Työttömyys on arvovalinta
Yritysvalmentaja Jari Sarasvuo tarjosi 1990-luvun suomalaisille oppia, jonka mukaan työelämässä menestyminen oli ratkaisevasti kiinni yksilön valinnoista.
Jari Sarasvuon Sisäinen sankari oli opas henkilökohtaiseen muutokseen, jonka avulla ihminen voisi toteuttaa rajattomia mahdollisuuksiaan, menestyä, tulla onnelliseksi ja löytää työilon.
Sarasvuon mukaan elämä on valintojen summa ja tasapainoista elämää elävät ihmiset ovat tehneet laadukkaampia valintoja.
Sarasvuon mukaan politiikalla ei voinut vaikuttaa esimerkiksi työttömyyteen – se oli näet yhteiskunnan "arvovalinta".
Mitä mieltä olette asiasta? Onko työttömyys ja köyhyys täysin itseaiheutettua, menestys ja vauraus taas ansaittua? Jani Toivola luki ystävänsä kanssa Sarasvuon teosta ahkerasti ja noudatti sen oppeja. Molemmat pääsivät pitkälle elämässä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/05/ihminen-valitsee-oman-hyvinvoi…
Kommentit (18)
eiole todellakaan itseaiheutettua, eihän sitä aikoinaan voinut tietää millä aloilla on töitä ja mihinkä kouluttautuis, eri asia niillä joilla on isin firma johon pääsee vaikka ilman koulutusta
Tavallaan totta, hyvin harva työtön on esimerkiksi valmis muuttamaan töiden perässä.
Ihminen ei voi valita lähtökohtiaan, sairastumistaan tai työttömäksi joutumistaan. Yksilö ei voi myöskään mitään sille että Suomessa on 400 000 työtöntä ja 50 000 avointa työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei voi valita lähtökohtiaan, sairastumistaan tai työttömäksi joutumistaan. Yksilö ei voi myöskään mitään sille että Suomessa on 400 000 työtöntä ja 50 000 avointa työpaikkaa.
Näin asia on.
Työttömyys on arvovalinta. Mutta siten, että toisessa vaakakupissa on inflaatio. Jos ei haluta korkeaa inflaatiota niin maassa vallitsee helposti alityöllisyys. Tämä pätee tällä hetkellä kaikkiin länsimaihin. Niihinkin joissa on näennäinen täystyöllisyys. Epätyypilliset työsuhteet ja osa-aikatyö selittää. Jos sensijaan inflaatiolla ei ole väliä niin esimerkiksi kaikki julkinen velkaantuminen voitaisiin kierrättää kokoaikaisen ja hyvinpalkatun työn kautta eikä passivoivilla juuri ja juuri elämiseen riittävillä tulonsiirroilla. Tuloksena olisi täystyöllisyys. Häviäjinä olisivat kiinteään omaisuuteen rahansa sijoittaneet ja sekä riskittömiin korkoihin. Eli ihmiset joiden ei oikeastaan kuuluisikaan saada minkäänlaista taloudellista palkintoa. Pääoman kuuluukin tehdä työtä. Voittajia olisivat investoijat ja ne joiden pääoma olisi ns. hereillä. Tavalliselle kansalaiselle asunnot olisivat halpoja eikä haittaisi pätkääkään että ne ovat huomenna yhtä halpoja. Nyt on ihan erilainen staattinen jämähdys ja massatyöttömyys. Mutta tämä on arvovalinta ja siitä voi syyttää vain meitä äänestäjiä. Kiitos!
Painukoon Sarasvuo sanonko minne. Todellakaan ole oma valinta, edelleen työttömänä vaikka kuinka töitä hakenut hiki hatussa... alkaa tympiä turha hakeminen...
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan totta, hyvin harva työtön on esimerkiksi valmis muuttamaan töiden perässä.
No ei varmaan ole ihan helppo homma muuttaa tuosta noin vain työn perässä. Kukaan ei voi luvata, että työ kestää määräaikaa kauempaa. Jätät kotisi, lähimmäiset, ystäväsi. lemmikit ym. etkä ehkä voi tulla esim. viikonlopuiksi takaisin kotipaikkakunnalle. On monta monessa ja totaalinen järjestely, mutta aina vaan on työtön jotenkin "haluton ja laiska". Sopii itse kokeilla ja sen jälkeen syytellä.
Entäs kun kumppanilla on työ, eikä voi lähteä mukaan? On se aina niin helvetin helppoa tuomita siellä omassa pikku päässä tietämättä ihmisten erilaisia elämän tilanteita.
En silti tarkoita, että olisi oikeus kieltäytyä tarjotusta työstä. Mentävä on. Onnellinen saa olla, jos itsensä pääsee työllään elättämään.
Työttömyys on Suomessa tosiaan arvovalinta. Työntekohan on siis oman aikansa myymistä johonkin hintaan (palkka). Oman aikani arvotan varsin korkeaksi, sillä se on ainoa asia, mitä minulla on. En halua tuhlata sitä asioihin, joista en nauti. Toisaalta jos tuhlaan, niin korvauksen pitää olla sen mukainen. Esim. varastotyöstä, jota inhoan sopiva korvaus olisi noin 35 € / h nettona. Siinä kun en pysty kartuttamaan henkistä pääomaa tulevaisuutta ajatellen - en siis voi kehittää itseäni ja se aika on minulle siis hyödytöntä.
Toisaalta joku työ, josta nautin ja jossa voin oppia jatkuvasti uutta ja ratkoa ongelmia - sellaista voisin tehdä vaikka suomalaisella mediaanipalkalla, eli noin 3200 € / kk brutto.
Työttömyys toden totta on arvovalinta. Kuinka paljon arvostat rahaa suhteessa omaan aikaasi. Oman dilemmani ratkaisin ottamalla loparit tylsästä vakiduunista ja aloin luovien alojen yksityisyrittäjäksi. Paras päätös ikinä.
Ei se kaikille mikään arvovalinta ole. Esim. joku tavallinen laatoittaja pamauttaa levyt seinään, eikä sen kummemmin osaa muuta tehdä ja runoilla. Ehkä ei ole ainesta täyttää "luovien alojen yksityisyrittäjän" kriteerejä? Laattahommat loppuu, ja sitten pitäisi joksikin "Sarasvuoksi" ja elämäntapavalmentajaksi alkaa?
Sarasvuon firma meni konkurssiin ja taitaa olla nyt työttömänä sitten itsekkin...
Ja tämän arvottoman valinnan teki Herra Zipilä
Hyvin tyypillinen asenne ihmisellä jolla elämä on mennyt omien toiveiden mukaan eikä ole sattunut mitään oikeita vastoinkäymisiä elämän varrella. Silloin on helppo ajatella että on tehnyt oikeat valinnat ja se on omaa ansiota että on menestynyt, omaa viisautta ja järkeviä päätöksiä. Jokainen on oman onnensa seppä, sanoo kaikki onnekkaat ihmiset. Kaikki on muka kiinni tahtotilasta, oikeista päätöksistä ja viisaista valinnoista. Tänä päivänä Jari Sarasvuo voi olla vähän eri mieltä samasta asiasta kun ei se elämä hänelläkään ole mennyt laulaen ja tanssien (konkurssia, avioeroa, sairastumista) . Ikä tuo viisautta kun huomaa nimenomaan sen että yllätyksiäkin se elämä nakkaa matkan varrelle. Joillekin yllätykset tulee jo alkutaipaleella eikä pääse sitä onneaan takomaan, toisille keski-iässä, kaikille kuitenkin jossain vaiheessa ennen kuin arkkuun laitetaan.
Yksi ihminen ei voi vaikuttaa valtakunnan politiikkaan eikä globaaleihin markkinoihin, valtioiden sopimuksiin eikä ytneuvotteluihin, joten ihmisen syyllistäminen toisten virheistä ja teoista on turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan totta, hyvin harva työtön on esimerkiksi valmis muuttamaan töiden perässä.
Jos Suomessa on työvoimapula niin miksi työnantajat eivät tarjoa edullista tai ilmaista työsuhdeasuntoa niin kuin esim. 1980-luvulla ja aiemmin? Kertoisitko missä on töitä tarjolla mihin työttömien kannattaa muuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuon firma meni konkurssiin ja taitaa olla nyt työttömänä sitten itsekkin...
Tarkoitatko Jarin perustamaa Trainer's housea? Yritys pyörii edelleen vaikka Jari ei olekaan enää toimitusjohtaja. Jari on sairaslomalla Yle puheen toimittajan tehtävistä, ei työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarasvuon firma meni konkurssiin ja taitaa olla nyt työttömänä sitten itsekkin...
Tarkoitatko Jarin perustamaa Trainer's housea? Yritys pyörii edelleen vaikka Jari ei olekaan enää toimitusjohtaja. Jari on sairaslomalla Yle puheen toimittajan tehtävistä, ei työttömänä.
Sitä juuri. Yrityksellä on enemmän velkaa kuin pystyvät hoitamaan. Saavat jatkaa toimintaa vain käräjäoikeuden valvonnan alaisena yrityssaneerauksessa. Tappiota tehneet monta miljoonaa vuodessa jo pitkään. Eiköhän Sarasvuon lähtö ollut ehtona velkajärjestelyiden toteutumiselle.
Varmasti Jarilla on pari miljoonaa vielä takataskussa, että tuskin joutuu varsinaisesti kärvistelemään niukkuuden keskellä. Vaikka bisnekset ei ihan nappiin onnistuneetkaan. Pahin ylimielinen asenne on silti varmasti karissut pois.
Varakkaat ovat älykkäämpiä ja ahkerampia kuin köyhät.