt samaan aikaan "lempinimi" (entinen alkuperäinen nimi) eli Katja mutta myös virallinen ja koreampi nimi Katherine. Vähän kuin rotukoirilla.
(Nimi muutettu.)
Olisi tyhmää. Oliko muuta?
Kaikki tuntemani nimenvaihtajat ovat olleet 30-45-vuotiaita naisia, jotka ovat vaihtaneet itselleen "hienon" nimen. Yksi vaihtoi myös alle 1-vuotiaan vauvansa nimen aiemmin keksimäänsä hienommaksi ja toisen nimenvaihto oli sitä, että teki K-nimestään C-nimen.
Arvaatte varmaan, mitä mä ajattelen asiasta.
Minulla on kolme etunimeä ja olen vaihtanut käyttöön keskimmäisen nimeni, koska oli liikaa kokonimikaimoja. Sain jatkuvasti vääriä puheluita ja väärälle henkilölle tarkoitettua postia. Kun lopulta tuli ulosottomieheltä jollekin kaimalleni tarkoitettu kirje, päätin vaihtaa nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vähän se vaikuttaa että näyttää keskaria vanhemmille ja koko suvulle. Minä minä, olen Pihlaja Vapaus nyt.
Entä jos se suku on näyttänyt Keskaria alusta lähtien ? Ei kaikki perheet ja suvut ole läheisiä. Sitäpaitsi, eikö jokainen elä itselleen eikä muita varten ? Sukuako varten täällä eletään ?
Olen vaihtanut sekä etu- että sukunimeni, itselleni ja lapselleni.
Otin kaukaa suvusta nimen, jonka käyttönottoon vaadittiin lupa ja lupamaksua. Avioeron jälkeen ei ollut mitään syytä roikottaa ex-miehen sukunimeä minulla tai lapsella.
Sukuni nimi oli aika erikoinen ja vanhanaikainen, ex-miehen nimi oli tavis-Virtanen,
nyt minun ja lapsen nimi on vähän erikoinen, mutta kauniimpi ja lyhyempi.
Etunimiksi otin kauniit skandinaaviset nimet. Entiset nimet ovat kyllä edelleen mukana.
En ymmärrä happamia fatalisteja,
joiden mielestä kerran 1800-luvulla talon tai luonnon mukaan keksitty nimi olisi ikuinen leima,
jota on syytä kantaa loppuikänsä,
oli se miellyttävä tai ei.
Nimenvaihtajalla on muka "kriisi" tai hän pakenee jotain.
Nomen est omen.
Luova ihminen tekee itselleen omannäköisensä elämän - ja siihen sopivan nimen.
Halukkaat voivat pitää laamannin vuonna 1812 määräämää Korhosta vaikka koko ikänsä,
ja kostaa
tällä kolholla nimellä kaikkia seuraaviakin polvia. Pakko ei ole.
En miettisi mitään ihmeellistä, jokaisen oma asia.
En mitään, olen vaihtanut itsekin.