En luota mummoon lastenhoidossa

Ei pidä. Sinä olet jo iso tyttö ja saat ihan itse päättää ketä lastasi hoitaa.

Ei, jos et luota johonkuhun, et jätä lasta valvomatta sellaisen hoteisiin. Lapsi kyllä tutustuu isovanhempaansa vaikka sinäkin olisit paikalla.

Minkä ikäinen ihminen on kyseessä? Sinun mummosi vai äitisi?

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen ihminen on kyseessä? Sinun mummosi vai äitisi?

Veto pystyyn, että kyseessä on anoppi? :D

Kannattaa muistaa että silloin kun isovanhemmat hoitivat niitä omi pieniä lapsiaan niin he olivat keskimäärin 20-40 vuotiaita. Nyt he ovat ehkä siinä 70-kympin molemmin puolin. Ihminen väsyy herkemmin, monen asian yhtäaikainen hoitaminen vaikeutuu, tasapaino heikkenee jne.

Eli ihan ei voi verrata siihen "kun omansakin saivat hengissä kasvatettua".

Mutta jos lyhyitä aikoja hoidossa pitää niin ei se pulputtava ja höseltävä mummo haitaksi ole. En minä kotonakaan vahtinut alle 2 vuotiasta kärppänä. Ja jos tuntuu että mummolla on liikaa omia puuhiaan hänen kotonaan niin voihan hän tulla teille.

Hoida itse omat lapsesi, sillä tämäkin asia on ratkaistu👍

Ei ole anoppi, anoppi on juuri tuo johon luotan eniten lapsemme hoidossa. :)

Itse me ollaan lapsi hoidettukin. Mutta kun tämä höseltäjä mummo niin kovasti haluaa lapsen hoitoonsa ja tuntuu epäreilulta sitten että toinen mummo saa hoitaa ja noh, toinen ei..

Ap

Mitä haittaa höpöttämisestä on? Mitä tarkalleen ottaen pelkäät tapahtuvan?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole anoppi, anoppi on juuri tuo johon luotan eniten lapsemme hoidossa. :)

Itse me ollaan lapsi hoidettukin. Mutta kun tämä höseltäjä mummo niin kovasti haluaa lapsen hoitoonsa ja tuntuu epäreilulta sitten että toinen mummo saa hoitaa ja noh, toinen ei..

Ap

Lasta ei ole tehty mummojen viihdykkeeksi, ainakaan toivottavasti. Lapsi ei menetä mitään siinä, että häntä hoitaa vain sellaiset aikuiset jotka ovat luotettavia ja turvallisia.

Anna höseltäjän leikittää, ja lue itse vaikka kirjaa sohvalla sen aikaa, lapsi pysyy turvassa, mummo saa höseltää ja sinä saat rentoutua.

Tämä höseltäjä mummo siis höseltää lapsen ympärillä niin vauhdilla että esimerkiksi viimeksi meinasi lentää ja kaaduta lapsen päälle?

Hän puhua pälpättää niin paljon ja vaihtaa leikkiä lennossa ettei lapsikaan pysy mukana. (Hän siis on todella innokas)

Tekee kaiken sellaisella vähän nopeutetulla rytmillä, mm kun lapsi oli pienempi halusi ehdoin tahdoin koittaa syöttää kiinteitä ja syötti sellaisella vimmalla että lapsi meinasi tukehtua puuroonsa.

Tämä asia harmittaa minua siksi että pappa on itse rauhallisuus ja haluaisi myös aikaa lapsen kanssa mutta enhän voi tuon mummon takia lasta sellaiseen paikkaan jättää?

^ Nro 10 siis Ap :)

Vierailija kirjoitti:

Tämä höseltäjä mummo siis höseltää lapsen ympärillä niin vauhdilla että esimerkiksi viimeksi meinasi lentää ja kaaduta lapsen päälle?

Hän puhua pälpättää niin paljon ja vaihtaa leikkiä lennossa ettei lapsikaan pysy mukana. (Hän siis on todella innokas)

Tekee kaiken sellaisella vähän nopeutetulla rytmillä, mm kun lapsi oli pienempi halusi ehdoin tahdoin koittaa syöttää kiinteitä ja syötti sellaisella vimmalla että lapsi meinasi tukehtua puuroonsa.

Tämä asia harmittaa minua siksi että pappa on itse rauhallisuus ja haluaisi myös aikaa lapsen kanssa mutta enhän voi tuon mummon takia lasta sellaiseen paikkaan jättää?

No, hui...

No jos on epäluottamusta, niin eihän lasta sellaiseen paikkaan voi hoitoon laittaa noin pienenä. Niin se vain on, kun lapsi on vasta taapero, niin sekä isän että äidin pitää pystyä luottamaan hoitajaan.

Ja ei lasta ikinä sen mukaan anneta hoitoon, että tuntuisi kaikille hoitajille reilulta. Lapsi annetaan hoitoon silloin kun sille tarve on, ja vanhemmat itse miettivät ihan omin perustein kenelle voivat antaa lapsen hoitoon. Potentiaalinen hoitaja sitten päättää haluaako hoitaa. Vaikka vanhemmat tekisivät tämän päätöksen muiden mielestä väärin perustein, niin ei sillä ole väliä. Noin pienen lapsen kohdalla luotto hoitajaan on vain oltava. Menetätte yöunenne, jos ette pysty luottamaan eikä lapsi vielä kertomaan miten on mennyt.

Minä ymmärrän ehkä mitä tarkoitat tuolla höpöttämisellä. Meilläkin mummo (ainoa elossaoleva) ei yhtään tulkinnut/huomannut lapsen viestejä, höpötti vain itse papupatana, ei huomannut kun lapsi yritti antaa tiettyä lelua kun mummo nyt halusi antaa toista lelua, ei huomannut pelkoa, kun mummo puhui vaikka liian kovaa ja lähellä. Tavallaan mummolla oli niin paljon kokoajan itsellä asiaa lapselle, ja omia tulkintoja lapsen toiveista vailla perusteita, että ne lapsen oikeat tarpeet jäivät täysin huomiotta. Eihän sellaiseen hoitajaan voi vanhempi luottaa. Meni sitten hoitoon mummolleen ensimmäistä kertaa kun kunnolla jo puhui ja uskalsi puhuen ilmaista itseään. Minusta tuntuu nyt jälkikäteen, että se oli mummollekin helpotus. Ei selvästi olisi jaksanut pienen lapsen hoitoa, eikä jotenkin enää saanut kosketusta siihen pienen taaperon maailmaan.

Niin, että täältä nyt ainakin tulee synninpäästö. Tavatkaa toista mummoa perheen kesken siihen asti kun tuntuu siltä että luotatte. Kyllä vanhemman luottamus hoitajaan on kaiken a ja o. Lapsikin sen aistii hoitoon jäädessään. Eikä lasta ikinä tarvitse jättää hoitoon vain miellyttääkseen muita, vaikka monet näin luulevatkin. Ihan teidän oma asia on, kenellä lapsi on hoidossa ja milloin.

Mun äiti on ihan samanlainen. Häseltää ja riehuttaa lapsen ihan hirveään riehumiskuntoon, ja rauhoittaminen on ihan mahdotonta. Mä luotan kyllä äitiini, mutta on piinaavaa olla vieressä ja yrittää saada lapsen päähän vähän järjeä kun toinen vaan riehuttaa ja riehuttaa.

Mun äiti höseltää ja just jättää jutut huomiotta, lapsi yrittää jotain sanoa niin se puolivälissä lausetta jo "arvaa" lopun, yleensä päin honkia, ja höseltää jotain ihan omaansa. Viittä asiaa yhtä aikaa kun oikeasti vois vaan istua alas sen muksun kanssa. Mutta sitä ahdistaa se lapsi eikä se halua missään tapauksessa sitä hoitaa, siksi se varmaan onki tollanen kun on koko lapsen läsnäolo stressaa.

Meillä anoppi halusi kovasti hoitaa meidän lasta. Oli vain todella epäluotettava. Emme heti sitå tienneet. Oli muutaman kerran katsonut lastamme ja aina oli ehtinyt tekemään kotihommia meillä vaikka kuinka vaikka lapsi oli oikea ikiliikkuja. Vähän ihmettelimme.

Sitten kerran tulimme kotiin ja lapsi oli huutanut itsensä väsyksiin ja punaiseksi. Ihmettelimme asiaa niin anoppi sanoi että kun hän oli vienyt roskat niin lapsi oli sillä välin herännyt ja säikähtänyt kun oli yksin. Asuimme korkean kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja roskakatos oli viereisen talon takana. Ei muuten ollut anoppi enää meillä lastenvahtina.

Valvonta ei saa uupua, henki siinä lähtee tai tapaturma.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti höseltää ja just jättää jutut huomiotta, lapsi yrittää jotain sanoa niin se puolivälissä lausetta jo "arvaa" lopun, yleensä päin honkia, ja höseltää jotain ihan omaansa. Viittä asiaa yhtä aikaa kun oikeasti vois vaan istua alas sen muksun kanssa. Mutta sitä ahdistaa se lapsi eikä se halua missään tapauksessa sitä hoitaa, siksi se varmaan onki tollanen kun on koko lapsen läsnäolo stressaa.

Tuokin vanhemmilla kannattaa pistää merkille, että joskus mummon muuttuminen lapsenlapsen läsnäollessa höseltäjäksi ja kyvyttömäksi oikeasti kuuntelemaan sitä lasta, voikin tarkoittaa että mummolla stressaa lapsenlapsen kanssa oleminen. 

Sekin on kuitenkin niin tabu ettei mummo halua/jaksa hoitaa, että saatetaan suureen ääneen toitottaa kuinka niin innoissaan haluttaisiin hoitaa (pidetään yllä sitä mummolta odotettua käytöstä), mutta todellisuudessa väsytään jo tapaamisissa koko perheen kesken eikä haluta sitä kovin pientä lasta hoitaakaan.

Onhan sellainen "aidossa vuorovaikutuksessa" oleminen pienen lapsen kanssa raskasta. Kun pitää jatkuvasti seurata niitä lapsen viestejä ja vastata niihin, ja pitää myös aktiivisesti seurata milloin lapsi haluaa olla rauhassa. Se on monille äideillekin raskasta, saati sitten niille joilla ikää jo +60v.

Minäkään en luota äitiini, joten hän ei saa olla lapseni kanssa ilman valvontaa. Kylään on aina tervetullut mutta hoitoon en anna.

Höseltäminen ja puhua palpattaminen eivät ole vaarallisia lapselle. Rauhallisuus ei ole mikään kriteeri hyvälle lastenhoidolle. Lapselle tekee hyvää olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.